Keskustojen elinvoimalaskenta 2018

Vantaan tulokset

Elävät kaupunkikeskustat – yhdistys on toteuttanut elinvoimalaskentaa viiden vuoden aikana 34 Suomen keskustassa joista kaupunkikeskustoja 31 kpl. Elinvoimalaskennassa ovat mukana Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Rovaniemi, Mikkeli, Porvoo, Kokkola, Hyvinkää, Rauma, Tuusula, Tornio-Haaparanta, Savonlinna, Riihimäki, Imatra, Raahe, Kemi, Heinola, Pietarsaari, Loimaa, Kalajoki, Mänttä-Vilppula. Vantaa osallistuu nyt vuonna 2018 ensimmäistä kertaa. Vuoden 2018 vertailutaulukot ja -aineistot löytyvät täältä.

Elinvoimalaskenta suoritetaan määrittelemällä keskusta-alueet ja kartoittamalla näiden liiketilat käytön mukaan. Liiketilojen laskennassa käytettävät kategoriat ovat lauantailiikkeet, ravintolat, arkiyritykset ja tyhjät liiketilat. Laskennassa ovat mukana liiketilat joilla on ovi kadulle tai kauppakeskukseen sekä taajama-alueella suurmyymälät ja suurikokoiset vähittäiskaupan yksiköt. Lauantailiikkeet ovat kuluttajakaupat ja ravintolat jotka palvelevat lauantaisin. Kaupungin elinvoimaluku on laskettu kaikkien keskusten keskiarvosta suhteutettuna asukaslukuun. Mitä vähemmän tyhjää liiketilaa on ja mitä enemmän lauantaisin palvelevia liikkeitä löytyy, sitä elinvoimaisempi keskusta on kyseessä.

Laskenta on tarkoitus tehdä joka syyskuu viiden vuoden ajan samoilla aluerajauksilla. Täten toimintaympäristön muutosta ja elinvoiman kehitystä voidaan seurata tehokkaasti. Liiketilojen käyttöasteen ja sijoittumisen kehitystä seurataan myös erikseen. Tulokset päivitetään sähköiseen karttapohjaan. Elinvoimalaskenta on tarkka, kun yhdenkin tyhjän liiketilan käyttöönotto vaikuttaa elinvoimalukuun, ja tämä vaikutus on etenkin pienissä kunnissa varsin huomattava.

Vantaan osalta elinvoimalaskenta tehtiin suuralueittain sekä koko kaupungin kattavasti. Laskennan alueet Vantaalla ovat Tikkurila, Aviapolis, Hakunila, Kivistö, Koivukylä, Korso, Martinlaakso, Myyrmäki, Tammisto ja Vantaanportti sekä myöhemmässä vaiheessa mukaan otetut Petikko-Varisto ja Porttipuisto.

Erityispiirre Vantaalla on, että kaupungilla on monta keskustamaista paikkaa yhden suuren keskusta-alueen sijaan. Tämä tekee vertailun muihin kuntiin osaltaan haastavaksi. Mukana elinvoimamittauksessa on myös Espoo, joka on kaupunkirakenteeltaan vastaavanlainen. Vantaalla on mittauksessa mukana kahdeksan keskustaa ja neljä kaupan keskittymää. Espoolla on mukana viisi keskustaa.

Yleiset trendit

Vuoden 2018 tulokset osoittavat, että lauantaiyritykset keskittyvät yhä vahvemmin keskustoihin ja kasvukeskuksien keskustat vahvistuvat. Uusien kauppakeskuksien sijoittaminen keskustojen ulkopuolelle heikentää keskustojen elinvoimaa.

Pop-up liiketilojen suosio on kasvussa. Nämä sopivat yrittäjille jotka haluavat kokeilla liikeideaansa keskustoissa. Luovan talouden toimijat sijoittuvat mielellään eläviin keskustoihin. Toisaalla tyhjää liiketilaa suunnitellaan muutettavaksi asunnoiksi.

Uusi trendi on myös ”shop-in-shop” – konseptin suosion kasvu jossa suuria liiketiloja jaetaan pienempiin osiin. Ravintoloiden ja kahviloiden määrä on usean vuoden ajan ollut kasvussa ja etenkin kahvilakulttuuri vahvistuu keskustoissa.

Vantaan keskusten elinvoima

Liiketilojen kokonaismäärän perusteella Tikkurila on Vantaan suurin keskus. Lauantaikaupan keskuksena volyymiltään suurin on Vantaanportti, johtuen kauppakeskus Jumbosta joka on myynnin puolesta Suomen suurin kauppakeskus. Lauantaikaupan osuus on korkein Tammistossa.

Vantaan kaupungin tavoitteena on vahvistaa elinvoimaa keskustoissa mahdollistamalla asemakaavan kautta kivijalkaliiketilojen sijoittuminen keskeisten kulkureittien varrelle. Täten halutaan varmistaa riittävät palvelut oikeilla paikoilla sekä sopiva tasapaino työpaikkojen ja asukasmäärien välillä.

Elinvoimalukujen muutosta ei Vantaalla voi vielä arvioida, koska vuoden 2018 tulokset ovat kaupungin osalta ensimmäiset ja tulee ottaa huomioon, että kaupunkirakenteen takia koko kaupungin luku yhdistää kaikkien osakeskusten tulokset. Vertailussa muihin kaupunkeihin tulee myös huomioida kuntien suuret kokoerot ja täten yhden yrityksen tai liiketilan suhteellinen vaikutus kokonaistulokseen.

Yleisen elinvoimaindeksin mukaan Vantaa pärjää vertailussa erinomaisesti. Indeksi lasketaan vähentämällä tyhjien liiketilojen osuus lauantaiyrityksistä ja jaetaan kaupungin asukasluvulla ja mitä korkeampi luku, sen parempi. Keskiarvon ollessa 2,91, niin Vantaalla noustaan lukuun 3,545. Naapurikunnista Helsingin vastaava luku on 2,939 ja Espoon 2,274.

Vantaan kaupunkirakenne ja kauppakeskuspainotteisuus näkyy suuressa lauantaiyritysten osuudessa 67,4 % kun koko maan keskiarvo on 53 %. Espoon luvut vastaavat pääpiirteittäin Vantaan tuloksia.

Ravintoloiden osalta kaupunkikeskustoissa Vantaalla olisi erityisesti parantamisen varaa. Yleisesti ottaen ravintoloiden ja kahviloiden osuus lauantaiyrityksistä on maanlaajuisesti lähes 30 % kun Vantaalla vastaava luku on alle 26 %. Vahvuutena Vantaalla näkyy erityisesti tyhjänä olevien liiketilojen pieni osuus. Tyhjien toimitilojen osuus on Vantaalla vain 5,30 % keskiarvon ollessa 10,1 %.

Tikkurila

Tikkurila on Vantaan kaupallinen ja hallinnollinen pääkeskus. Lauantailiikkeiden osuus liiketiloista on 38,2 %, ravintolat ja kahvilat muodostavat 20,6 % ja tyhjänä ovat 6,4 %.

Liiketilat sijoittuvat pääasiallisesti linjalla asemalta länteen, mutta hajontaa on myös lounaan suuntaan ja jatkuvuus on osittain heikkoa.

Myyrmäki

Myyrmäessä liikekeskusta pohjautuu kauppakeskus Myyrmanniin ja Iso-Myyriin. Iso-Myyrissä on huomattava määrä liiketiloja tyhjillään. Lauantailiikkeiden osuus liiketiloista on 43,9 %, ravintoloita ja kahviloita 20,1 % ja tyhjillään on 5,5 %.

Liiketilat sijoittuvat pääasiallisesti Myyrmannin ja Iso-Myyrin kauppakeskuksiin sekä näiden lähialueille.

Korso

Korso on Vantaan pohjoinen aluekeskus, joka sijaitsee junaradan molemmin puolin. Lauantailiikkeiden osuus on 37,8 %, ravintoloiden ja kahvioiden 21,6 % ja tyhjillään on 5,4 %.

Korson liiketilat sijaitsevat pääasiassa radan itäpuolella, mutta liiketilojen tarjonta on alueellisesti hyvin hajanaista.

Koivkylä

Koivukylä on Tikkurilan ja Korson välillä sijaitseva radanvarren paikallinen palvelukeskus. Lauantailiikkeiden osuus liiketiloista on 25,8 %, ravintoloiden ja kahviloiden 18,2 % ja tyhjänä on 9,1 %.

Koivukylän lauantaiyritykset sijaitsevat ratapihan alueella, mutta liikekeskus on muuten kahtia jakautunut ja melko hajanainen.

Hakunila

Hakunila on selkeä paikalliskeskus jonka liiketilat keskittyvät ostoskeskuksen ympärille. Lauantailiikkeiden osuus liiketiloista on 31 %, ravintoloiden ja kahviloiden 19 % ja tyhjillään on 11,9 %.

Lauantaiyritykset löytyvät ostoskeskuksen yhteydestä, erillään muista palveluista on S-Market. Hakunilalla on Vantaan sisäisessä vertailussa suurin osuus tyhjillään olevia liiketiloja.

Martinlaakso

Martinlaakso on selkeä paikalliskeskus, jonka ytimenä on vastikään uudistettu kauppakeskus. Lauantailiikkeiden osuus liiketiloista on 40,5 %, ravintoloiden ja kahviloiden 18,9 % ja tyhjillään ei kartoitushetkellä ollut ainuttakaan.

Lauantaiyritykset ovat Martinlaaksossa keskittyneet lähes täysin kauppakeskukseen.

Kivistö

Kivistö on Luoteis-Vantaan kehittyvä asuinalue. Kivistön kaupallinen keskus rautatieaseman vieressä on vasta rakenteilla.

Aviapolis

Aviapoliksen profiili on epäyhtenäinen ja alue käsittää Helsinki-Vantaan lentokentän sekä Aviapoliksen rautatieaseman alueen. Lauantailiikkeiden osuus liiketiloista on 36,4 %, ravintoloiden ja kahviloiden 36,4 % ja tyhjillään on 6,1 %.

Laskennassa mukana olevat liiketilat ovat pääasiallisesti lentoaseman terminaalien odotushalleissa, näistä on poistettu ne liikkeet Tax-Free alueella jonne ei ole vapaata pääsyä. Aviapoliksella on Vantaan sisäisessä vertailussa korkein osuus ravintola- ja kahvilayrityksiä lauantaiyrityksistä.

Vantaanportti

Vantaanportin alue rajautuu kauppakeskus Jumboon sekä sen lähialueella ja kehä kolmen molemmin puolin oleviin tilaa vaativan kaupan alueisiin. Lauantailiikkeiden osuus liiketilasta on 50,6 %, kahvilat ja ravintolat muodostavat 15,9 % ja tyhjänä on 3,7 %.

Tammisto

Tammisto on profiililtaan isojen outlet-myymälöiden ja tilaa vievien kauppojen alue kauppakeskus Jumbon eteläpuolella. Lauantailiikkeiden osuus liiketiloista on 40,5 %, ravintoloiden ja kahviloiden 7,8 % ja tyhjänä on 4,3 %.

Tammiston liiketilat ovat sijoittuneet Tammiston Kauppatien varrelle pohjois-etelä -suuntaisesti. Vantaan sisäisessä vertailussa Tammistolla on suurin osuus lauantaiyrityksistä.

Petikko-Varisto

Petikko-Varisto on merkittävä kaupan ja pienteollisuuden alue jonka jakaa kehä kolme. Tien pohjoispuolella on erityisesti tilaa vaativaa kauppaa ja eteläpuolella monipuolisemmin kuluttajakauppaa.

Lauantailiikkeiden osuus liiketilasta on 20 %, ravintoloiden ja kahviloiden 8,2 % ja tyhjillään on 4,5 %.

Porttipuisto

Porttipuisto on tilaa vaativan kaupan alue Lahdenväylän ja Kehä kolmen risteyksessä. IKEA on alueen kävijävetonaula. Lauantailiikkeiden osuus liiketiloista on 11,1 %, ravintoloiden ja kahviloiden 8,3 % ja tyhjillään on 8,3 %.

Ajankohtaista

Twitter