Kadut ja pysäköinti

Miksi kadun varteen pysäköity auto saatetaan siirtää pois?

Kaupungin pysäköinninvalvonta siirtää vuosittain 700-800 hylätyksi luokiteltua ajoneuvoa kaupungin Seutulassa sijaitsevalle varikolle. Hylätyksi luokitellaan ajoneuvo, joka on ollut pitkään paikallaan, vaikka se olisi oikein pysäköitykin. Yleisiä alueita ei ole tarkoitettu ajoneuvojen pitkäaikaiseen säilytykseen.

Hylättyjen ajoneuvojen siirrossa noudatetaan romuajoneuvolain määräyksiä. Lain mukaan kunta on velvollinen huolehtimaan siitä, että romuajoneuvot poistetaan ympäristöstä. Toisaalta kiinteistön omistajalla on ensisijaisesti velvollisuus huolehtia kiinteistönsä siisteydestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yksityisiä alueita ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin tai pitkäaikaiseen tavaroiden ulkosäilytykseen. Lain valvonta kuuluu kunnan rakennusvalvonnan tehtäviin. Myös ympäristövalvonta voi puuttua erityisesti luonnonympäristön likaamiseen.

Pitkään paikallaan olleeseen ajoneuvoon jätetään siirtokehotus, jonka jälkeen omistajalla on viikko aikaa siirtää ajoneuvonsa muualle. Sen jälkeen ajoneuvo siirretään varikolle, josta ajoneuvon omistaja voi lunastaa ajokkinsa maksamalla siirto- ja säilytyskustannukset. Jos ajoneuvoa ei lunasteta yhden kuukauden kuluessa ilmoituksesta, ajoneuvon omistusoikeus siirtyy Vantaan kaupungille ja se huutokaupataan.
Romuajoneuvoja, joiksi luokitellaan esimerkiksi moottorittomat tai poltetut autot, ei varastoida, vaan ne hävitetään. Mikäli omistaja saadaan selville, peritään häneltä siirto- ja hävityskustannukset. Hylätyn ajoneuvon siirtokustannukset riippuvat kuljetusmatkasta. Säilytyskustannukset määräytyvät säilytysajan pituuden mukaan. Noin 70 prosentissa tapauksista kustannukset saadaan perityksi.

Pysäköinninvalvonta tekee silloin tällöin myös niin sanottuja lähisiirtoja, kun pysäköity ajoneuvo haittaa esimerkiksi kadun kunnossa- tai puhtaanapitoa taikka korjaus- tai rakennustyötä. Tällöin ajoneuvo pyritään siirtämään näköetäisyydelle entisestä paikasta. (Laki ajoneuvon siirtämisestä, kohta § 6).

Pysäköinninvalvonta voi siirtää myös yksityisillä alueilla olevia hylättyjä ajoneuvoja, mikäli kiinteistön omistaja maksaa siirtokustannukset.Kaupungin pysäköinninvalvonta siirtää vuosittain 700-800 hylätyksi luokiteltua ajoneuvoa kaupungin Seutulassa sijaitsevalle varikolle. Hylätyksi luokitellaan ajoneuvo, joka on ollut pitkään paikallaan, vaikka se olisi oikein pysäköitykin. Yleisiä alueita ei ole tarkoitettu ajoneuvojen pitkäaikaiseen säilytykseen.

Miksi sammuneita katuvaloja ei vaihdeta uusiin?

Kaupungissa on noin 38000 valopistettä ja jokainen niistä on palaa joskus loppuun. Lisäksi lamput ovat aina alttiina mm. ilkivallalle ja sääolosuhteille. Lamppuja vaihdetaan ja huolletaan koko ajan ympäri vuoden. Säännöllisiä huoltokierroksia, joissa tarkastetaan koko lamppuverkosto, tehdään vuosittain8 kaksi kappaletta. Toinen suoritetaan keväällä ja toinen syksyllä. Lamppuihin kohdistuneita vikoja korjataan päivittäin, mutta yksittäisiä lamppuja ei juurikaan käydä vaihtamassa erilliskäynnein, vaan korjauskierros suunnataan yleensä semmoisille alueille, josta on saatu useampia vikailmoituksia eri valaisinpisteistä. Valaisinvioista kannattaa ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu.kuntatekniikankeskus(at)vantaa.fi tai palautelomakkeella, joka löytyy Internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/fi/palaute/palautelomake.

Miten saan uuden katoksen bussipysäkille?

Vantaan kaupunki varaa joka vuodelle tietyn määrän rahaa uusia katoksia varten. Katoksia saadaan rahalla rakennettua yleensä noin 20 kappaletta koko Vantaalle. Vantaa rakentaa ny-kyisin ainoastaan valaistuja lasikatoksia esimerkiksi niiden turvallisuuden ja siisteyden takia. Uudeksi katospaikaksi tutkittavat pysäkit valitaan käytön mukaan eli sen perusteella kuinka monta bussiin nousijaa pysäkillä on keskimäärin ollut. Vaikka nousijoita on tarpeeksi, uuden katoksen rakentaminen saattaa silti estyä teknisistä syistä kuten esimerkiksi tilan ahtauden, kadun liian suuren kaltevuuden tai kohdalla maan alla kulkevien putkien takia. Jos pysäkkikatos on rikki, asiasta kannattaa ilmoittaa Kuntatekniikan keskuksen asiakaspalveluun, jotta katos saadaan nopeammin korjattua.

Millä perusteilla hidasteita rakennetaan?

Koska hidastealoitteita tulee huomattavasti enemmän kuin kaupungilla on vuosittaisia toteutusmahdollisuuksia, Vantaalla on käytössä pisteytysmenettely jolla hidastekohteet asetetaan tärkeysjärjestykseen. Kohteista selvitetään sattuneet onnettomuudet, ajonopeudet, liikenneympäristö, läpiajomahdollisuus ja alueen väestömäärä sekä alle 15-vuotiaiden osuus. Päiväkodit, koulut, urheilukentät ja -laitokset sekä vanhusten palvelukeskukset yms. otetaan erityisesti huomioon. Tekniset näkökohdat kuten joukkoliikenne, maaperän tärinäherkkyys ja kadun toiminnallinen luokka lopulta ratkaisevat, onko hidasteen rakentaminen mahdollista. Jos hidasteet eivät tule kyseeseen, harkitaan myös muita mahdollisia liikenteen rauhoittamisen toimenpiteitä.

Miten kadulle saa lapsista varoittavan liikennemerkin?

Merkkiä käytetään ainoastaan koulujen, päiväkotien tai leikkikenttien läheisyydessä, missä lapsia liikkuu tavallista runsaammin. Merkkiä ei käytetä asuntoalueiden kaduilla, missä lasten liikkuminen on muutoinkin ennalta odotettavissa.

Miten saan suojatien omalle tonttikadulleni?

Suojatiellä osoitetaan ajoradan ylityskohta. Suojatiet ja pyörätien jatkeet merkitään katuliittymiin ja merkittävien jalankulku- ja pyöräilyreittien kohdalle. Vähäliikenteisillä tonttikaduilla, joilla nopeusrajoitus on 30 km/h, suojatiemerkintöjä ei yleensä käytetä.

En näe tulevaa liikennettä, saanko liikennepeilin?

Liikennepeilejä pyydetään usein tonttiliittymien katvealueisiin helpottamaan tontilta kadulle ajoa. Kaupunki ei kustanna yksityisten tonttien käyttöön tulevia peilejä. Mikäli tonttiliittymän näköesteenä ovat kiinteistön omat istutukset tai rakenteet, tulee kiinteistön omistajan ensikädessä poistaa näköeste. Mikäli näköestettä ei voida poistaa tai maaston muoto on haittaavana tekijänä, voi kiinteistön omistaja pystyttää peilin omalle kiinteistölle tai pyytää kaupungilta lupaa pystyttää peili kaupungin katualueelle omalla kustannuksellaan.

Kenelle voi ilmoittaa rehottavista pensaista, jotka estävät näkyvyyden?

Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että kiinteistöllä kasvavat puut ja pensaat, oksat mukaan lukien, eivät kasva katualueella. Tontinomistajalle kuuluu enintään kolmen metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajautuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito sekä kasvillisuuden siistinä pitäminen. Aidan sijoittamisessa ja korkeudessa on huomioitava kadun näkemäalueet. Pensasaita tai rakennettava aita perustuksineen on sijoitettava kokonaan tontin puolelle kadun, puiston tai muun yleisen alueen rajalla. Viheralueyksikkö käy tarvittaessa leikkaamassa katualueella kasvavat pensaat ja oksistot, jotka haittaavat näkemiä risteysalueilla. Ohjeet kiinteistöjen puiden ja pensaiden sijoitukseen ja kunnossapitoon löytyvät Vantaan kaupungin ohjeesta.