Yksityistieasiat

Vantaalla on toimivia, yksityisiä tiekuntia yli 200 kappaletta. Kaupunki kunnossapitää näistä noin sataa tiekuntaa, mutta loput ovat tiekuntien hoidossa. Yksityistiet ovat, vaikka kunnossapitosopimus olisikin kaupungin kanssa voimassa, yksityisten kiinteistönomistajien ja tieosakkaiden hallinnoimia. Kaupunki ei ole enää vuosiin tehnyt uusia tiekuntien ja kaupungin välisiä kunnossapitosopimuksia asemakaavan ulkopuolisille yksityisteille. Asiasta on tehty periaatepäätös lautakunnassa 2000 –luvun alussa.

Kaupunki avustaa kunnossapitosopimusten ulkopuolisia yksityistiekuntia rahallisesti keväisin anottavilla yksityistieavustuksilla. Avustukset ovat suuruudeltaan muutamasta sadasta eurosta vajaaseen kahteen tuhanteen. Avustuksien suuruus määräytyy mm. tien pituudesta, liikennemääristä ja julkisen liikenteen reitityksestä. Kaupunki jakaa avustuksia harkinnanvaraisesti ja määrärahojensa puitteissa myös yksityisteiden perusparannuksiin, päällystämisiin sekä valaistuksen parantamiseen. Näitä avustuksia voi hakea koko vuoden aikana vapaamuotoisilla anomuksilla. Anomuksista tulee käydä ilmi avustuskohde sekä toimenpiteet ja liitteenä tulee olla korjaustoimista tehty kokouspäätös. Myönnetyt avustukset maksetaan tiekunnille toteutuneita kulutositteita vastaan.

Tiekunta voidaan perustaa yksityistietoimituksessa tai kunnan tielautakunnan toimituksessa. Yksityistie voidaan lakkauttaa tielautakunnan päätöksellä.

Tielautakunta on kunnan yksityistielain mukaisia asioita käsittelevä toimielin, joka tarvittaessa toimii myös tieosakkaiden erimielisyyksien ratkaisijana. Vantaalla tielautakuntana toimii johtosäännön mukaisesti yksityistiejaosto, jonka tehtävänä on pitää yksityistielaissa ja -asetuksessa säädetyt toimitukset. Lautakunta valitsee yksityistiejaostoon keskuudestaan vähintään kolme jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Lautakunta nimeää jaoston jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

Liikenteenohjauslaitteet yksityisteillä

Yksityisteillä käytettyjä liikenteen ohjauslaitteita ovat liikennemerkit ja sulkulaitteet eli puomit. Taajama-alueilla voi olla katumaisia yksityisteitä, joilla käytetään jopa liikennevaloja ja tiemerkintöjäkin.

Tieliikennelain 51 §:n mukaan yksityistielle "liikenteen ohjauslaitteen asettaa tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen, jota ei kuitenkaan saa ilman pätevää syytä evätä". Tienpitäjä on tiekunta, jos sellainen on perustettu. Päätös pysyvän liikennemerkin asettamisesta täytyy siis tehdä tiekunnan kokouksessa. Hoitokunnan tai toimitsijamiehen toimivalta ei pysyviin liikennemerkkeihin riitä. Jos tiekuntaa ei ole, päättävät tieosakkaat asiasta yhteisesti, käytännössä tieosakkaiden täytyy olla asiasta koko lailla yhtä mieltä.

Yksityistielle esimerkiksi liikennemerkin asettamiseen tulee siis hakea lupaa kunnalta. Vapaamuotoiseen hakemukseen perusteluineen tulee liittää kopio kokouspöytäkirjasta, josta ilmenee tiekunnan myönteinen kanta liikenteenohjauslaitteen asettamiseen. Jos tiekuntaa ei ole, hakemus tulee olla kaikkien tieosakkaiden allekirjoittama. Lisäksi karttaliitteeseen tulee merkata liikennemerkkien tai vastaavien sijainti.

Hidastealoitteet yksityisteillä

Kaupungin kunnossapitämälle yksityistielle tiekunta voi anomuksesta saada luvan rakentaa hidasteita omalla kustannuksellaan. Kaupunki tekee tarvittaessa liikenteenohjaussuunnitelman.
Tiekunnan kunnossapitämälle yksityistielle tiekunta voi rakentaa hidasteita ilman kaupungin suostumusta, mikäli liikennemerkkimuutoksia ei tule. Rakennustapa on kuitenkin hyväksytettävä kuntatekniikan keskuksessa kirjavuuden välttämiseksi.

Hidasteet on merkittävä asianmukaisin tiemerkinnöin (ruutumaalaus asfaltissa) sekä heijastavilla reunapaaluilla, joilla varmistetaan näkyvyys myös talvella. Rakentaja (tiekunta) on vastuussa hidasteista ja niiden aiheuttamista vahingoista. Jos hidaste aiheuttaa kohtuutonta tärinää tai vaurioita rakennuksille, on rakentajan viivytyksittä poistettava hidaste omalla kustannuksellaan.

Ajankohtaista

Twitter