Liikenneturvallisuus ja esteettömyys

Liikenneturvallisuutta parannetaan

Vantaan kaupunki pyrkii parantamaan liikenneturvallisuutta esimerkiksi vaikuttamalla ajonopeuksiin sekä etenkin kävelijöiden kadun ylitysten turvallisuuteen. Niihin vaikutetaan muun muassa rakentamalla suojakorokkeita ja hidasteita sekä kiertoliittymiä ja liikennevaloja. Nopeusrajoituksia on alennettu kaduilla tarpeen mukaan, ja nopeusrajoitus 30 tai 40 km/h on nyt noin puolella Vantaan katuverkosta. Nopeusrajoituksia noudattamaan kannustetaan nopeusnäyttötauluilla, minkä lisäksi poliisi ja Kehä III:n automaattiset kameravalvontapisteet valvovat nopeusrajoitusten noudattamista.

Liikenneturvallisuuden edistämiseksi on laadittu Vantaan kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma, jossa määritellään tavoitteita Vantaan liikenneturvallisuudelle. Lisäksi 2014 on tehty Koulumatkojen turvallisuusselvitys, jonka tuloksia hyödynnetään tulevien parannustarpeiden kohdentamisessa. Koulumatkojen liikenneturvallisuudesta on saatu palautetta myös esimerkiksi koululaisten vaikuttajapäiviltä.

Liikennevalot ja liikennemerkit

Vantaalla on liikennevaloja noin 140:ssä liittymässä. Lukuun sisältyvät myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yleisten teiden valoliittymät. Vantaan liikennevalojärjestelmä on ns. hajautettu järjestelmä, jossa liikennevalot toimivat itsenäisesti ilman keskusohjausta. Kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmän avulla voidaan seurata liikennevalojen toimintaa ja muuttaa niiden ohjelmointia. Uusia liitymiä on otettu liikennevalo-ohjaukseen vuosittain 1 - 5.

Perusteena uusien liikennevalojen toteuttamiselle on liittymän onnettomuusriski, suuret liikennemäärät ja/tai erityiset tekijät, kuten koululaisten suuri määrä ja jokin puutteellisuus liittymässä, esim. huono näkemä jollakin kulkusuunnalla. Nykyään liikennevalo-ohjauksen rakentamisen vaihtoehtona tutkitaan aina myös kiertoliittymän rakentamista.

Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskus toimii Liikennevirastostossa. Keskus hoitaa keskitetysti Helsingin, Espoon ja Vantaan liikennevalojen ohjauksen. Kaupunkien liikennevalojen vioista voi ilmoittaa yhteiseen vikailmoitusnumeroon (09) 3103 7555 ympäri vuorokauden.

Vantaan kaupunki vastaa liikennemerkkien sijoittamisesta kaduilleen. Valtion teiden liikennemerkeistä vastaa Vantaalla Uudenmaan ELY-keskus. Suojateiden sijoittamisesta ja lapsista varoittavista liikennemerkeistä voit lukea lisää usein kysytyistä kysymyksistä. Pysäköinnistä Vantaan kaduilla voit lukea pysäköintisivuilta.

Esteettömyys

Vantaa on tehnyt esteettömyysohjelman, jonka pohjalta liikkumisympäristöä pyritään suunnittelemaan esteettömäksi erilaisin toimenpitein. Myös vanhusjärjestöiltä saadaan palautetta, jonka perusteella parannetaan esteettömyyttä ja liikenneturvallisuutta kaupungissa. Esteettömyyskartoituksia on tehty esimerkiksi Tikkurilan, Martinlaakson ja Hakunilan alueille. Suurimmalle osalle Vantaan bussipysäkeistä on tehty esteettömyyskartoitus, jonka pohjalta kartoitetaan tarvittavia toimenpiteitä etenkin eniten käytetyillä pysäkeillä.

Liikenneturvallisuus- ja esteettömyysaloitteet

Seuraavana vuonna rakennettavat pienet liikenneturvallisuus- ja esteettömyyskohteet päätetään keväisin teknisessä lautakunnassa. Niistä moni on lähtöisin asukkaiden ja yhdistysten aloitteista. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi hidasteet, suojateiden suojasaarekkeet tai kaiteet ja käsijohteet esteettömyyttä parantamaan. Esityksiä voi lähettää Kuntatekniikan keskuksen asiakaspalvelun kautta. Hidasteiden rakentamisen perusteista sekä esimerkiksi liikennepeileistä voit lukea lisää usein kysytyistä kysymyksistä. Itä-Uudenmaan poliisilaitos ottaa vastaan tietoa ongelmapaikoista, joihin toivotaan liikennevalvontaa, osoitteessa liikennepalaute.ita-uusimaa@poliisi.fi. Osoitteeseen voit lähettää myös kysymyksiä liikennelainsäädännöstä.

Esityksiä töyssyjen ja korotettujen suojateiden rakentamiseksi on useita satoja. Vantaalla on käytössä pisteytysmenettely, jolla hidastealoitteet asetetaan tärkeysjärjestykseen rakentamisohjelman suunnittelun pohjaksi. Kohteesta tutkitaan liikenneonnettomuudet, mitataan ajonopeudet sekä selvitetään alueen väestömäärä ja alle 15-vuotiaiden osuus. Päiväkodit, koulut, urheilulaitokset sekä vanhusten palvelukeskukset ynnä muut sellaiset otetaan erityisesti huomioon. Lisäksi huomioidaan liikenneympäristö eli tien geometria ja läpiajomahdollisuus. Tekniset näkökohdat, kuten joukkoliikenne, maaperän tärinäherkkyys ja kadun toiminnallinen luokka ratkaisevat, voidaanko kohteeseen tehdä rakenteellisia muutoksia.

Ajankohtaista

Twitter