Rajamerkit

Rajamerkin säilymisestä on hyötyä

Rajamerkki eli rajapyykki osoittaa maastossa kiinteistörajan paikan.

Haja-asutusalueilla suurin osa rajamerkeistä on tehty luonnonkivistä, joihin on hakattu yksilöivä numero. Rajamerkkejä rakennetaan kiinteistönmuodostustoimituksen (useimmiten lohkomisen) yhteydessä. Jotta rajan paikka ei jää epäselväksi, rajalinja raivataan 1-2 metrin leveydeltä auki. Tällöin rajalta poistetaan puut ja pensaat. Yleensä yli 300 metriä pitkille rajalinjoille rakennetaan lisäksi 200 metrin välein ns. rajaviitat.

Asemakaava-alueilla tontit ovat pinta-alaltaan pieniä eivätkä rajanpituudet yleensä ylitä 50 metriä. Näin lyhyet rajat voi hahmottaa maastossa melko helposti. Usein vanhoilla rajalinjoilla on jonkinlainen aita. Tonttia lohkottaessa puustoa ja kasvillisuutta pyritään varomaan eikä rajoja nykyisin enää raivata.

Viime vuosikymmeninä on yleistynyt teollisesti tuotettujen, harusankkureilla varustettujen teräksisten putkipyykkien käyttö rajamerkkeinä. Niiden hyviä ominaisuuksia ovat sijainnin yksiselitteisyys ja tarkkuus sekä rakenteen pysyvyys, liikkumattomuus ja korroosion kesto. Putkipyykkien etuna on myös kaupunkiympäristöön sopiva huomaamattomuus, minkä seurauksena rajamerkkiä on toisaalta vaikea havaita ja löytää.

Maastossa säilynyt näkyvissä oleva rajamerkki helpottaa raja-aidan rakentamista ja tontilla tehtäviä istutus-, laatoitus- ja muita töitä. Puuttuva rajamerkki ei toisaalta merkittävästi haittaa tontin normaalia käyttöä. Asemakaavan mukaisia tontteja rajaavien rajamerkkien koordinaatit tunnetaan tarkasti. Kunnan kartta- ja paikkatietojärjestelmään tallennetun tarkan sijaintitiedon perusteella nämä rajamerkit voidaan milloin tahansa mitata ja rakentaa paikalleen tilaajan kustannuksella.

Rajamerkkejä tuhoutuu kaikenlaisen rakentamisen yhteydessä erityisesti maata kaivettaessa. Niiden turha hävittäminen kannattaa estää. Kiinteistönomistajan velvollisuuksiin kuuluu rajamerkeistään huolehtiminen. Rajamerkin paikka kannattaa näkyvöittää esimerkiksi puuseipäällä. Jos kiinteistön rajaa osoittava rajamerkki kuitenkin on hävinnyt tai kiinteistöjen välisen rajan paikasta on riitaa tai epäselvyyttä, voidaan omistajan kirjallisesta hakemuksesta tehdä virallinen rajanmäärääminen kiinteistönmääritystoimituksessa. Rajan paikka voidaan osoittaa ja merkitä maastoon myös epävirallisena teknisenä toimenpiteenä. Molemmat edellä mainitut toimenpiteet ovat maksullisia. Epävirallinen tekninen toimenpide on noin kolmasosa virallisen rajanmäärittämisen hinnasta.

Hävinneen rajamerkin sijaintia voi tiedustella mittausosaston asiakaspalvelupisteestä.

Rajankäynnin tai rajan paikan osoittamisen kustannukset maksaa toimenpiteen tilaaja. Sen vuoksi kannattaa seurata tarkoin rajalinjojen läheisyydessä tapahtuvaa toimintaa. Vakiintuneen tavan mukaan esim. kadulla tapahtuvan rakentamisen yhteydessä hävinneet rajamerkit voidaan uusia rakentajan kustannuksella. Maanomistajan viivyttely ei ainakaan paranna mahdollisuuksia osoittaa rajamerkin häviämisen syy ja em. kustannukset voi joutua maksamaan itse.
Asemakaava-alueen ulkopuolella kiinteistönmuodostusvastuu on Maanmittauslaitoksella.