Maaperä Vantaalla

Vantaan geologia

Suomi sijaitsee Fennoskandian kilven alueella, jossa vanha prekambrinen kallioperä on paljastunut nuorempien kivilajien alta. Vantaan kallioperä on iältään maapallon vanhimpia geologisia muodostumia. Toisaalta peruskallion päällä olevat maakerrokset ovat muodostumina geologiselta iältään hyvin nuoria.

Maankamara koostuu kallioperästä ja maaperästä. Maaperä on kallioperän päällä oleva irtainten maa-ainesten kerros. Vantaan, kuten lähes koko Suomen maaperän muodostumiseen ovat vaikuttaneet viimeisin jääkausi etenemis- ja sulamisvaiheineen, kallioperän rakenne ja koostumus sekä Itämeren kehitysvaiheet noin 13 000 - 8 000 vuotta sitten. Vantaalla näkyy tyypilliset eteläsuomalaisen rannikkoalueen geologiset piirteet: alueella on runsaasti kallioisia, osin ohuen moreenin peittämiä mäkiä sekä niiden välisiä laaksoja ja tasankoja, joiden pintamaalajina on savi tai siltti. Vantaan alueella kulkee kaksi alueen maastoa muokannutta jokea, Vantaanjoki ja Keravanjoki. Näiden lisäksi Vantaalla on useita puroja ja suuria ojia.

Maaperä

Tyypillistä Vantaalla ovat vuorottelevat kalliorinteet ja savikkolaaksot, jotka paikoin muodostavat laajoja tasaisia savikkopeltoaukeita. Esimerkiksi Tikkurilan - Viertolan alue on vanhaa savipeltoa. Kallioiset mäkialueet voivat kohota pehmeikköjen reunoilla hyvin jyrkkäpiirteisesti tasaisia maa-alueita korkeammalle. Savikkolaaksoissa maapeite on usein noin 10-20 metrin paksuinen.

Pienipiirteissään vaihtelevan maaperän takia samalla rakennuspaikalla voi esiintyä sekä avokalliota että pehmeää savea useiden metrien paksuudelta.

Maankäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa maaperäolosuhteilla voi olla huomattava vaikutus rakentamiskustannuksiin.

Katso myös palvelut rakentajille

kartta.vantaa.fi > Kartat > Maalajikartta

Ajankohtaista

Twitter