Rakentamisen ja luvan valmistelu

Rakennuslupa-asia hoituu parhaalla mahdollisella tavalla, kun hankkeesta neuvotellaan rakennusvalvonnan lupavalmistelijan kanssa jo ennen suunnittelun aloittamista sekä valitaan hankkeelle pätevä pääsuunnittelija ja muut suunnittelijat.

Ennakkoneuvottelut

Ennakkoneuvottelussa keskustellaan rakentamisen edellytyksistä, kuten hankkeeseen tarvittavasta suunnittelupätevyydestä, asemakaavan vaatimuksista ja mahdollisten muiden lupien tarpeesta. Rakennusvalvonta antaa myös alustavaa yleisneuvontaa mm. kaupunkikuvallisista tavoitteista, teknisistä vaatimuksista (esim. pohjatutkimukset, kvv-asiat), ympäristömelusta ja luvan hakemisesta. Ennakkoneuvottelu varmistaa rakennushankkeen oikean suunnan hankkeen alusta alkaen. Rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörit ja LVI-tarkastajat auttavat ja neuvovat mielellään jo ihan hankkeen alkuvaiheessa. Esimerkiksi vesimittarin sijoittaminen voi vaikuttaa tilaohjelmaan.

Kerrosala

Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa (MRL 115 § 1. mom). Rakennuksen osien, kerroksen, kellarikerroksen ja ullakon määrittelyssä maankäyttö- ja rakennuslain ja sitä edeltäneen rakennuslain säännöksen poikkeavat toisistaan. Erona on, että maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne maanpäällistä kellarikerrosta eikä ns. sekakerrosta. Kerroksen, ullakon ja kellarikerroksen määrittelyissä ei ole käytännön eroa.

Tontin tai rakennuspaikan rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tonteille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Sallittu kerrosalaa ilmoitetaan yleensä tehokkuuslukuna tai suoraan neliömetreinä. Tehokkuusluku (e) ilmaisee rakennusoikeuden, kerrosalan ja tontin tai rakennuspaikan pinta-alan suhteena, josta kerrosala neliömetreinä voidaan laskea. Kerrosala koskee rakennuksia ja pääasiassa kerroksia, mutta pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen osalta se koskee myös ullakkoa ja kellarikerrosta.

Kerroksen kerrosala lasketaan alana, jonka rajoina ovat kerrosta ympäröivien ulkoseinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinän pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta. Kerrosala lasketaan rakennuksen ulkomittoja käyttäen. Alasta vähennetään välipohjan aukot, jotka eivät ole vähäisiä. Alaan ei lasketa kohtia, joissa ulkoseinä kääntyy syvennykseksi, kuten parvekkeita, porttikäytäviä ja ulkoseinän paksuutta syvempiä ovisyvennyksiä, eikä rakennuksen ulkopuolella olevien pilarien, pilastereiden, hormistojen tai savupiipun yms. alaa.

Ullakon kerrosalaan lasketaan siellä sijaitsevat yli 1600mm korkeat rakennuksen tai sen osan pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiset tilat. Kellarikerroksessa ja ullakolla kerrosalaa laskettaessa rajana katsotaan olevan kerrosalaan kuuluvan osan ulkoseinä, joko ajateltu tai todellinen. Kerrosala lasketaan rajoittuvan seinän ulkopinnan mukaan.

Pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiset tilat

Kerrosalan kannalta pääasiallisen käyttötarkoituksen tarkastelulla on merkitystä kellarikerroksessa ja ullakolla, joissa vain pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiset tilat luetaan kerrosalaan. Tilan käyttötarkoituksen tarkastelussa ratkaisevia ovat tilan ominaisuudet. Pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisuuden arvioinnissa tarkasteltavia ominaisuuksia ovat mm. tilan sijainti, koko, yhteydet ja valoisuus. Jos ominaisuudet vastaavat pääasiallisen käyttötarkoituksen vaatimuksia siinä määrin, että tilaa voidaan käyttää tai se voidaan myöhemmin ottaa pääasialliseen käyttötarkoitukseen, tilat kellarikerroksessa ja ullakolla lasketaan kerrosalaan riippumatta ilmoitetusta käyttötarkoituksesta.

Kerrosalan laskennassa poikkeuksena on paksu (>250mm) ulkoseinä. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250mm, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Rakennuksen kerrosala lasketaan ulkoseinän ulkopinnan mukaan myös silloin, kun ulkoseinä on paksumpi kuin 250mm. Sallittu ylitys ilmoitetaan eriteltynä.

Tontin tai rakennuspaikan kerrosala sisältää kaikkien rakennettavaksi sallittujen rakennusten kerrosalan. Kaikille rakennuksille lasketaan kerrosalaa eikä rakennusten yhteenlaskettu kerrosala voi olla suurempi kuin tontilla tai rakennuspaikalla sallittu kerrosala.

Aukot

Vähäinen aukko luetaan kerrosalaan. Vähäisenä aukkona voidaan pitää esim. kerrostalon porrashuoneessa portaaseen liittyvää aukkoa. Vähäistä suurempana voidaan pitää esim. aukkoa, joka syntyy useamman kerroksen sisältävästä tilaratkaisusta. Tällaista aukkoa ei lueta kerrosalaan.

Useampikerroksisessa pientalossa (enintään 2-asuinoinen) portaiden viemä ala-kerroksissa voidaan kuitenkin jättää laskematta yhden kerran. Kellarikerrokseen ja ullakkoon sisältyvät porrassyöksyt, välitasanteet ja porrashuoneet luetaan kerrosalaan, jos niiden kautta kuljetaan samassa kerrostasossa sijaitseviin kerrosalaan luettaviin tiloihin. Kellarikerrokseen sisältyviä porrashuoneita, porrassyöksyjä ja välitasanteita, joiden kautta ei kuljeta samassa kerrostasossa sijaitseviin kerrosalaan luettaviin tiloihin ei lueta kerrosalaan.

Parvi

Parvi on huoneeseen kuuluvaa varsinaista lattiaa korkeammalla oleva avoin tila. Jos parvi täysin tai suurimmalta osin täyttää asuinhuoneen vaatimukset, luetaan se aina kerrosalaan. Kalusteenomaisesti huoneeseen rakennettua parvea ei lasketa kerrosalaan.

Viherhuoneet

Viherhuone lasketaan kerrosalaan. Viherhuoneeksi katsotaan tila, johon on yhteys sisältä ja jonka lasitus on ulkoseinän omainen ja se on ympärivuotiseen käyttöön soveltuva sisätila.