Tuhoeläimet

tuhoeläimiä

Tuhoeläimillä tarkoitetaan yksinkertaisesti niitä ei-toivottuja eläimiä, jotka aiheuttavat vahinkoa elintarvikkeille, tuotteille, rakennuksille sekä terveydellistä haittaa ihmisille ja kotieläimille. Asuntoihin ja varastoihin tuhoeläimet kulkeutuvat elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden mukana, muista huoneistoista tai matkatavaroiden mukana. Suuri osa keväällä, kesällä ja syksyllä löytyneistä hyönteisistä on kuitenkin täysin vaarattomia, luonnosta sisätiloihin kulkeutuneita vierailijoita. Tässä kuvataan haitallisimmat ja yleisimmin Suomessa esiintyvät lajit.

Ympäristökeskus antaa neuvontaa tuholaisten torjumiseksi, myrkytyksiä emme tee.

Elintarviketuholaiset

Monet tuotantolaitoksiin ja varastoihin pesiytyneet elintarviketuholaiset ovat alun perin kotoisin ulkomailta. Tuotantolaitoksista ja varastoista ne kulkeutuvat tuotteiden ja pakkausmateriaalien mukana kaupan eri portaiden kautta koteihin saakka. Elintarviketuholaiset eivät ole yleensä ole myrkyllisiä, mutta ne voivat aiheuttaa vatsavaivoja, jos niitä joutuu vahingossa ruokaan.

Tuholaiset pilaavatkin ruoka-aineet ulosteillaan, hajullaan ja seiteillään. Jos tuholaisvahinko havaitaan heti, tuhohyönteisistä eroon pääseminen ei ole ongelma - hävitetään vain tuholaisia sisältävä pakkaus. Siinä tapauksessa, että tuholaiset ovat saaneet lisääntyä rauhassa ja levitä muihin ruokatarvikkeisiin, on kaapin perusteellinen imurointi - pölypussin hävittäminen ja mahdollinen myrkyttäminen tarpeen. Näiden toimenpiteiden jälkeen ruokatarvikkeet on hyvä pitää suojassa lasipurkeissa tai muovipusseissa vähintäänkin muutaman kuukauden, kunnes viimeisetkin yksilöt ovat kuolleet.

Kuvassa elintarviketuholaisia: 1 sokeritoukka, 2 keittiökoisa, 3 torakka, 4 riisihärö ja 5 hinkalokuoriainen.

Tekstiilituholaiset

Tekstiilituholaiset käyttävät ravintonaan villaa, nahkaa, turkiksia ja höyheniä. Luonnossa ne syövät lintujen ja muiden eläinten pesäjätteitä sekä raatojen höyheniä ja karvoja. Sisätiloissa niiden aiheuttama vahinko on yleensä pienet reiät vaatteissa. Likaiset tekstiilit kelpaavat paremmin niiden ravinnoksi kuin puhtaat.

Tekstiilituholaisten aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi kannattaa varastoissa olevat vaatteet suojata, tuulettaa riittävästi sekä tarkastaa säilytystilat säännöllisesti. Yleensä turkisten tuholaiset ovat herkkiä kylmyydelle, joten tuuletukset kannattaa tehdä talvella.

Kuvassa tekstiilituholaisia: 8 vyöturkiskuoriainen, 9 pilkkuturkiskuoriainen ja 10 vyöihrakuoriainen

Puuntuholaiset

Rakennuspuun ja muun käyttöpuun mukana kulkeutuu erilaisia hyönteisiä metsästä sisätiloihin. Eräät näistä voivat lisääntyä rakennuspuussa. Rakennuspuussa elävistä tuhohyönteisistä osa elää ainoastaan uudisrakennusvaiheessa, ne aiheuttavat lieviä paikallisia vaurioita ja häviävät puun kuivuttua.

Ongelmallisempia ovat tuholaiset, jotka elävät lahoavassa, märässä puussa. Näiden hyönteisten elinkaari on pitkä, jopa useita vuosia tai vuosikymmeniä ja ne saattavat aiheuttaa suuriakin tuhoja. Lisääntyneen liikkuvuuden myötä ihmisten ja tavaroiden mukana on maahamme levinnyt myös joukko Suomen alkuperäisluontoon kuulumattomia, elinympäristönsä suhteen ihmisestä riippuvaisia tuhohyönteisiä.
Vioitusjälkiä käytetään apuna puuntuholaisia määritettäessä.

Ihmisen syöpäläiset

Syöpäläiset ovat ulkoloisina esiintyviä hyönteisiä, jotka käyttävät ravinnokseen verta, ihoa tai sen eritteitä. Ne elävät huoneissa, huonekaluissa, vaatteissa, karvapeitteessä tai ihossa. Lude, kirput, pää- ja vaatetäi sekä satiainen käyttävät ravinnokseen verta. Syyhypunkki syö ihoa ja pölypunkki ihon eritteitä.

Nisäkkäiden ja lintujen syöpäläiset voivat ihmisen iholle joutuessaan puremallaan tai imennällään aiheuttaa ihon punoitusta, kutiamista ja ärtymistä.

Päätäitartunta ei anna aihetta lapsen eristämiselle päivähoidosta tai koulusta eikä lasta tarvitse liioin lähettää kotiin kesken päivän. Lapsi voi palata päivähoitoon tai kouluun hoitojaksoon kuuluvaa ensimmäistä käsittelykertaa seuraavana päivänä. Päiväkotia tai koulua ei tarvitse epidemiatilanteessa sulkea.
Ihmiskehon ulkopuolella, ilman säännöllistä veriateriaa ja kehon tarjoamaa lämpöä, päätäi kuolee tai menettää tartuttamiskykynsä huoneenlämmössä (20 - 22 °C) yleensä yhdessä, viimeistään kahdessa vuorokaudessa.

Kuvassa ihmisen syöpäläisiä: 6 lutikka ja 7 täi.

Rotat ja hiiret

Suomen eläimistöön kuuluu noin 20 jyrsijälajia, joista ihmisen kannalta haitallisimpia ovat rotat ja hiiret. Vuosituhansien kuluessa ne ovat sopeutuneet ihmisen pöytäkumppanuuteen ja oppineet käyttämään ravinnokseen ihmisen tuottamia elintarvikkeita ja niiden tähteitä.

Suoranaisten vahinkojen ohella rotta aiheuttaa epäsiisteyttä ja voi levittää ihmisiin ja kotieläimiin tarttuvia tauteja.

Rottien ja hiirten lisääntymistä ja lukumäärää säätelee ravinnon ja suojapaikkojen saatavuus. Tavallisissa asuinkiinteistöissä rottaongelma on helposti poistettavissa pitämällä talousjätteet rotanpitävissä astioissa. Normaalisti muita keinoja ei tarvita.

Jos/kun käytät karkotteita tai myrkkyjä

Joutuessasi käyttämään karkotteita ja myrkkyjä huomioi seuraavat asiat:

  • Noudata käyttämiesi aineiden pakkauksissa olevia ohjeita.
  • Älä käytä hyönteismyrkkyjä samassa tilassa, jossa on imeväisikäisiä lapsia.
  • Älä käytä hyönteismyrkkyjä samassa tilassa, jossa on lemmikkieläimiä (kaloja, lintuja ym.).
  • Älä jätä lasten ulottuville hyönteismyrkkyjä tai karkoteaineita. Ne ovat myrkkyjä.
  • Varo karkotteiden ja myrkkyjen joutumista silmiin ja suuhun. Jos näin käy, huuhtele runsaalla vedellä ja käänny tarvittaessa lääkärin puoleen.
  • Jos saat hyönteisten pistoista pahoja oireita, käänny lääkärin puoleen

Ympäristökeskus

Pakkalankuja 5, 01510 Vantaa

Ajankohtaista

Twitter