Puutarhajätteet

Puutarhajätteet eivät kuulu puistoon

Risujen ja muun puutarhajätteen kasaaminen yleisille alueille kuten puistoihin ja metsiin on roskaamista, joka on kielletty jätelaissa ja 1.9.2005 voimaantulleissa pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräyksissä. Roskaaja on vastuussa sotkemansa alueen puhdistamisesta. Annetun puhdistamismääräyksen laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ja/ tai työn teettämiseen roskaajan kustannuksella.

Yleiset alueet, puistot ja metsät eivät ole ole puutarhajätteen läjitysalueita. Suuri määrä epämääräisesti läjitettyä puutarhajätettä ei maadu viheralueilla tarpeeksi nopeasti. Jätekasat rumentavat alueita ja alentavat siten niiden virkistysarvoa. Puutarhajäte esimerkiksi puistometsäluonnossa rehevoittää metsän kasvillisuuspohjaa.

Puutarhajätteen hävittäminen polttamalla on kielletty

Vantaan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (1.6.2006) kieltävät puutarhajätteiden ja risujen hävittämisen avopoltolla taajaan asutuilla alueilla (15 §). Avopoltolla tarkoitetaan myös polttamista tynnyrissä tai vastaavassa astiassa. Pääkaupunkiseudun yleisten jätehuoltomääräysten (1.9.2005) 5 §:n mukaan jätteen hävittäminen polttamalla on kielletty.

Kielto ei koske oksien, kuivien risujen ja lehtien avopolttoa maa- ja metsätalousalueilla ja muilla harvaan asutuilla alueilla eikä hakkuutähteiden, olkien tms. maa- ja metsätaloustarkoituksessa poltettavien jätteiden polttoa. Polttamisesta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille eikä lähiympäristölle. Poltettavan materiaalin tulee olla kuivaa.

Puutarhajätteiden omatoiminen käsittely

Puutarhajätteet kannattaa käsitellä ja hyödyntää omalla pihalla, jos se suinkin on mahdollista. Puutarhajätteistä saa kompostoimalla multaa ja risuista hakettamalla kompostissa seosaineena tai pensaiden juurella katteena hyödynnettävää haketta.

Puutarhajätettä ovat mm. risut, oksat, lehdet ja naatit. Puiden lehdet voi ajaa syksyllä tai keväällä ruohonleikkurilla silpuksi ja jättää maahan nurmikolle lisäravinteeksi. Ruoho kannattaa jättää mahdollisimman pitkäksi nostamalla leikkurin terät ääriasentoon, sillä pitkä nurmi talvehtii parhaiten. Oksat ja risut kannattaa hakettaa kompostiin seosaineeksi tai katteeksi pensaiden juurelle. Puutarhajätteet voi käsitellä myös kompostoimalla. Kompostimulta on oivallista maanparannusainetta.

Syksyisille lehdille rakennettava lehtikompostori rakennetaan enintään 1m2 pinta-alaiseen kehikkoon ilmavasti, risu, lehti ja typpilisä (kuten kourallinen kanankakkaa) -kerrokset vuorotellen. Kompostin sisimpiin osiin voi laittaa pihalla syntyneet ylimääräiset omenat mieluiten pilkottuna kompostoinnin nopeutumiseksi. Lehtikomposti kannattaa kääntää kerran kesän aikana. Syksyisistä lehdistä ennen lumentuloa rakennetun lehtikompostorin komposti on valmista pihalla käytettävää maanparannusainetta jopa alle vuodessa.

Vuokrahakettimia voi kysyä muun muassa paikalliselta omakotiyhdistykseltä tai konevuokraamoista. Hakettimen voi myös hankkia naapurin kanssa yhteiseksi.

Risujen ja puutarhajätteen vastaanotto

Sortti-asemilla vastaanotetaan puutarhajätettä vain pienkuormina. Risujätettä (alle 20 cm paksut oksat, risut ja havut) otetaan vastaan Sortti-asemilla vuoden ympäri ja risutonta jätettä (lehdet, ruoho, naatit, haketettu risu) huhtikuun alusta joulukuun loppuun. Sortti-asemat ovat avoinna ma-pe klo 7.00-21.00. Vastaanotto on maksullista.

Mikäli kiinteistö kuuluu biokeräykseen, maatuvaan säkkiin pakatuista, bioastian viereen sijoitetusta biojätteestä veloitetaan HSY:n hinnaston mukaan. Säkin päälle pitää laittaa teksti: puutarhajätettä tai biojätettä. Muovisäkeissä oleva jäte hinnoitellaan ylimääräisen sekajätteen mukaan.

Espoon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotetaan kuorma-autokuormia puutarhajätettä ympärivuoden, hinnasto HSY:n internet-sivuilta.

Ympäristökeskus

Pakkalankuja 5, 01510 Vantaa

Ajankohtaista

Twitter