Vantaan ilmastotyö

kaupungissa sataa

Vantaa käy energiatehokkuudella ja kaupunkisuunnittelulla ilmastonmuutosta vastaan

Ilmastotoimilla alkaa olla kiire, mikäli halutaan pysäyttää maapallon keskilämpötilan nousu alle 2 °C riskirajan. Toimia pitää tehdä siellä, missä päästöjä eniten syntyy: kaupungeissa.

Vantaa on asettanut uudeksi tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan vaatii päättäväisiä toimia kaikilta – niin kaupungilta, yrityksiltä kuin asukkailtakin. Hiilineutraaliin Vantaaseen tähtäävät toimenpiteet ovat osa kaupungin resurssiviisauden tiekarttaa.

Kohti hiilineutraaliutta

Hiilineutraali Vantaa tavoite
Vantaan vuoden 2016 kasvihuonekaasupäästöt sekä tavoite vuodelle 2030.

Käytännössä hiilineutraaliustavoite tarkoittaa ilmastoa lämmittävien päästöjen vähentämistä 80 % vuoden 1990 tasosta. Loput 20 prosenttia kompensoidaan esimerkiksi rahoittamalla vähähiilisyyteen tähtääviä hankkeita muualla. Kuntaliitto ehdottaa tätä suhdelukua, sillä kaikkia ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä on hyvin vaikeaa poistaa.

HSY:n tilastojen mukaan Vantaan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2016 yhtä suuret kuin vuonna 1990, eli 1078 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. 80 %:n päästövähennys tarkoittaa, että vuonna 2030 Vantaan kasvihuonekaasupäästöt olisivat 215 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä vastaa esimerkiksi noin puolia liikenteen tämän hetkisistä päästöistä, ja tällöin muista sektoreista ei saisi aiheutua päästöjä lainkaan. Täysi päästöttömyys on useimmilla sektoreilla kuitenkin käytännössä mahdotonta. Kaiken kattavia helppoja ratkaisuja ei ole saatavilla, joten päästövähennykset tulevat koostumaan monista pienistä puroista.

Päästötavoitteen saavuttamiseksi tärkeimmät toimenpiteemme ovat

  • rakentamisen energiatehokkuuden parantaminen
  • kaupunkirakenteen eheyttäminen ja kehittäminen
  • joukkoliikenteen parantaminen
  • kestävien hankintojen tekeminen
  • tilojen ja laitteiden käytön energiatehokkuus

Yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen hyödyntäminen

Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi oikeanlaisella yhdyskuntasuunnittelulla ja kaavoituksella, koska rakentamisen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Vantaan yleiskaavan tavoitteiden mukainen eheä ja tiivis kaupunkirakenne parantaa joukkoliikenteen asemaa.

Julkisen ja kevyen liikenteen kehittäminen

Vantaalla panostetaan erityisesti toimivaan joukkoliikenteeseen sekä jalankulun ja pyöräilyn kehittämiseen. Raideliikenteen rooli on hiilineutraalissa kaupungissa merkittävä: arvioidaan, että tulevaisuudessa kilometrin säteellä Kehäradan asemista asuu 200 000 asukasta ja sijaitsee 200 000 työpaikkaa.

Kevyen liikenteen väylien laatua parannetaan keskustojen kehittämisen yhteydessä. Suunnitteilla on niin uusia kevyen liikenteen väyliä kuin pyöräilyn laatukäytäviä, joiden laatuun ja talvikunnossapitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Lue lisää liikennesuunnittelusta.

Kiinteistöjen energiankulutus kuriin

Rakennusten lämmitys aiheuttaa lähes puolet pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä. Vantaa on sitoutunut Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS). Sopimuksella pyritään koko Vantaan kaupunkikonsernin energiatehokkuuden parantamiseen ja energiankäytön vähentämiseen, ja siihen sisältyy myös uusiutuvan energian käytön lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä. Uudisrakentamisessa lähtökohtana ovat matalaenergiaratkaisut.

Ympäristötietoisuuden lisääminen

Vantaan kaupunki on mukana HSY:n Ilmastoinfossa, joka auttaa ja kannustaa pääkaupunkiseudun asukkaita tekemään ilmaston kannalta hyviä valintoja.

Lisäksi välitämme tietoa ilmastonmuutoksesta vantaalaisille esimerkiksi nettisivujen, kaupungin sosiaalisen median kanavien sekä Asukaslehden välityksellä. Kokoamme ympäristöraporttiin vuosittain kaupungin hyviä käytäntöjä sekä keskeisimmät ympäristöasioiden indikaattorit. Vantaan kaupungin työntekijöiden ympäristötiedot pidetään ajan tasalla muun muassa koulutusten ja ekotukitoiminnan avulla.

Myös kouluissa ja päiväkodeissa ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristövastuullisuuden edistäminen ovat tärkeässä roolissa. Lisätietoja ympäristökasvatuksesta Sivistystoimen sivuilta.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on pääkaupunkiseudulla yhteiset linjaukset. Lisäksi esimerkiksi kaupungin hulevesiohjelma tarjoaa sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen. Ohjelman lähtökohtana on hulevesien käsittely syntypaikoillaan. Tulvariskien pienentämisen lisäksi hulevesien luonnonmukainen hallinta säilyttää säilytämme veden kiertokulun rakennetuilla alueilla mahdollisimman luontaisen kaltaisena.

Ilmastotyötä ohjaa ilmastonmuutosjohtoryhmä

Ilmastonmuutosjohtoryhmän muodostavat kaupungin toimialajohtajat. Johtoryhmä ohjaa työryhmiä, jotka kehittävät kaupunkitasoisia toimenpide-ehdotuksia ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Työryhmissä keskitymme muun muassa

  • rakennusten energiatehokkuuteen
  • liikenteeseen
  • suunnitteluun ja hankintoihin
  • jätteiden lajitteluun

Ajankohtaista

Twitter