Villieläimet kaupungissa

kuva siilistä

Villieläimet tulevat asutuskeskuksiin helpon ravinnon ja talvisin lämmön perässä. Jätteet ja eläinten ruokintapaikat houkuttelevat kutsumattomiakin eläimiä pihalle. Kaupungissa on myös runsaasti hyviä suojapaikkoja sekä vähän petoja, jolloin eläinkannat voivat olla tiheämpiä kuin maaseudulla.

Ei-toivottuja eläimiä voi karkottaa omalta pihaltaan erilaisilla äänillä, visuaalisilla asioilla sekä etenkin oman toiminnan muutoksilla. Jätteiden hävittämisessä tulee noudattaa kierrätysohjeita ja suosituksia. Luonnoneläimet rikastuttavat kuitenkin kaupungissa meidän luontokokemustamme ja luonto eläimineen kuuluu myös kaupunkiin.

Metsäkauris ja valkohäntäkauris

Vantaalla elää metsäkauriita ja valkohäntäkauriita. Kauriit ovat oppineet etsimään ruokansa talojen lähettyviltä helppojen ravinnonlähteiden takia. Talviaikaan ravinnonsaanti on pienille sorkka/hirvieläimille vaikeaa, joten varsinkin runsaslumisina aikoina ne helposti hakeutuvat asutuksen lähelle.

Jos kauriit aiheuttavat harmia pihapiirissä syömällä istutuksia, kannattaa arvokkaat istutukset suojata aidalla ja hätistellä eläimet pois aina kun niitä pihalla näkee. Vantaan kaupunki suosittelee kansalaisia pidättäytymään kauriiden ruokinnasta, jotta ei samalla houkuteltaisi eläimiä esim. puutarhoihin tai liikenneväylien läheisyyteen. Vantaan metsästysseurat hoitavat kaurisvahinkoja minimoivan ruokinnan, millä saadaan eläimet houkuteltua pois asutuksen keskeltä ja liikenteen seasta.

Kauriskannan rajoittamiseksi Vantaan kaupunki vuokraa metsästysoikeuksia omistamiltaan alueilta Vantaalla toimiville metsästysseuroille. Metsästysvuokra-alueet on yhdessä seurojen kanssa arvioitu metsästykseen sopiviksi. Muulla tavoin kaupunki ei metsästysasioihin osallistu.

Hyökkäilevät lokit ja varikset

Vantaalla lokkeja pesii esimerkiksi suurten rakennusten tasakatoilla ja räystäskouruissa. Lokinpoikaset ovat pesäpakoisia, eli ne alkavat liikkua lähiympäristössä jo parin päivän ikäisinä.

Kesällä aurinko kuumentaa katot paahtavan kuumiksi ja tällöin liikkeelle lähteneet poikaset päätyvät putoamaan jalkakäytäville ja sisäpihoille. Lokit puolustavat poikasiaan kirkumalla, tekemällä valehyökkäyksiä sekä ulostamalla poikasiaan uhkaavaksi kokemiensa ihmisten ja eläinten päälle.

Variksenpoikaset hyppäävät alas pesästään vielä lentotaidottomina ja kestää pari päivää ennen kuin ne pystyvät nousemaan puuhun. Tänä aikana kaupunkivarikset voivat olla hyvin aggressiivisia. Toisin kuin lokit, ne eivät tyydy valehyökkäyksiin, vaan voivat iskeä ihmisen päähän haavan, joka on syytä käydä puhdistuttamassa terveyskeskuksessa. Poikasiaan puolustaviin lokkeihin ja variksiin kannattaa suhtautua rauhallisesti ja kärsivällisesti. Poikasvaihe kestää vain lyhyen aikaa ja tilanne rauhoittuu muutaman päivän tai viimeistään parin viikon sisällä. Liikkumista lintujen pesäpaikkojen ja poikasten lähellä kannattaa tuolloin välttää. Poikasiaan puolustavia lokkeja ja variksia voi pitää loitommalla sateenvarjon avulla tai yksinkertaisesti nostamalla kädet pään yläpuolelle.

Lintujen rauhoitusaika

Kaikki linnut ja niiden pesät ovat rauhoitettuja toukokuun alusta heinäkuun loppuun. Mikäli poikanen on välittömässä vaarassa, sen voi siirtää muutamia kymmeniä metrejä kauemmas turvallisempaan ympäristöön. Oma mukavuus ei ole peruste poikasen siirrolle. Poikasta siirtäessä on huolehdittava, että emot ovat paikalla siirron aikana, näkevät poikasensa koko ajan ja seuraavat perässä. Poikasen siirtoa on aina tarkoin harkittava, koska emojen on vaikea suojella ja hoitaa poikasia, jotka ovat kaukana toisistaan. Lähtökohtaisesti kuitenkin eläinten poikasiin ei pidä koskea.

Villieläinten ruokinta

Linnut

Lintujen ruokinta on sallittu vain kiinteistön omistajan luvalla omistajan osoittamissa paikoissa. Vantaan terveydensuojelujärjestyksen nojalla kaupungin omistamilla alueilla lintujen ruokinta on kielletty. Mikäli kerros- tai rivitalokiinteistö sallii lintujen ruokinnan, tulee kiinteistön suorittaa suunnitelmallista rottien ja hiirien torjuntaa turvallisella tavalla lapset ja lemmikkieläimet huomioiden. Ympäristökeskuksen terveydensuojelutarkastajalta voi tarvittaessa kysyä neuvoja.

Sulan maan aikana linnut ja muut eläimet löytävät ravintoa helposti luonnosta. Ruokinta onkin tarpeen aloittaa vasta pakkasten tultua. Kerran aloitettua ruokintaa on myös jatkettava koko talvikauden ajan. Vinkkejä ja ohjeistuksia oikeanlaiseen ruokintaan voit lukea Birdlife -sivustolta.

Ruokinta voi houkutella paikalle lintujen ja ruokkijan lisäksi myös kolmansia osapuolia, nk. vahinkoeläimiä. Se, mikä vahinkoeläimeksi koetaan, vaihtelee luonnollisesti ihmisen ja asutustiheyden mukaan. Toiset ihmiset nauttivat kaiken elollisen auttamisesta, toisille taas isot linnut (pulut, varikset, harakat, lokit), oravat, rotat ja hiiret kuuluvat ei-toivottujen vierailijoiden joukkoon.

Siilit

Siilien ruokintaa koskee samat säännöt kuin lintujen ruokintaa. Vinkkejä ja ohjeistuksia oikeanlaiseen ruokintaan voit lukea Siili Kiikarissa-sivustolta.

Ajankohtaista

Twitter