Geodeettista kiintopistettä etsimässä

Mikä on geodeettinen mittauspiste? Lähdetään etsimään tietoa kaupungin mittausosastolta, siellähän työskentelee myös kaupungingeodeetti!

Kaupungingeodeetti Pekka Tervonen johtaa mittausosastoa, jolla työskentelee yli 90 maanmittausalan ammattilaista. Ja siksi heidän käyttämänsä termitkin ovat usein vain alan ammattilaisille aukeavia. Tässä nyt kuitenkin yritetään selvittää, mitä he oikein tekevät.

Mittausosasto kuuluu maankäytön ja ympäristön toimialaan, sen kuntatekniikan keskuksen tulosalueeseen.

Vajaa puolet mittausosastolla työskentelevistä on kenttäväkeä, joiden toimipisteet on sijoitettu eri puolille kaupunkia kolmeen aluetukikohtaan. Nämä ammattilaiset suorittavat maastotöitä eli kirjaimellisesti mittaavat maata. Mittauksia tarvitaan muun muassa kiinteistöjen muodostamisessa eli uusien tonttien sekä katu- ja puistoalueiden rajapyykkien maastoon merkinnässä, uudisrakennusten merkitsemisessä maastoon rakennusluvan mukaiselle paikalle ja maanalaisten johtojen tarkan sijaintipaikan saamiseksi kartoille.

Suuri mittausosaston "työllistäjä" on asemakaavoitus - erityisesti pientaloalueiden asemakaavat teettävät paljon töitä, kun isojen tonttien omistajat haluavat pilkkoa tonttejaan. Vantaalla suunnitellaan tonttijaoissa vuosittain keskimäärin 700 uutta kaavatonttia ja lohkotaan lähes 500 tonttia ja noin 70 yleistä aluetta, kuten katuja ja puistoja. Maastoon merkitään vuosittain lähes 700 uutta rakennusta, joista 75 prosenttia on pientaloja.

Maanalaisia johtoja kartoitetaan vuosittain keskimäärin noin 100 kilometriä ja johtokartalle viedään 220 kilometriä uusia maanalaisia johtoja. Asiakkaille selvitetään vuosittain yli 2700 kertaa maanalaisten johtojen sijainteja. Johtojen sijaintitietoja tarvitaan muun muassa silloin, kun ryhdytään kaivamaan maata joko rakennusten, katujen, vesijohtojen tai muiden sellaisten rakentamista varten.

Mittausosasto ylläpitää myös erilaisia laajoja tietovarastoja, kuten esimerkiksi kiinteistörekisteriä ja karttavarastoja, jotka ovat koko kaupungin virkahenkilöstön käytössä. Kiinteistörekisteristä löytyvät muun muassa tiedot kiinteistöjen rasitteista ja näitä tietoja tarvitaan esimerkiksi tontteja lohkottaessa.

Mittausosaston asiakaspalvelusta voi kuka tahansa tilata kopioita digitaalisista kartoista tai ilmakuvista.

Pekka Tervonen kertoo tonttiprojektista, jolla isompien tilojen omistajia houkutellaan lohkomaan tonttejaan. Tonttiprojekti liittyy meneillään olevaan yleiskaavan uusimiseen, sillä sen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on olemassa olevien asuinalueiden eheyttäminen ja tiivistäminen sekä keskusten täydennysrakentaminen.

Aikoinaan on kaavoitettu paljon enemmän rakentamismahdollisuuksia kuin mitä on käytetty ja nyt tonttien omistajia houkutellaan käyttämään hyväkseen kaavoituksen suomia mahdollisuuksia. On järkevää tiivistää rakentamista alueilla, joille on jo pitkälle rakennettu vesihuolto ja muu kunnallistekniikka ja jossa on muita kunnallisia palveluita, kuten päiväkoteja ja kouluja, Pekka Tervonen sanoo.

Ylpeitä mittausosastolaiset ovat paikkatietopalvelusta, josta yksi versio palvelee kuntalaisia internetissä osoitteessa http://kartta.vantaa.fi/ . Paikkatietopalvelun avulla voi etsiä palvelupisteiden, osoitteiden ja tonttien sijaintia sekä näyttää niitä kartalla ja ilmakuvalla tai kysellä kiinteistöhaulla kuntarekisterin perustietoja kuten tontin pinta-alaa ja tontin asemakaavamääräyksiä. Hanke on toteutettu yhteistyössä eri toimialojen kanssa ja se on todettu jo nyt todella tärkeäksi palveluksi.

P.S.

Geodeettinen kiintopiste on maastoon tai rakennukseen mahdollisimman liikkumattomaan paikkaan rakennettu yksiselitteisellä keskusmerkillä varustettu merkki, jonka sijainti on mitattu tarkasti joko kaksiulotteisina tasojärjestelmän koordinaatteina tai pisteelle on mitattu pelkästään sen korkeusasema. Näitä geodeettisia kiintopisteitä, esimerkiksi kallioon kiinnitettyjä metallipultteja tai rakennuksiin kiinnitettyjä laattoja, mittausosasto rakentaa Vantaalla vuosittain noin 300.

Pirjo Kivistö, tekninen toimiala 21.10.2003