Maalämpökaivon poraaminen

Lämpökaivojen poraamiseen tarvitaan toimenpidelupa

Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen muuttui luvanvaraiseksi 1.5.2011. Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista.

Lupa vaaditaan silloin, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdetaan tai uusitaan maalämpöä hyödyntäväksi, tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä. Toimenpidelupaa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta ja luvan hinnoittelu on kunnan omassa päätösvallassa. Toimenpidelupa ei koske uudisrakentamista, sillä uuden rakennuksen lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Rakennusaikainen muutos vaatii toimenpideluvan.

Sijainti kaukolämpöverkon alueella ei este luvan myöntämiselle

Käytännössä toimenpidelupa myönnetään, ellei sille ole estettä. Se, että kiinteistö sijaitsee kaukolämpöverkon alueella, ei sinänsä ole este luvan myöntämiselle.

Luvan myöntämisen esteenä voi olla esimerkiksi se, että lämpökaivo halutaan porata merkittävälle pohjavesialueelle tai liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa. Pohjavesialueella lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon suunnitellun lämpökaivon sijainti suhteessa esimerkiksi vedenottamoihin. Vantaalla erityisiä rajoituksia lämpökaivon poraamiselle aiheuttavat Päijännetunneli, Kehäradan tunneli, Vuosaari-Kerava-radan tunneli ja jätevesitunneli. Este lämpökaivon poraamiseen voi syntyä myös siitä, että valmistellaan maanalaista asemakaavaa kyseiselle alueelle. Toimenpideluvan myötä Rakennusvalvonta arvioi, voidaanko lämpökaivo porata tai lämmönkeruuputkisto asentaa suunniteltuun paikkaan.

Lämpökaivojen suosio kasvanut nopeasti

Lämpökaivojen suosio on kasvanut 2000-luvulla hyvin nopeasti. Vuonna 2006 noin joka viidenteen uuteen pientaloon energialähteeksi valittiin maalämpö. Nykyään uusista omakotitaloista 30-40 prosenttia ottaa maalämmön energiaratkaisukseen. Vuonna 2008 Suomessa porattiin maalämpöä varten yli 5 000 kaivoa. Lämpökaivojen ja lämmönkeruuputkistojen rakentaminen tulee korjausrakentamisen myötä lisääntymään rakennetuilla alueilla ja taajamissa. Useimmiten yksi 150-200 metriä syvä kalliolämpökaivo riittää keskikokoisen omakotitalon energiatarpeisiin.