Hallinto ja talous

Johtajisto, organisaatio ja henkilöstö

Vantaan kaupunkia ja sen lähes 12 000 työntekijän organisaatiota johtaa kaupunginjohtaja, neljä apulaiskaupunginjohtajaa ja kaksi toimialajohtajaa. Vantaan kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ohjaa henkilöstöstrategia, jonka tavoitteena on pitää henkilöstö osaavana, aktiivisesti itseään, työtään ja työyhteisöään kehittävänä. Organisaatio jakautuu kuuteen toimialaan: keskushallinnon, maankäytön ja asumisen, sivistystoimen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden sekä tilakeskuksen toimialaan.

Kirjaamo, tietopalvelut ja kuulutukset

Kirjaamossa kirjataan kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle ja muille toimielimille saapuvat asiakirjat ja merkitään asioiden käsittelyvaiheet. Kirjaamosta voi tiedustella sekä keskeneräisten että päätettyjen asioiden vaiheita. Kaupunginarkisto toimii kaupungin keskusarkistona ja tarjoaa tietopalveluita huolehtimalla kaupungin toiminnan yhteydessä kertyneiden säilytettävien asiakirjojen lopullisesta arkistoinnista. Erilaisia kaupungin kehittämiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon liittyviä ilmoituksia saatetaan kuntalaisille tiedoksi julkaisemalla ne verkossa ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla.

Talousarvio, taloussuunnitelma ja kaupunkistrategia

Talousarvio on kaupungin toimintaa ja taloudenhoitoa koskeva suunnitelma, jonka valtuusto hyväksyy talousarviovuodelle ennen edellisen vuoden loppua. Talousarvion yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvio jakaantuu tavallisesti käyttötalous-, investointi-, tuloslaskelma- ja rahoitusosiin.
Kaupungin strategian avulla määritellään kaupungin kehittämisen suuntaviivat lähivuosille. Kaupunkistrategia on keskeinen kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja ja siinä kiteytyy kuntalaisten valitseman kaupunginvaltuuston tahtotila kaupungin lähitulevaisuudesta. Strategiset tavoitteet hyväksytään vuosittain valtuustossa taloussuunnitelman yhteydessä.

Tilinpäätös

Kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Siihen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Arviointikertomus

Tarkastuslautakunta laatii vuosittain arviointikertomuksen, joka luovutetaan kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Arviointikertomus on yhteenveto arviointimuistioista ja tilinpäätöksen johdosta tehtävistä havainnoista ja arvioista kyseistä toiminta- ja varainhoitovuotta koskien. Valtuustokauden päättyessä laadittavassa arviointikertomuksessa tarkastellaan myös valtuustokauden ja taloussuunnittelukauden tavoitteiden toteutumista.

Ulkoinen tarkastus

Ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja, jotka valtuusto valitsee toimikaudekseen. Tarkastuslautakuntaa ja tilintarkastajaa avustaa ulkoisen tarkastuksen tulosalue, jonka viranhaltijat ovat tarkastuslautakunnan alaisia. Ulkoinen tarkastus on järjestetty toimivasta johdosta riippumattomaksi.

Johtosäännöt, ohjeet ja maksut

Hallintosääntö on ainoa kuntalaissa säädetty pakollinen johtosääntö. Tämän lisäksi valtuusto voi päätöksellään hyväksyä eri johtosääntöjä tarpeen mukaan. Johtosäännöissä määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kunnallisessa toiminnassa ohjeet kokoavat käytännön toimintaohjeet ja kulloinkin kyseessä olevan lain tärkeimmät kohdat yhteen.
Valtuusto päättää kuntalain nojalla kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Osa kunnallisista maksuista on julkisoikeudellisia maksuja, joita voidaan periä lain nojalla. Kunta voi myös periä yksityisoikeudellisia maksuja, kuten kunnallisen sähkölaitoksen maksut.