<< edellinen
Ota selaimessasi JavaScript käyttöön, jotta kaikki sivuston ominaisuudet toimivat oikein.
Vaihtoehto 1 kuvattuna Hiekkaharjun suunnasta. Suunnittelualue on esitetty tummennettuna.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / II täydentää aiempaa 24.5.2007 päivättyä asiakirjaa. Suunnittelualuetta on laajennettu alkuperäisestä rajauksesta ja mukaan on otettu Spondan eli entisen Kapiteelin Oyj:n omistamat korttelit.
Uutena suunnittelualueena on Jokiniemessä nyt koko pääradan/Santaradan ja Jokiniementien väliin jäävä alue, Tikkurilantiestä pohjoiseen. Alueeseen kuuluu myös Keskusrikospoliisia vastapäätä oleva Tikkurilantien ja Lauri Korpisen kadun välinen kortteli.
Tikkurilan keskusta laajenee Jokiniemeen. Radan itäpuolelle kaavaillaan tiivistä ja kaupunkimaista toimitila- ja asuntoaluetta. Pääradan ja Santaradan viereen suunnitellaan toimistotalojen riviä, jonka rakennukset olisivat keskimäärin 6-7 kerrosta korkeita. Niiden taakse, Jokiniementien puolelle tutkitaan asuinkerrostalojen sijoittamista. Alueelle on mahdollisesti tulossa myös vanhusten palvelukeskus ja senioriasuintaloja. Villa Grönberg voi tulevaisuudessa olla kaikille avoin tila ja toimia esim. ravintolana tai kahvilana, jonka ulkotilat ovat osana puistomaista kaupunkiaukiota.
Nykyinen asemakaava on 1980- luvun alusta ja on vanhentunut. Siinä pääradan varteen on osoitettu enimmäkseen matalaa toimistorakentamista, eikä asuinrakentamiseen Tikkurilan aseman tuntumassa ole varauduttu ollenkaan. Kaupunginteatterille varattu kortteli ja museokäyttöön osoitettu Villa Grönberg ovat jääneet toteutumatta, eikä niiden rakentamiselle näy tarvetta myöskään tulevaisuudessa. Iso ja rajautumaton juhla-aukio ei sekään ole omiaan luomaan elävää ja kantakaupunkimaista ympäristöä. Kaavamuutoksen tavoitteet
Jokiniemi sijoittuu pääradan varrelle. Näkyvyytensä vuoksi sen tuleva rakentaminen on tärkeä imagotekijä koko kaupungille. Heurekan, Silkkitehtaan, Vernissan ja Tikkurilan aseman ohella uusi alue voisi parhaimmillaan olla vantaalaisten näyteikkuna maailmalle. Siksi kohteen arkkitehtuurille ja ympäristörakentamisen laadulle asetetaan erityisen korkeat vaatimukset. Kun Tikkurilan aseman yhteyteen rakennetaan Matkakeskus, radan itäpuolella on myös kaikki mahdollisuudet muodostua aidoksi osaksi Tikkurilan keskustaa.
Tavoitteena on tehokas toimitila- ja asuinalue Tikkurilan aseman läheisyyteen. Erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien lisäksi yritykset saavat parhaan mahdollisen näkyvyyden pääradan varressa. Toimistotalot sijoitetaan radan varteen ja asuintalot Jokiniementien puolelle suojaan radan häiriöiltä.
Jokiniemessä pyritään monipuoliseen kaupunkirakenteeseen. Ympäristön tulee olla mielenkiintoista ja helposti liikuttavaa myös jalan. Katutason palvelut ja kivijalkakaupat voisivat tehdä miljööstä aidon ja vaihtelevan. Ainoa olemassa oleva rakennus, Villa Grönberg on suojeltu. Se sijaitsee radan alikulun kohdalla, kevyen liikenteen solmukohdassa ja on luonteva paikka ihmisten kokoontumiselle. Itse rakennuksessa voisi toimia vaikkapa kahvila-ravintola, joka kesäisin levittäytyy pöytineen ulos, vehreälle aukiolle. Suunnittelun teemana on Tikkurilan ja varsinkin Jokiniemen kunniakas historia vanhoine maalitehtaineen. Tehdasrakennukset ovat poissa, mutta värikäs menneisyys voi näkyä toimistorakennusten arkkitehtuurissa esimerkiksi raikkaina väripintoina. Pysäköinti pyritään sijoittamaan toimistotalojen ja pihakansien alle, jolloin pihat voidaan toteuttaa vehreinä ja puistomaisina. Toisena vaihtoehtona on rakentaa pysäköintitaloja korttelirakenteen osaksi.
Kaavatyön yhteydessä tutkitaan myös voidaanko Ratahallintokeskuksen omistamaa aluetta Grönbergin huvilan kohdalla ja siitä pohjoiseen käyttää toimitilarakentamiseen. Kaistale on nykyisessä kaavassa rautatiealuetta, mutta ei ole toistaiseksi missään käytössä.
Jokiniemen kaupunkimainen rakentaminen voi käynnistyä kun Valkoisenlähteentie avaa uuden yhteyden radan alitse. Alue on Villa Grönbergiä lukuun ottamatta rakentamatonta joutomaata. Entisen akkutehtaan pilaamat maat on poistettu ja pintamaat vaihdettu.
Syyskuussa 2007 kaupunki ja Sponda Oyj palkkasivat konsultiksi Arkki-tehtuuritoimisto B & M Oy:n.T Työn tarkoituksena oli laatia Jokiniemen maankäytön kehittämissuunnitelma, jossa määritellään kaupunkirakenteelliset ja -kuvalliset tavoitteet.
Alueen omistavat Vantaan kaupunki ja Sponda Oyj. Rautatiealueen omistaa Ratahallintokeskus.
Asemakaavasuunnittelija Seppo Niva, puh. 8392 8044 s-posti: etunimi.sukunimi(at)vantaa.fi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.12.2007