<< edellinen
Ota selaimessasi JavaScript käyttöön, jotta kaikki sivuston ominaisuudet toimivat oikein.
Vantaan liikennesuunnittelun tehtäväaluetta meluasioiden osalta ovat muun muassa osallistuminen maankäytön suunnitteluun, liikenneväylien hankesuunnitteluun, meluntorjuntaa koskevien selvitysten hankintaan, meluntorjunnan seurantaan sekä kaupungin sisäiseen ja seudulliseen yhteistyöhön. Maanteiden (esimerkiksi Hämeenlinnanväylä, Kehä III, Lahdenväylä ja Kulomäentie) meluntorjunnan toteuttamisen vastuu nykyisen asutuksen kohdalla on Liikennevirastolla ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (ELY-keskus).
Katu- ja tieliikenteen aiheuttama melu syntyy ajoneuvon moottorin melusta, renkaiden ja tienpinnan kosketuksessa syntyvästä rengasmelusta sekä suurilla nopeuksilla ilmavirtauksen aiheuttamasta melusta. Nopeuden ollessa alle 50 km/h merkittävin melulähde on auton moottori. Rengasmelu on merkittävin katu- ja tieliikenteen melulähde 50–100 km/h -nopeuksilla.
Meluntorjunnan keinot ovat tehokkaimpia silloin, kun ne vaikuttavat suoraan syntyvään melupäästöön. Katu- ja tiemelun osalta melun syntymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat liikennemäärä, ajonopeus, raskaiden ajoneuvojen osuus, kadun tai tien mäkisyys, liikenteen sujuvuus, autojen renkaat ja ajoradan päällyste.
Asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään meluntorjunta vilkasliikenteisten katujen ja teiden vaikutusalueilla. Meluntorjunta toteutetaan ensisijaisesti rakennusten sijoittelulla ja rakentamista ohjaavilla asemakaavamääräyksillä.
Rengasmeluun voidaan vaikuttaa käyttämällä tavanomaisten päällysteiden sijaan melua vaimentavia päällysteitä, joista käytetään yleisesti nimitystä hiljaiset päällysteet. Hiljaisilla päällysteillä voidaan vähentää rengasmelua 2–4 dB. Ihminen kykenee havaitsemaan 2–3 dB:n suuruisen melutason muutoksen.
Vantaalla päällystetään hiljaisilla päällysteillä koeluontoisesti asuntoalueiden katuja, joilla on meluongelmia ja joiden varsilla ei ole meluesteitä. Hiljaisten päällysteiden kohteiden valintaperusteena on se, että kadun nopeusrajoitus on 40–60 km/h ja liikennemäärä on enintään 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Saatujen kokemusten perusteella harkitaan uusien kohteiden päällystämistä hiljaisilla päällysteillä.
Meluvalleja, meluseiniä, melukaiteita ja niiden yhdistelmiä voidaan käyttää paikallisesti meluntorjuntaan. Meluesteet ovat tehokkaita. Oikein sijoitettuna meluseinät vähentävät melua 8–15 desibeliä. Korkean meluvallin avulla saadaan melutasoa laskettua jopa 15 dB.
Meluseinien käyttäminen meluesteinä on kallista. Halvimpia ovat meluvallit, jos on riittävästi tilaa, maaperä on riittävän kantavaa ja on käytettävissä sopivia maamassoja. Meluesteitä suunnitellaan ja toteutetaan uusien ja parannettavien katujen ja teiden rakentamisen yhteydessä. Erillisinä hankkeina meluesteitä on rakennettu erittäin vähän viime vuosina tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi.
Pääosa rautatieliikenteen melusta syntyy junan pyörien ja kiskojen kosketuskohdista. Ratamelua vaimennetaan osittain kiskojen hionnalla.
Vantaalla pääradan meluesteet on rakennettu Keravan kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä. Kehäradan meluntorjunnasta on tehty viimeisin meluselvitys vuonna 2010 ja meluesteet rakennetaan radan rakentamisen yhteydessä asutuksen kohdalle.
Kun radan varteen kaavoitetaan uutta asutusta, päiväkoteja, kouluja tai hoitolaitoksia, selvitetään tarvittava meluntorjunta.
www.ymparisto.fi/Ympäristönsuojelu/Meluntorjunta
www.liikennevirasto.fi/Tie/Tienpito/Ympäristö/Melu
www.liikennevirasto.fi/Rautatie/Ympäristö ja turvallisuus/Ympäristö/Melun ja tärinän torjunta
www.ely-keskus.fi
EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys pääkaupunkiseudulla
