Vernissa ennen

Tikkurilalaisille kosken ääressä seisova Vernissa on yhtä kuin paikkakunnan kehityksen alkupiste. 1757 perustettiin vesimylly hyödyntämään Keravanjoen koskea. 1862 jauhomylly sai rinnalleen öljynpuristamon. Samana vuonna avattu Helsingin-Hämeenlinnan rautatie ja sen asema kivenheiton päässä koskesta antoi uskoa hyviin kehitysnäkymiin. Viisi vuotta myöhemmin rakennettiin vernissakeittämö.

Nykyiset punatiilirakennukset nousivat 1912 perustuksiaan myöten palaneen vanhan tehtaan paikalle. 1937 rakennettiin arkkitehti J. Fabritiuksen suunnittelema funkkistyylinen korkea keittämöosa. Pilareilla seisova persoonallinen sosiaalitila rakennettiin 1950-luvulla.

Toiminta vernissatehtaalla lopetettiin 1970-luvulla. Vantaan kaupunki sai alueen rakennuksineen haltuunsa v. 1979, josta alkoi surullinen rappion aika. 1980-luvun alussa vantaalaiset nuoret valtasivat rakennuksen. 1984 saaatiin liikkeelle korjaus- ja käyttöönottohanke, jonka ensi vaiheessa rakennukseen suunniteltiin kaupunginmuseon, kulttuuri- ja nuorisotoimen tiloja. Vantaalaisten nuorten aktiivisuus palkittiin kun talo alkoi toimia nuorisotalona syksyllä 1990.