Isyyden vahvistaminen

Mikäli lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa lapsen syntyessä, lapsi syntyy au-lapsena. Tällöin äiti näkyy rekisteritiedoissa lapsen ainoana vanhempana riippumatta siitä, asuvatko vanhemmat yhdessä vai eivät.

Lastenvalvoja ottaa vastaan isyyden tunnustamisen sekä laatii isyyden selvittämiseen vaadittavat asiakirjat, joiden pohjalta isyys vahvistetaan maistraatissa. Isyysasian hoitamiseksi lapsen äidille lähetetään aika kirjeellä tai vanhemmat voivat varata lastenvalvojalta ajan ja tulevat mieluiten yhdessä hoitamaan asiaa.

Isyyden vahvistamisen myötä lapsi saa sukulaisuussuhteet isäänsä ja isänsä puolen sukuun perintöoikeuksineen, samoin oikeuden mahdollisiin perhe-eläkkeisiin isänsä osalta. Vanhemmat voivat isyyden vahvistamisen jälkeen valita lapselle joko isän tai äidin sukunimen ja isällä on mahdollisuus tulla lapsensa toiseksi huoltajaksi äidin rinnalle, mikäli vanhemmat niin haluavat. Vanhemmilla on myös yhteinen elatusvastuu alaikäisestä lapsestaan.

Mikäli isyysasiaa ei saada hoidettua vapaaehtoisesti tunnustamalla, lastenvalvoja voi äidin kanssa neuvoteltuaan ja äidin niin halutessa nostaa kanteen ja lähteä ajamaan isyyden vahvistamista käräjäoikeudessa.

Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen rekisteritiedoissa näkyvät kummankin vanhemman tiedot ja samoin isän rekisteritietoihin päivittyvät tiedot lapsesta.

Oikeusgeneettinen isyystutkimus

Isyydestä on mahdollista varmistua isyysveritutkimuksella, mikäli mies epäilee isyyttään tai mikäli mahdollisia isiä on useampi kuin yksi. Tutkimus vaatii verinäytteen äidistä, lapsesta ja miehestä/miehistä. Lähetteen tutkimukseen saa pääsääntöisesti lastenvalvojalta.

Isyyden selvittämisen vastustaminen

Joissakin tilanteissa lapsen äidillä ei ole miehestä riittäviä tietoja, jotta isyyttä pystyttäisiin selvittämään tai äiti itse vastustaa isyyden selvittämistä. Tällöin äiti varaa ajan lastenvalvojalta. Lastenvalvoja selvittää äidille, mitä merkitsee, jos isyys jää vahvistamatta. Lastenvalvojan luona äiti allekirjoittaa asiakirjan, josta ilmenee hänen tahtonsa olevan, ettei isyyttä vahvisteta. Lastenvalvoja kertoo äidille myös elatustuen hakemisen mahdollisuudesta.

Mikäli mies itse vaatii isyytensä vahvistamista, isyys voidaan vahvistaa äidin vastustamisesta huolimatta, jos kyseessä oleva lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella.

Isyyden vahvistaminen myöhemmin

Mikäli lapsen isyys on vahvistamatta joko äidin vastustamisen vuoksi tai jostakin muusta syystä, asianosaiset (äiti, mahdollinen isä tai lapsi itse 15 v. täytettyään) voivat laittaa asian uudelleen vireille milloin tahansa ottamalla yhteyttä lastenvalvojaan. Ennen nykyistä Isyyslakia (5.9.1975/ 700) syntyneiden kohdalla isyysasiaa voidaan pääsääntöisesti hoitaa vain, mikäli mies on valmis vapaaehtoisesti tunnustamaan isyytensä.