Hyvä perintätapa

Kuluttaja-asiamies uudistanut ohjeensa kuluttajaperinnästä

Ohjeessa kuluttaja-asiamies on määritellyt kantansa hyvästä perintätavasta. Ohje antaa elinkeinonharjoittajille ja julkisyhteisöille konkreettisia neuvoja myös ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Perintälain mukaan kuluttaja-asiamies valvoo perintää, kun kyse on kuluttajasaatavien perimisestä.

Velalliselta perittävien kohtuullisten perintäkulujen enimmäismäärät

  • velallisen korvattava velkojalle perinnästä aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset kulut
  • kirjallinen maksumuistutus enintään 5 €
  • maksuvaatimus, jota perimistoimistojen on käytettävä, enintään 21 €, jos velan pääoma enintään 250 € ja enintään 45 €, jos velan pääoma yli 250 €
  • suoraan ulosottokelpoisen velan (esim. kunnallisen palvelumaksun) maksuvaatimus enintään 12 €
  • kirjallinen maksusuunnitelma jäännösvelalle enintään 30 €
  • perintäkuluja saa veloittaa jokaiselta perintäkerralta erikseen
  • saman velan perinnästä saa vaatia kuluina yhteensä enintään 190 €, jos velan pääoma on enintään 250 € ja kuluina yhteensä enintään 220 €, jos velan pääoma on yli 250 €
  • suoraan ulosottokelpoisen velan perinnästä kuluina yht. enintään 59 €

Velalliselta saa vaatia todelliset perintäkulut, jos perinnästä on ollut tavallista enemmän työtä tai perintä on ollut poikkeuksellisen vaikeaa. Perintäkuluja saa vaatia vain, jos velan erääntymisestä on kulunut vähintään 14 päivää.

Velallisen oikeus saada velkojalta tietoja velkatilanteestaan

Velallisella on oikeus saada velkojaltaan kerran vuodessa maksutta ajantasaiset tiedot velkojensa kokonaismääristä ja perusteista, erittely maksamattomista veloista ja niiden lyhennyksistä sekä selvitys koroista ja kuluista.

Jos velallinen pyytää erittelyn tai selvityksen useammin kuin kerran vuodessa, velkojalla on oikeus saada velalliselta kohtuullinen korvaus erittelyn tai selvityksen laatimisesta aiheutuvista kustannuksista

Alaikäisiin kohdistuva perintä

Alaikäisiin kohdistuva perintä ja sen seuraukset huolestuttavat kuluttaja-asiamiestä. Alaikäisen oikeustoimikelpoisuus on holhouslainsäädännössä rajoitettu koskemaan vain olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä sopimuksia sekä alaikäisen omien työansioiden ja huoltajan hänen käyttöönsä antamien varojen käyttämistä. Velanottoon alaikäisen omat valtuudet eivät ulotu lainkaan: valtion takaaman opintolainan voi saada huoltajan suostumuksella, mutta muihin lainoihin tarvitaan holhousviranomaisen lupa. Ilman lupaa tehty toimi ei sido alaikäistä eikä siihen liittyvää perintääkään voida kohdistaa häneen.

Holhouslainsäädännön lähtökohtana on siis pyrkimys suojella alaikäistä velkaantumiselta, jotta hän voisi aloittaa täysi-ikäisen elämän ilman velkataakkaa ja maksuhäiriömerkintöjä. Kuluttaja-asiamiehen mielestä jo sopimuskäytäntöjen tulisi olla sellaisia, että huoltajan suostumusta vaativissa sopimuksissa maksuvelvolliseksi sovitaan suostumuksen antava huoltaja eikä palvelua käyttävä alaikäinen. Silloinkin, kun saatavan perintä perustuu alaikäistä itseään sitovaan perusteeseen, alaikäisen suojelun periaate tulisi ottaa perinnässä huomioon. Yksinomaan alaikäiseen kohdistuvan perinnän tulisi olla poikkeuksellista.

Myös ulosottolainsäädännössä on katsottu tarpeelliseksi pyrkiä estämään alaikäisten joutuminen maksuhäiriörekisteriin asettamalla ulosottoviranomaisille ilmoitusvelvollisuus alaikäisen veloista tämän huoltajalle ja holhousviranomaiselle.