Ulosotto ja sen kesto

Yleistä ulosotosta

Ulosottoa koskeva lainsäädäntö on koottu ulosottokaareen. Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Ulosotolla on läheiset yhteydet oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden päätöstä ei vapaaehtoisesti noudateta, se voidaan panna täytäntöön ulosotossa. Tietyt saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä.

Myös rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamukset, kuten sakot ja rikesakot, peritään ulosotossa. Lisäksi ulosottoviranomaisille kuuluu häätöjen, tuomioistuinten määräämien takavarikkojen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano.

Ulosotossa käytettäviä täytäntöönpanokeinoja ovat mm. maksukehotuksen lähettäminen sekä palkan ja omaisuuden ulosmittaus.

Linkki oikeushallinnon sivuille ulosottomenettelystä ja velallisen asemasta ulosotossa: http://www.oikeus.fi/4312.htm

LInkki palkan ja muun toistuvaistulon ulosmittauksen määrän laskemiseen: www.oikeus.fi/5620.htm

Ulosottoviranomaiset pyrkivät siihen, että velallinen maksaa velkansa vapaaehtoisesti maksukehotuksella. Jos maksua ei saada, voidaan tehdä esimerkiksi palkan, eläkkeen, päivärahan, elinkeinotulon tai omaisuuden ulosmittaus. Ulosmitattu omaisuus voidaan myydä pakkohuutokaupalla.

Ulosotto päättyy yleensä 15 vuodessa

Ulosottokaaressa tarkoitettu ulosottoperuste, jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan (ulosottoperusteiden luettelo on oheisessa linkissä sivun reunassa). Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun. Määräaika lasketaan siitä, kun yksipuolinen tuomio taikka lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu lopullinen ulosottoperuste on annettu.

Jos edellä tarkoitetun määräajan kuluessa saatavan perimiseksi on toimitettu ulosmittaus tai saatava on ilmoitettu ulosottolaissa säädetyssä myynnissä, määräajan umpeen kuluminen ei estä maksun saamista ulosmitatuista varoista.

Jos velkaa koskeva ulosottoperuste on annettu ennen 1.3.1993, velka on perittävissä ulosotossa 1.3.2008 tai 1.3.2013 saakka määräajan (15 tai 20 vuotta) pituudesta riippuen. Jos ulosottoperuste on annettu 1.3.1993 tai sen jälkeen, määräaika lasketaan ulosottoperusteen antopäivästä.

Katso lisätietoja ulosottoperusteisten velkojen vanhentumisesta kohdasta Velkojen vanhentumisesta/Ulosottoperusteiset velat.

Ulosoton määräajan jatkaminen

Velkoja voi nostaa tuomioistuimessa kanteen velallista vastaan ja vaatia edellä mainitun määräajan jatkamista. Tuomioistuin voi määrätä määräajan jatkumaan 10 vuotta laskettuna alkuperäisen määräajan päättymisestä, jos velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia siten, että hän on:

1) kätkenyt tai lahjoittanut omaisuuttaan;

2) lisännyt perusteettomasti velkojensa määrää;

3) salannut tietoja tai antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taloudellisesta asemastaan konkurssissa, ulosotossa, yksityishenkilön velkajärjestelymenettelyssä tai yrityssaneerausmenettelyssä; taikka

4) muilla vastaavilla, selvästi sopimattomilla toimilla järjestellyt taloudellista asemaansa velkojien vahingoksi.

Ulosottoperusteen määräaikaa ei kuitenkaan saa jatkaa, jos sitä voidaan pitää velallisen kannalta kohtuuttomana. Kanne ulosottoperusteen määräajan jatkamisesta on nostettava viimeistään kahden vuoden kuluttua alkuperäisen määräajan päättymisestä.

Ulosoton määräaikaisuudella ei ole vaikutusta esimerkiksi verojen tai muiden sellaisten maksujen perintään, jotka vanhenevat perintäaikaa lyhyemmässä määräajassa; katso lisätietoja kohdasta Velkojen vanhentumisesta. Ulosmittauksen lievennykset ja mahdollisuus saada vapaakuukausia ulosotosta

Velallisen sairaus, työttömyys tai muu vastaava syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Jos velallinen on ollut pitkään työttömänä, palkan ulosmittausta voidaan lykätä enintään neljä kuukautta, jollei ulosoton hakijan maksunsaanti olennaisesti vaarannu.

Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus keskeytetään määräajaksi (vapaakuukaudet), jos:

1) ulosmittaus on toimitettu ns. tulorajaulosmittauksena (tällöin velallisen palkka on enintään kaksi kertaa suojaosuuden määrä). Tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa ja ne annetaan viran puolesta.

2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai

3) keskeyttämiseen on erityinen syy (esimerkiksi silmälasien tai kodinkoneen hankinta)

Kohtien 2) ja 3) perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.

Samalla perusteella ei voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein.