Uusi rikoksentorjuntaneuvosto keskusteli toimikautensa painopisteistä
Syyskuun lopussa asetettu rikoksentorjuntaneuvoston uusi kokoonpano kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 28.10.2011. Uuden puheenjohtajan, Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajan Marita Ruohosen vetämään kokoukseen osallistui 24 neuvoston jäsentä ja varajäsentä. Neuvoston varapuheenjohtajana jatkava poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi, että rikoksentorjuntaneuvosto on alallaan laajin yhteistyöelin.
Kokous valitsi neuvostolle työvaliokunnan ja keskusteli alustavasti alkaneen kolmivuotisen toimikauden painopisteistä. Kokousta tervehtinyt oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola toivoi, että neuvosto keskittyy toimikautenaan muutaman tärkeään asiaan ja jatkaa hyviä perinteitään, joihin kuuluu tietoon perustuvan rikoksentorjunnan edistäminen. Keskustelussa vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että neuvoston on syytä hahmottaa toimintaansa vähintään koko kolmivuotisen toimikautensa perspektiivissä. Tarkemmin näihin painopisteisiin palataan joulukuussa pidettävässä kokouksessa.
Neuvoston työvaliokuntaan kuuluvat neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja muiksi jäseniksi kokous valitsi seuraavat henkilöt: apulaisosastopäällikkö Arto Kujala (varalla ylijohtaja Tuula Asikainen), hovioikeudenneuvos Maija Nyyssönen (kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski), sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Mari Aalto (aluetyön päällikkö Janne Typpi), tutkija Martti Lehti (tutkimusjohtaja Janne Kivivuori) ja asiantuntija Kaisa Saario (varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa). Poliisiylijohtaja Paateron sijaisina toimivat poliisijohtaja Robin Lardot ja poliisiylitarkastaja Keijo Suuripää. Työvaliokunta valmistelee neuvoston kokouksessa päätettäviä asioita ja se voi päättää kiireellisistä asioista, joiden periaatteellinen merkitys ei edellytä neuvoston kokouksen päätöstä.
SENJA-netti avattu
Lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten uhrit saattavat olla traumatisoituneita eivätkä tämän vuoksi välttämättä kykene toimimaan siten kuin oikeusjärjestelmä edellyttäisi. Erityistä osaamista viranomaisilta vaatii vammaisen, nuoren tai maahanmuuttajataustaisen uhrin kohtaaminen niin, että uhrin tarpeet huomioidaan ja prosessista aiheutuvat mahdolliset lisäkärsimykset vältetään. Tukinainen ry:n koordinoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa SENJA-hankkeessa (sensitiivisyyskoulutusta juridiikan ammattilaisille) on koulutettu kolmen vuoden aikana lähes 900 oikeusprosessin eri vaiheissa työskentelevää henkilöä, jotka ovat yhteydessä rikoksen uhriin.
Hankkeessa luodut ohjekansiot on jaettu yleisiin tuomioistuimiin, oikeusaputoimistoihin, syyttäjävirastoihin ja poliisilaitoksille. Osoitteessa www.senjanetti.fi voi lukea ja tulostaa kansion osia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sivustolta löytyy myös kooste uhrin kannalta tärkeistä lakipykälistä ja lista auttavista tahoista alueittain. SENJA on hyvä esimerkki siitä, miten järjestöt voivat yhteistyössä tuottaa tietoa uhrin aseman parantamiseksi ja koulutuspaketin käytännön tarpeisiin. Viranomaisten tulisi jatkossakin hyödyntää tietoa ja panostaa koulutukseen EU-velvoitteiden mukaisesti.
Rikosuhripäivystyksen Oikeuksia erojen yli -seminaari lokakuussa 2011
Ulkomaalaistaustaisen rikoksen uhrin asemaa ja erityistarpeita käsiteltiin Rikosuhripäivystyksen (RIKU) ULRIK-projektin päätösseminaarissa Tampereella 14.-15.10.2011.
Rikosuhripäivystyksen ulkomaalaistaustaiset asiakkaat joutuvat samanlaisten rikosten kohteeksi kuin kantasuomalaisetkin. Näitä rikoksia ovat esimerkiksi katu- ja lähisuhdeväkivalta, omaisuusrikokset, häirintä, uhkailu ja petokset. Ulkomaalaistaustaiset asiakkaat voivat joutua rikoksen uhriksi kuitenkin myös etnisen, kulttuurisen tai kansallisen taustansa vuoksi. Tällaisia tyypillisiä rikoksia ovat työsyrjintä, uhkailu, häirintä tai kotirauhan rikkominen, joihin liittyy rasistinen motiivi. RIKU:ssa on autettu myös ihmiskaupan uhriksi joutuneita asiakkaita.
Seminaarissa käsiteltiin ulkomaalaistaustaisen uhrin asemaa useasta näkökulmasta. Ulkomaalaistaustainen asiakas on erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä usein asiakkaan kielitaito ja suomalaisen yhteiskunta- ja palvelujärjestelmän tuntemus on huono. Epävarmuutta omien oikeuksien puolustamisessa voi luoda myös pelko työpaikan menettämisestä tai oleskeluun liittyvät asiat.
Seminaarin materiaalit
Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti 30 vuotta
30-vuotisjuhlien kunniaksi HEUNI järjesti kansainvälisen seminaarin otsikolla Uudet rikokset. Päivän aikana käsiteltiin ihmiskauppaa, korruptiota ja talousrikollisuutta sekä rikollisuutta koskevaa tiedon keruuta. Seminaarissa puhuivat mm. vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet, professorit Jay Albanese ja Michael Levi sekä ILO:n pakkotyön vastaisen toimintaohjelman entinen johtaja Roger Plant.
Seminaarin yhteydessä juhlistettiin myös HEUNIn johtajan Kauko Aromaan eläkkeelle jäämistä. Aromaa oli pitkään Haaste-lehden päätoimittaja ja toimi aktiivisesti rikoksentorjuntaneuvostossa sekä sen työvaliokunnassa ja välivaltajaostossa. Aromaa käytti HEUNIn seminaarin viimeisen puheenvuoron ja puhui rikoksia koskevan tiedon poliittisesta merkityksestä. Hänen mukaansa hallinnollisista rekistereistä saatava rikoksia koskeva tieto heijastelee viranomaisten toimintaa, eikä todellista rikollisuustilannetta. Hallinnollinen tieto on Aromaan mukaan vanhentunutta, eikä sen avulla saada vastauksia niihin poliittisiin kysymyksiin, joihin nykyisessä tilanteessa tarvitaan vastauksia. Yhdeksi ratkaisuksi Aromaa ehdottaa uhria ja rikoksesta aiheutuneita kuluja koskevien perustietojen lisäämistä hallinnollisiin rekistereihin. Esimerkiksi poliisin väkivaltarikoksia koskeviin kirjauksiin voitaisiin lisätä tieto tilanteen osapuolista ja heidän välisestä suhteestaan, tekotavasta ja aiheutuneista vammoista/vahingoista. Näiden tietojen yhtenäinen kirjaus eri maissa mahdollistaisi paremman vertailtavuuden eri maiden rikollisuustilanteiden välillä.
Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu alkaa
Valtioneuvosto on asettanut hankkeen laatimaan sisäisen turvallisuuden ohjelma vuosille 2011-2015. Sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältö muodostuu arjen turvallisuuden ongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta. Keskeisimmät kotimaiset haasteet ovat syrjäytyminen ja yhteiskunnan jakautuminen.
Sisäasiainministeriön tiedote.
Seminaari rikoksen uhrin asemasta ja oikeuksista sovittelussa 9.-10.2.2012
Oikeusministeriö, Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos järjestävät seminaarin restoratiivisesta oikeudesta ja rikoksen uhrin asemasta ja oikeuksista sovittelussa. Seminaarin työryhmissä esitellään kokemuksia mm. vakavien rikosten käsittelystä sovittelussa, sovitteluun liittyviä metodeja, lasten ja nuorten erityistarpeita sekä etnisten ryhmien välistä sovittelua.
The Status and Needs of the Victim of Crime in Mediation -seminaari on suunnattu sekä restoratiivisen oikeuden että uhriasioiden kanssa työskenteleville viranomaisille ja järjestöjen edustajille, sovittelupalveluja tuottaville tahoille sekä rikosoikeusjärjestelmän toimijoille, tutkijoille ja vapaaehtoissovittelijoille.
Lisätietoja seminaarista ja ohjelmasta.
Rikoksentorjuntaneuvoston sivut.
