Kotitalouden jätteiden kompostointi

• Keittiöbiojätteen kompostointiin tarvitaan haittaeläimiltä suojattu kompostisäiliö. Sen pitää olla lämpöeristetty, jos kompostointi on ympärivuotista
• Puutarhajätettä voi kompostoida siistissä, hoidetussa avokompostissa, esimerkiksi kehikossa
• Komposti on sijoitettava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle
• Huomioi naapurit kompostipaikkaa valitettessasi. Pyri sijoittamaan komposti vähintään 5 metrin päähän naapruritontin rajasta, ja pyydä tarvittaessa naapurilta lupa
• Elintarvikejätteen kompostoinnista on aina tehtävä kompostointi-ilmoitus HSY:lle.

Talousjätteiden kompostointi

Kompostiin käyvät keittiössä syntyvät biohajoavat jätteet, kuten vihannesten ja hedelmien kuoret, pilaantuneet ja ylijääneet ruoan jämät, servetit, puutarhajätteet ym. Jätteet kannattaa pieniä mahdollisimman pieneksi kompostoinnin nopeuttamiseksi. Kompostoriin menevät jätteet kannattaa laittaa kannelliseen pieneen ämpäriin tai kääriä sanomalehdestä taiteltuun pussiin. Kompostiin ei saa laittaa jätteitä, jotka eivät kompostoidu tai haittaavat kompostointia.

Kompostoinnissa tärkeintä on:

• ilma, eli riittävän seosaineen määrä, ettei kompostori haise
• riittävästi typpeä, eli keittiöjätettä tai tarvittaessa esimerkiksi kourallinen kanankakkaa tai kompostiherätettä
• riittävästi hiiltä, eli ilmaa tuovaa tukiainetta
• sopiva kosteus, liian märkä haisee, liian kuiva ei kompostoidu

Seosaineeksi käyvät lehti- ja neulaskarike, risuhake, kutterinlastu, turve, puunkuorijäte, silputtu olki sekä tarkoitukseen sopiva kaupallinen tuote. Kompostia ei ole tarpeen kääntää, riittävä seosaineen määrä saa ilman kiertämään kompostorissa.

Eloperäisiä kotitalousjätteitä saa kompostoida vain tarkoitukseen sopivassa kompostorissa. Kompostorin tulee olla kulutusta kestävä sekä jyrsijä- ja lämpöeristetty. Myös ilmankierron kompostorissa tulee olla turvattu. Lämpöeristetyssä kompostorissa lahoaminen tapahtuu muutamassa kuukaudessa, jolloin kompostista saadaan lannoitteena käytettävää kompostia. Mikäli kompostia jälkikompostoi pidempään, syntyy maanparannusaineena käytettävää humusta, eli multaa.

Puutarhajätteiden kompostointi

Puutarhajätteet kannattaa käsitellä ja hyödyntää omalla pihalla, jos se suinkin on mahdollista. Puutarhajätteille käy esimerkiksi metallikehikko tai laudoista rakennettu laatikko, mutta nekin kannattaa suojata tiheällä verkolla jyrsijöiden varalta ja kannella sateen varalta.

Syksyisille lehdille rakennettava lehtikompostori rakennetaan enintään 1m² pinta-alaiseen kehikkoon ilmavasti, risu, lehti ja typpilisä (kuten kourallinen kanankakkaa) -kerrokset vuorotellen. Kompostin sisimpiin osiin voi laittaa pihalla syntyneet ylimääräiset omenat mieluiten pilkottuna kompostoinnin nopeutumiseksi. Lehtikomposti kannattaa kääntää kerran kesän aikana. Syksyisistä lehdistä ennen lumentuloa rakennetun lehtikompostorin komposti on valmista pihalla käytettävää maanparannusainetta jopa alle vuodessa.

Puiden lehdet voi ajaa syksyllä tai keväällä ruohonleikkurilla silpuksi ja jättää maahan nurmikolle lisäravinteeksi. Ruoho kannattaa jättää mahdollisimman pitkäksi nostamalla leikkurin terät ääriasentoon, sillä pitkä nurmi talvehtii parhaiten. Oksat ja risut kannattaa hakettaa kompostiin seosaineeksi tai katteeksi pensaiden juurelle.

Puutarhajätteen kompostointi ei tarvitse lupaa eikä siitä tarvitse ilmoittaa mihinkään.

Nämä ohjeet perustuvat pääkaupunkiseudun yleisiin jätehuoltomääräyksiin (3 §), jotka on annettu jätelain nojalla. Lisätietoja Vantaan ympäristökeskuksesta p. 09 839 23030.

Käymäläjätteen kompostoinnista säädetään Vantaalla erikseen terveydensuojelujärjestyksessä.