Vieraslajit

Vieraslajiksi kutsutaan sellaista luontoon levinnyttä kasvi- tai eläinlajia, joka ei ole kuulunut suomalaiseen alkuperäisluontoon eikä olisi pystynyt sinne omin neuvoin leviämään. Vieraslajit ovat siis ihmisen tietoisesti tai tiedostamattaan luontoon levittämiä lajeja. Nykyisin luonnonsuojelulaissa kielletään mahdollisesti haittaa aiheuttavien lajien päästäminen luontoon, sillä vieraslajien leviäminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta.

Suomessa haitallisia vieraslajeja on vielä toistaiseksi melko vähän, mutta niiden määrä varovaisuudesta huolimatta lisääntynee tulevaisuudessa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Vieraslajeista puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että niitä ei tule sekoittaa sellaisiin tulokaslajeihin, jotka leviävät maahamme omin avuin lähialueilta esimerkiksi lämpöoloiltaan suotuisina vuosina tai ajanjaksoina. Vieraslajit sitä vastoin leviävät uusille alueille aina ihmisen vaikutuksesta.

Vieraslajien leviäminen luontoon tulee estää. Esimerkiksi monet ulkomailta tuodut koristekasvit ja -pensaat ovat kauniita ja reheviä kukkapenkissä, mutta tuhoisia luonnolle karatessaan puutarhoista. Kasvatettaessa vieraslajeja puutarhojen koristekasveina, on hyvä varmistaa etteivät kasvit pääse karkaamaan luontoon. Puutarhakasvien leviämistä luontoon voi välttää poistamalla kukinnot ennen siementen kypsymistä sekä eristämällä huolellisesti kasvin kasvualustan muusta ympäristöstä. Jos varotoimista huolimatta havaitsee luontoon levinneen karkulaisen, sen hävittäminen on suotavaa. Karkulaisia hävitettäessä on varmistettava, että kyseessä todella on vieraslaji ettei vahingossa hävitä tarpeettomasti alkuperäisiä luonnonkasveja.

Vantaalla esiintyy joitakin haitallisiin vieraslajeihin lukeutuvia kasveja, kuten jättiputki, jättipalsami, jättitatar, komealupiini, kurtturuusu, isotuomipihlaja, terttuselja ja kiiltotuhkapensas. Myös kaniinin on havaittu levinneen Vantaalle.