Öljy- ja polttoainesäiliöiden ja muiden kemikaalisäiliöiden käsittely

Vantaan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (10 §) sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (344/83) edellyttävät, että öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä muiden kemikaalisäiliöiden kunto on tarkastettava säännöllisin väliajoin. Tällä pyritään ehkäisemään vaarallisten kemikaalien ja nestemäisten ongelmajätteiden varastoinnista aiheutuvia päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia, jotka ilmenevät ympäristön, kuten maaperän ja pohjaveden, pilaantumisena.

Tärkeän pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva maanalainen öljy-, polttoaine- ja muu kemikaalisäiliö on tarkastettava ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Toinen tarkastus on tehtävä 10 vuoden kuluessa ensimmäisestä tarkastuksesta ja kolmannen kerran sekä siitä eteenpäin 5 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastuksia useammin. (ympäristönsuojelumääräykset)

Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanpäälliset öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt sekä maanalaiset polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt on tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja toisen kerran 5 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta. Siitä eteenpäin tarkastukset tulee tehdä 5 vuoden välein, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastuksia useammin. (ympäristönsuojelumääräykset)

Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastettava Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluttua asennuksesta ja sen jälkeen säiliön kuntoluokituksen edellyttämässä määräajassa. (KTMp 344/1983)

Säiliön tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päteväksi arvioima tarkastaja.

Käytöstä poistetun säiliön käsittely

Käytöstä poistetut säiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavedelle. Vanhat säiliöt sekä niiden putkistot ovat osoittautuneet ongelmallisiksi varsinkin niissä tilanteissa, joissa säiliön tarkastuksista ja puhdistuksesta ei ole huolehdittu. Vantaan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 11 §:n mukaan käytöstä poistettu säiliö on poistettava maaperästä. Tällä varmistetaan, että säiliöön mahdollisesti jäävä öljy ei säiliön rikkoontuessa pääsee pilaamaan maaperää. Säiliö on puhdistettava ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito.

Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa (1.6.2006) asianmukaisesti puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava.

Ympäristölautakunta voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu maanalainen säiliö, mikäli poistaminen on teknisesti vaikeaa tai siitä aiheutuu kohtuutonta vahinkoa muulle omaisuudelle. Joissakin tapauksissa käytöstä poistettu säiliö esimerkiksi sijaitsee sellaisessa paikassa, että sen poistaminen aiheuttaa riskin kiinteistön perustuksille tai lähellä kulkeville sähkö- tai putkilinjoille. Tällöin säiliön poistamisesta aiheutuva riski on suurempi kuin tarkastetun ja puhdistetun säiliön jättäminen maaperään.

Poikkeusta säiliön jättämiseksi maaperään voi hakea Vantaan ympäristökeskukselta vapaamuotoisella kirjeellä, jossa esitetään perustelut säiliön jättämiselle. Maahan jätettävä säiliö on syytä täyttää esimerkiksi hiekalla, koska varsinkin terässäiliöt ruostuvat ajan myötä ja aiheuttavat siten maanpinnan sortumisriskin. Asiakirjat säiliön tarkastamisesta sekä puhdistamisesta tulee säilyttää ja kiinteistön vaihtaessa omistajaa tulee uudelle omistajalle kertoa säiliön olemassaolosta.

Mikäli säiliön poistamisen yhteydessä havaitaan, että maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan ilmoitettava siitä välittömästi valvontaviranomaiselle (Ympäristönsuojelulaki 76 §).