Viheralueohjelma 2011 - 2020

Viheralueohjelma on strateginen ohjelma, jolla ohjataan Vantaan viheralueiden suunnittelua, rakennuttamista ja hoitoa sekä maa- ja metsätilojen toimintaa. Viheralueyksikkö aloitti viheralueohjelman 2011-2020 laatimisen vuonna 2009.

Aloitettaessa viheralueohjelman laadintaa määriteltiin viheralueyksikön lähtökohdat, viheralueiden merkitys ja tehtävät sekä Vantaan viheralueiden nykytila. Todettiin, että Vantaan yleiskaavan 2007 mukaisesti Vantaa tiivistyy ja kasvaa. Kaupunkitasoisia ohjelmia ja strategioita on laadittu runsaasti. Näitä ovat mm. hulevesiohjelma ja siihen liittyvä pienvesiselvitys, Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelma, esteettömyysohjelma, vuosittaiset perusparannusohjelmat sekä koirapuisto-ohjelma. Skeittipaikkaohjelma, joka laadittiin v. 2003 yhteistyössä Liikuntapalveluiden kanssa, on ollut uusittavana vuoden 2010 ajan Nuorisopalveluiden, Liikunta-palveluiden ja Kuntatekniikan keskuksen skatetyöryhmässä. Asukkaille merkityksellisistä, laajoista viheralueista on pääosin jo laadittu yleissuunnitelmia. Ylläpidon resursseissa ei ole varauduttu yleiskaavan 2007 mukaiseen kasvuun. Viheralueohjelman alkuvaiheessa arvioitiin myös aiemman viheralueohjelman 2001 toteutuma suuralueitttain.

Em. vaiheisiin on mahdollista tutustua tarkemmin erillisen raportin avulla.


KEVÄÄN 2010 NETTIKYSELYN TULOKSET

Viheralueita koskevia asukkaiden toiveita selvitettiin nettikyselyllä. Nettikyselyyn vastasi 325 vastaajaa, joista 66 % oli naisia ja 34 % miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta. Kahden huoltajan lapsiperhe oli yleisin vastaajan perhemuoto. Toiseksi yleisin vastaajaryhmä olivat pariskunnat ilman lapsia (29 %). Yksin asuvia oli 12 % ja yhden huoltajan lapsiperheitä 6 %. Vastanneista 59 % tuntee hyvin ja 39 % kohtalaisesti asuinalueensa viheralueet.

Nettikyselyssä haluttiin kartoittaa myös viheralueiden käyttöä ja mielipaikkoja. Kesällä ja talvella käytetään eniten pyöräteitä, ulkoilureittejä ja puistokäytäviä. 89 % viettää viheralueilla aikaansa ulkoillen ja lenkkeillen, 46 % ulkoilee ja retkeilee lasten kanssa. 37 % vastaajista marjastaa ja sienestää. 31 % vastaajista viettää aikaansa istuskelemalla ja oleskelemalla ja 27 % ulkoiluttaa lemmikkieläimiä. Vastanneista 61 %:n omalla asuinalueella on riittävästi viheralueita. Hoitotasoa piti kohtalaisena 55 %, hyvänä 24 % ja huonona 14 %.

  • roska-astioita (45 % vastanneista)
  • ulkoilureittejä / puistokäytäviä (41 %), luontopolkuja (39 %), penkkejä ( 31 %)
  • leikkipaikkoja (17 %), liikunta- ja leikkinurmia (20 %)
  • infotauluja ja opasteita (16 %), tapaamisaukioita (13 %)
  • kuntoiluvälineitä (12 %), palstaviljelyä (11 %), skeittipaikkoja (4 %)

TAVOITESEMINAARIN TULOKSET

Aluetoimikuntien, vanhus- ja vammaisneuvoston, nuorisovaltuuston sekä erilaisten yhdistysten toiveita viheralueiden kehittämiseksi selvitettiin myös tavoiteseminaarissa. Osallistujia oli vajaa 50. Todettiin, että viheralueohjelma 2001-2010 on uuden ohjelman pohjana. Ensimmäistä viheralueohjelmaa ja sen toteuttamista pidettiin onnistuneena.

Uusia avauksia tavoitteita ja tehtäviä työstäneistä pienryhmistä olivat:

  • monipuolisuus, toimintojen yhteensovittaminen
  • kaikkien ihmisten tarpeet (esteettömyys, eri ikäryhmät, kulttuurit)
  • imago, pr, yritykset
  • verkostot, seudullinen yhteistyö
  • elämänlaatu, mielenrauha, metsän merkitys
  • ekologia, säilyttäminen, vesistöjen laatu, hulevedet, eläinten reitit
  • taloudelliset mahdollisuudet, monenlaiset metodit, oma vastuu ympäristöstä, yhteisöllisyys

Nettikyselyyn ja tavoiteseminaariin voi tutustua erillisen vuorovaikutusraportinpdf, 7934 kb avulla.

VIHERALUEOHJELMAN 2010-2020 VISIO, TAVOITTEET

Visiossa ja tavoitteissa painotettu aiemman viheralueohjelman tavoitteisiin verrattuna ekologisuutta, eettisyyttä, hyvinvointia ja imagoa. Visiona on, että Vantaan viheralueet ovat kestävästi suunniteltuja, rakennettuja, hoidettuja ja käytettyjä sekä alueelleen luonteenomaisia. Viheralueiden palvelut, tuotteet ja elinkaari on optimoitu.

Viheralueiden yleiset tavoitteet 2011-2020 ovat:

  • kattava ja yhtenäinen viherverkosto, reitit muodostavat yhtenäisen kulkuverkoston
  • viheralueet edistävät luonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta, sopeuttavat ilmastonmuutokseen
  • joet, vesistöt ja Vantaan vetovoimakohteet ovat viheralueidemme valtteja, vesistöjen ekologinen tila on hyvä
  • palveluita monipuolistetaan, leikkipuistoja keskitetään
  • viheralueet toteutetaan uusille asuinalueille 5 vuoden kuluessa korttelien valmistumisesta, myös yritysalueiden viheralueita toteutetaan- avoimet kulttuurimaisemat, muut pellot ja niityt hoidetaan avoimena
  • viherympäristö on turvallinen ja roskaton, viihtyisyyttä pyritään parantamaan
  • eri ikäisten asukkaiden, sidosryhmien ja viranomaisten kanssa tehdään järjestelmällistä ja jatkuvaa yhteistyötä resurssien puitteissa. Viheralueista tiedotetaan.

Lisäksi on määritelty kunkin tavoitteen perusteella keskeisiä kehittämistoimenpiteitä. Kehittämistoimenpiteisiin voi perehtyä tarkemmin erillisen raportin avulla.


VIHERALUEIDEN PALVELUT

Viheralueiden palveluista ja suuralueittaisista palveluverkoista on syksyllä 2010 laadittu luonnos. Sen kommentoimiseksi oli nettikysely 18.10.7.11.2010 www.vantaa.fi/kuntatekniikka-sivuilla. Luonnokseen voi tutustua raportin avulla.


Palveluverkkosuunnitelman tavoitteena on tasapuoliset ja tarkoituksenmukaiset palvelut, jotka ovat investointien osalta pääosin toteutettavissa viheralueohjelmakaudella 2011-2020.

Lähtökohtina ovat olleet:

  • aiemmat vaiheet, erityisesti viheralueohjelman 2001-2010 toteutuma- uudet asuin-, yritys- ja logistiikka-alueet, lähiympäristösuunnitelmat
  • kaupunkitasoiset suunnitelmat (koira-aitausohjelma, Keravan- ja Vantaanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelma, skeittipaikka-työryhmän työ, hulevesiohjelma ja pienvesiselvitys, jne.
  • vetovoimakohteiden ja muiden viheralueiden yleissuunnitelmat
  • kuntatekniikan keskuksen TS 2010-2014, 10-vuotisinvestointiohjelma
  • nettikysely, tavoiteseminaari
  • Leikkipaikat jaetaan monipuolisuuden, laajuuden ja saavutettavuuden perusteella puistoleikkipaikkoihin ja toimintapuistoihin.

Puistoleikkipaikka

Puistoleikkipaikalla tarkoitetaan kaupunginosaa palvelevaa toiminnallista puistoa 0-10-vuotiaille. Saavutettavuus on korkeintaan 650 m, suositeltava saavutettavuus on 500 m. Joihinkin puistoleikki-paikkoihin liittyy myös puistokenttä. Vuoden 2010 alussa puistoleikkipaikkoja on noin 162 kpl, joista huonokuntoisimpia on tarkoitus poistaa.

Poistettavat puistoleikkipaikat on valittu poistettaviksi, mikäli ne:

  • eivät täytä EU:n turvallisuusnormeja
  • sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan
  • korvautuvat uuden asemakaavan myötä uudella puistolla
  • ovat vähäisellä käytöllä

Poistettavilla puistoleikkipaikoilla on korvaava puistoleikkipaikka. Esimerkiksi Tikkurilanpuisto korvaa poistuvan Männistönpuiston ja Tikkurilan keskuspuiston leikkialueen Tikkurilan keskustaa kehitettäessä. Mätäojanlaakson Ojahaanpuisto korvaa Löydöspuistoa. Lisäksi Myyrmäen Jokiuomanpuistossa ja Martinlaakson Laajavuorenpuistossa kehitetään useaa vaatimatonta puistoleikkipaikkaa siten, että niitä korvaa yksi parempitasoinen. Pähkinärinteessä säästyvistä kahdesta puistoleikkipaikasta toista kehitetään monipuolisemmaksi.

Toimintapuisto

Vantaalla on tällä hetkellä 4 olevaa, toimintapuistona toimivaa puistoa. Tarkoitus on toteuttaa noin 6 uutta toimintapuistoa alueille, joilla sellaisia ei vielä ole. Näistä kuudesta neljä toiminta-puistoa kehitetään olevaa puistoleikkipaikkaa laajentamalla.Toimintapuistolla tarkoitetaan useaa kaupunginosaa palvelevaa eri-ikäisten toiminnallista puistokokonaisuutta. Saavutettavuus on 2 km. Toimintapuiston pinta-ala on noin 1-2 ha.

Vetovoimakohde

Vetovoimakohteella tarkoitetaan laajaa, asukkaille erityisen merkityksellistä; kulttuuri- ja esihistorian, luonnon tai maiseman erityisarvoja sisältävää viheraluetta. Toiminnot vaihtelevat. Vetovoimakohteiksi arvioituja, asukkaiden erityisen paljon arvostamia viheralueita on Vantaalla tällä hetkellä 22 kpl. Niistä yhtätoista osin kehitetään tulevalla viheralueohjelmakaudella.

Keskustapuisto

Keskustapuisto liittyy keskustan muuhun kehittämiseen. Se on kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, esteetön ja tarkoitettu eri ikäryhmille. Se on osa elävää kaupunkikeskustaa. Keskustapuistoja ovat tulevaisuudessa Tikkurilanpuisto, Koivukylän Ojalehdonpuisto, Korson Kotkanpesä ja mahdollisesti Myyrmäen keskustan asemakaavamuutoksen myötä kehitettävä Myyrmannin viereinen puisto.

Erikoispuisto

Erikoispuisto tarkoittaa viheraluetta, jolla on jokin erityinen teema. Vantaalla olevia erikoispuistoja ovat Kivenmäenpuiston alppiruusutarha, Arboretum, esteetön Sinirikonpuisto, Hiiriharjunpuisto, Leppäkorven uimapaikka ja Nissbackan rauniot. Uudeksi erikoispuistoksi on esitetty vain esteetöntä Pursupuistoa Tikkurilaan.

Skeittipaikat

Myös skeittipaikat ovat oleellisia nuorten palveluita, joita 2000-luvun talouden säästöissä ei juurikaan voitu Vantaalle toteuttaa. Tällä hetkellä Vantaalla on 3 puistoskeittipaikkaa, ja 2 uutta on tarkoitus toteuttaa Kivistöön ja Pohjois-Jokivarteen. Puistoskeittipaikka on pienimuotoinen, toimintapuiston yhteydessä sijaitseva skeittipaikka (esim. muutama skeitattava väline) skeittauksen opettelua varten. Varsinaiset skeittipuistot tullaan keskittämään liikuntapalveluiden vastuulla oleviin urheilupuistoihin. Olevien neljän skeittipuiston lisäksi on tarkoitus toteuttaa uusi skeittipuisto Hakunilaan, Korso-Koivukylään sekä Myyrmäkeen, myöhemmin myös Marja-Vantaalle. Lisäksi Tikkurilaan on esitetty parkouria ja skeittausta varten aukiomaista ja kaupunkikuvallisesti edustavampaa kaupunkiskeit-tipaikkaa. Sen toteuttamismahdollisuuksia selvitetään vielä kaupunkisuunnittelun asemakaavoi-tuksen kanssa.

Koirapuistot

Viheralueyksikön vastuulla on tällä hetkellä 23 olevaa koirapuistoa. 2000-luvun talouden säästöissä ei juurikaan voitu Vantaalle toteuttaa uusia, tarpeellisia koirapuistoja niin, että kaikilla alueilla olisi saavutettavissa koirapuisto. Nyt on tarkoitus toteuttaa noin 9 uutta koirapuisto-ohjelman mukaista koirapuistoa mm. Myyrmäkeen, Ylästöön, Sandbackaan, Maarinkunnaalle, Ilolaan, jne. Uusi koirien uintipaikka Vantaanjoen varressa on osa Vetokannaksen virkistysalueen kehittämistä. Muiden tahojen toimesta on varattu aluetta koirametsäksi Petikkoon, lisäksi Vantaalla liikuntapalvelut ylläpitää kolmea koiralatua.

Jokivarsireitillä tarkoitetaan jokivarsien virkistyskäytön yleissuunnitelman mukaista, jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu puistokäytävää. Ne ovat myös yleiskaavan 2007 mukaisia seudullisia ulkoilureittejä. Jokivarsissa on vielä toteuttamista Koivukylässä ja Korsossa sekä Ylästössä ja Kivistössä.

Pääulkoilureitti on yleiskaavan 2007 mukaisia ohjeellinen ulkoilureitti, ja ao reitit jatkuvat naapuri-kaupunkeihin ja -kuntiin ja muodostavat kattavan verkoston. Toivotuimmat, tarpeelliset ja toteutettavissa olevat on osoitettu suuralueittain palveluverkkosuunnitelmissa.

Muu ulkoilureitti tarkoittaa pääosin kaupunginosien sisäisiä, jalankulkuun ja pyöräilyyn tarkoitettu-ja ulkoilureittejä. Ne mahdollistavat esimerkiksi kevyen liikenteen asuinalueiden päiväkoteihin, kouluihin, muille palveluille ja joukkoliikenteen pysäkeille.

Ratsastusreitit on osoitettu ohjeellisina yleiskaavassa 2007. On linjattu, että ratsastusreittejä toteutetaan Vantaalla mieluiten sopimuksien avulla yksityisten toimesta. Muut viheralueiden palvelut ovat B- ja C-hoitoluokkien eli avoimien alueiden ja puistometsien suunnittelu ja hoito sekä katuviheralueiden hoito. Puistometsien, niittyjen ja avoimien alueiden hoitoa linjaa puistometsien alueittaiset suunnitelmat. Katuviheralueita on noin puolet A-hoitoluokasta, niiden hoito pohjautuu viheralueiden hoidon yleiseen työselitykseen Suomessa vuodelta 2005.