Tietoa Vantaan työpaikoista ja työssäkäynnistä

Miesten työttömyyden väheneminen käänsi Vantaan työttömyyden laskuun

Tilastokeskuksen tietojen mukaan työttömyysaste oli Vantaalla 11,9 prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui miesten työttömyysasteen laskusta. Työttömyysaste laski myös kaikilla suuralueilla, mutta työttömyydessä oli silti suuret alueelliset erot. Korkein työttömyysaste oli Hakunilassa ja Koivukylässä, matalin Kivistössä ja Aviapoliksessa.

Nuorisotyöttömyydessä on ollut suuria heilahteluja. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli todella alhaisella tasolla vuonna 2007 (4,5 %), mutta siitä kahden vuoden päästä työttömyysaste oli enemmän kuin kaksinkertaistunut. Viime vuosina nuorisotyöttömyys on ollut koko Vantaata korkeammalla tasolla. Lisäksi nuorisotyöttömyydessä on selvä sukupuolten välinen ero, sillä vuonna 2016 nuorten miesten työttömyysaste oli 16,2 prosenttia ja naisten 9,7 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu taittui vuoden 2016 aikana. Kaikista Vantaan työttömistä 35 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä, mutta 60–64-vuotiailla osuus oli peräti 67 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömissä on enemmän miehiä kuin naisia ja viime vuosina myös entistä enemmän alle 40-vuotiaita. Koulutus pienentää työttömyysriskiä, mutta työttömyyden pitkittyessä korkeammin koulutettujen osuus työttömissä kasvaa.

Tilastokatsaus 4/2017 käsittelee Vantaan työttömyyttä vuosina 2007−2016 ja se pohjautuu Tilastokeskuksen lukuihin.

Vantaan työpaikkamäärä kasvanut voimakkaasti

Vantaalla oli lähes 109 800 työpaikkaa vuoden 2015 lopussa ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli 109,4 prosenttia. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2009 vuoteen 2015 yli 8 600 työpaikalla (8,5 %), mikä on valtakunnallisestikin tarkasteltuna omaa luokkaansa. Vantaan työpaikkamäärä kasvoi enemmän kuin kuuden seuraavaksi eniten kasvua saaneen kunnan (Oulu, Tampere, Pirkkala, Seinäjoki, Turku ja Joensuu) työpaikkamäärät kasvoivat yhteensä. Helsingin seudun työpaikkamäärän nettokasvusta, 12 900 työpaikasta, 67 prosenttia tapahtui Vantaalla.

Toimialoista on Vantaalla kasvanut eniten rakennussektori, jonka työpaikkamäärä on lisääntynyt lähes 3 200 työpaikalla (49 %) vuodesta 2009 vuoteen 2015. Myös hallinnon ja tukipalvelutoimintojen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden työpaikkamäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Sen sijaan julkisen hallinnon työpaikat ovat hieman vähentyneet.

Lue lisää aiheesta Tietopalvelun uutiskirjeestä. Kuntakohtaiset työpaikkaluvut löytyvät ilmaisista Statfin -taulukoista.

Vantaalaiset miehet ansaitsivat naisia enemmän kaikilla toimialoilla

Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot olivat 45 350 euroa vuonna 2014. Naisilla tulot olivat yli 10 000 euroa pienemmät, 34 620 euroa. Naisten euro oli siis vain runsas 76 senttiä. Työllisten tulot vaihtelivat henkilön toimialan mukaan. Miehillä keskimäärin korkeimmat vuositulot oli rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja naisilla sähkö-, kaasu- ja jäähdytystoiminnan toimialalla työskentelevillä.

Keskitulojen kehitys vuosien 2012–2014 aikana on ollut varsin erilainen. Eniten keskitulot kasvoivat vantaalaisilla miehillä jo ennestään hyvätuloisilla rahoitus- ja vakuutustoiminnan miehillä (11 %). Naisista ylivoimaisesti paras keskitulojen kasvu oli vesi-, viemäri-, jätevesi- ja jätehuollon toimialalla työskentelevillä, peräti 27 prosenttia. Kiinteistöalalla työskenneillä miehillä keskitulot alenivat samana ajanjaksona 13 prosentilla ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla työskenneillä naisilla tulojen lisäys jäi alle neljään prosenttiin.

Kaikilla toimialoilla miehet ansaitsivat naisia enemmän. Lähimpänä naisten ja miesten tulot olivat toisiaan vesi-, viemäri-, jätevesi- ja jätehuollon toimialalla, jolla naisen euroa oli 99 senttiä. Kauimpana keskitulot olivat toisistaan rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla, mutta myös kaupan, muun palvelutoiminnan sekä tieteellisen, ammatillisen ja teknisen toiminnan toimialoilla ero sukupuolten välillä oli varsin suuri. Lue lisää tilastokatsauksesta 23/2016.

Ajankohtaista

Instagram

Twitter