Teknologian kehitys haastaa koulutusjärjestelmän

Teknologian kehitys, työn muutos ja uudet koulutustarpeet -julkaisussa nostetaan esille keskeisiä yhteiskuntaa ja työelämää muovaavia muutosvoimia, esitetään tiivis katsaus työpaikkojen katoamista ja muutosta koskevaan empiiriseen tutkimukseen sekä tarkastellaan koulutuksen näkökulmia työn muutokseen. Tulevaisuuden koulutustarpeita koskeva osio perustuu Vantaan kaupungin sivistystoimen ja seudun ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden haastatteluihin sekä kirjallisuuskatsaukseen.

Työelämän muutoksista, mukaan lukien ammattien katoaminen, on esitetty viime vuosina paljon erilaisia arvioita. Suomen osalta tuoreimmat arviot kuitenkin viittaavat siihen, että uhkakuvat olisivat maiden välisissä vertailuissa keskimääräistä pienemmät ja että ammattien katoamista merkittävämpää on eri ammattien työnkuvien muutokset. Vantaan osalta työpaikkojen katoamisriskiä ei voi valtakunnallisessa vertailussa pitää erityisen suurena, vaikka joidenkin ammattien osalta teknologian kehitys todennäköisesti merkitseekin työn loppumista. Samalla kuitenkin syntyy myös uusia ammatteja ja työtilaisuuksia.

Teknologian kehitys haastaa koulutusjärjestelmän. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi on nopeasti kehittyvien teknologioiden oloissa aiempaa vaikeampaa. Tutkintoperustaisesta koulutuksesta ei luovuta, mutta tutkintojen rinnalle kehittyy erilaista moduulimuotoista koulutusta. Työuran aikainen täydennyskoulutus ja ylipäätään oppimaan oppiminen nousevat arvoonsa. Nämä muutokset haastavat myös koulutusjärjestelmää kehittämään toimintatapojaan. Lue lisää julkaisusta: Teknologian kehitys, työn muutos ja uudet koulutustarpeet.

Tietoa Vantaan työpaikoista ja työssäkäynnistä

Työttömyysaste laski selvästi edellisvuoteen verrattuna

Tilastokeskuksen tietojen mukaan työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 2017 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä oli suurin pudotus viimeisten kymmenen vuoden aikana. Parin viime vuoden ajan miesten työttömyysaste on laskenut naisia enemmän, mikä on kaventanut sukupuolten välistä eroa. Työttömyysaste laski myös kaikilla suuralueilla, Hakunilassa eniten (-2,9 prosenttiyksikköä) ja Aviapoliksessa vähiten (-1,2). Laskusta huolimatta Hakunilassa oli edelleen suuralueiden korkein työttömyysprosentti, Kivistössä alhaisin.

Vuoden 2017 aikana nuorisotyöttömyyskin kääntyi laskuun. Nuorten miesten työttömyys laski hurjasti − 16,2 prosentista 12,9 prosenttiin − kun naisilla laskua oli 9,7 prosentista 8,5 prosenttiin. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä laski jyrkästi ja heitä oli 1 200 vähemmän kuin edellisvuonna. Kaikista Vantaan työttömistä 30 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä, mutta 60–64-vuotiailla osuus oli peräti 63 prosenttia. Työttömyyden pitkittyessä nuorten osuus selvästi vähenee ja vanhempien osuus kasvaa.

Vantaalaisesta 15 vuotta täyttäneestä väestöstä enintään perusasteen oli käynyt 32 prosenttia, kun työttömillä osuus oli 43 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut koko väestöstä 30 prosenttia, mutta työttömistä vain 20 prosenttia. Koulutus näyttäisi siis pienentävän työttömyysriskiä, mutta työttömyyden pitkittyessä korkeammin koulutettujen osuus työttömissä kasvaa.

Tilastokatsaus 5/2018 käsittelee Vantaan työttömyyttä vuosina 2008−2017 ja se pohjautuu Tilastokeskuksen lukuihin.

Vantaan työpaikkamäärä kasvanut voimakkaasti

Vantaalla oli lähes 109 800 työpaikkaa vuoden 2015 lopussa ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli 109,4 prosenttia. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2009 vuoteen 2015 yli 8 600 työpaikalla (8,5 %), mikä on valtakunnallisestikin tarkasteltuna omaa luokkaansa. Vantaan työpaikkamäärä kasvoi enemmän kuin kuuden seuraavaksi eniten kasvua saaneen kunnan (Oulu, Tampere, Pirkkala, Seinäjoki, Turku ja Joensuu) työpaikkamäärät kasvoivat yhteensä. Helsingin seudun työpaikkamäärän nettokasvusta, 12 900 työpaikasta, 67 prosenttia tapahtui Vantaalla.

Toimialoista on Vantaalla kasvanut eniten rakennussektori, jonka työpaikkamäärä on lisääntynyt lähes 3 200 työpaikalla (49 %) vuodesta 2009 vuoteen 2015. Myös hallinnon ja tukipalvelutoimintojen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden työpaikkamäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Sen sijaan julkisen hallinnon työpaikat ovat hieman vähentyneet.

Lue lisää aiheesta Tilastokatsauksesta 2/2018: Työpaikat Vantaalla 2015. Kuntakohtaiset työpaikkaluvut löytyvät ilmaisista Statfin -taulukoista.

Vantaan työpaikkakasvusta entistä suurempi osa koitui vantaalaisten hyödyksi

Vantaan lähes 109 800 työpaikasta 42 prosenttia oli sellaisia, joissa oli myös vantaalainen työntekijä vuonna 2015. Muista kunnista selvästi eniten Vantaalle pendelöitiin Helsingistä, jossa asui melkein joka neljäs Vantaalla työskentelevistä. Espoolaisia oli 8 prosenttia ja KUUMA-kunnissa asuvia 17 prosenttia.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Vantaan työpaikkamäärä on lisääntynyt 12 800 työpaikalla (13,2 %). Vantaalaisten osuus Vantaalla työssäkäyvien määrän kasvusta on ollut lähes kolmannes. Vuonna 2015 Vantaan työpaikkalisäyksestä entistä suurempi osa, 39 prosenttia, koitui Vantaalla asuvien hyväksi.

Vuonna 2015 Vantaan työpaikoista kahdella pienellä toimialalla (Kotitalouden toiminta työnantajana ja Kansainväliset organisaatiot) oli pelkästään vantaalaisia työntekijöitä, mutta näiden jälkeen osuus oli suurin hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, jonka työpaikoista peräti 70 prosentissa oli vantaalainen työntekijä. Lisäksi vähintään puolet vantaalaisia oli terveys- ja sosiaalialalla, muussa palvelutoiminnassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.

Kuluneen kymmenen vuoden aikana työllisen työvoiman kasvu on ollut Vantaalla pienempää kuin Helsingissä ja Espoossa, mutta suurempaa kuin KUUMA-kunnissa. Vuonna 2015 Vantaalla asui lähes 100 400 työllistä, joista 46 prosenttia kävi töissä Vantaalla. Osuus oli suurempi kuin kertaakaan aiemmin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Hieman yli puolet Vantaan työssäkäyvistä kävi työssä kotikuntansa ulkopuolella, useimmiten Helsingissä (38 %). Espoossa työpaikka oli 7,4 prosentilla, KUUMA-kunnissa 5,4 prosentilla ja muualla Suomessa 2,8 prosentilla.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana vantaalaisten työssäkäynti omassa asuinkunnassaan on kasvanut lähes 10 prosentilla (+ 4 100 hlöä). Samaan aikaan Helsingissä työssä käyvien vantaalaisten määrä on vähentynyt kuudella prosentilla ja KUUMA-kunnissa työssä käyvien on lisääntynyt 29 prosentilla.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä informaatio ja viestinnän parissa toimivat vantaalaiset kävivät usein töissä Helsingissä ja ainoastaan 14 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Myös sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon ammattilaiset olivat harvoin työllistyneet Vantaalle, sillä vain joka neljäs työskenteli asuinkunnassaan.

Tilastokatsauksessa 1/2018 Pendelöinti Vantaalla ja Helsingin seudulla 2006−2015 on myös käsitelty Vantaan suuralueiden pendelöintiä.

Ajankohtaista

Instagram

Twitter