Työllisten kasvu ollut ulkomaalaistaustaisten varassa

Vantaalla asuvien suomalaistaustaisten työllisten määrä on vähentynyt 3 720 henkilöllä vuodesta 2000 vuoteen 2015, kun ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä on lähes viisinkertaistunut (+10 530) samassa ajassa.

Suomalaistaustaisten, 15–64-vuotiaiden, vantaalaisten työllisyysaste on vaihdellut 72 ja 75 välillä vuosina 2000–2015, ollen 72 prosenttia vuonna 2015. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on koko ajan ollut selvästi alhaisempi ja se on samalla ajanjaksolla vaihdellut 46 prosentista 59 prosenttiin, ollen 53 prosenttia vuonna 2015. Suomalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteissa ei ollut merkittäviä eroja vuosina 2000−2015, kun taas ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on koko ajan ollut selvästi alhaisempi kuin miehillä. Ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste oli Vantaalla ja Espoossa saman suuruista (52−53 %), mutta Helsingissä selvästi alhaisempi (47 %) vuonna 2015.

Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli Vantaalla 24,5 prosenttia eli 2,5-kertainen verrattuna suomalaistaustaisiin (10,1 %) vuoden 2015 lopussa. Naisilla ero oli huomattavasti suurempi kuin miehillä, sillä ulkomaalaistaustaisilla naisilla työttömyys oli yleisempää kuin miehillä, kun suomalaistaustaisilla asetelma oli päinvastainen. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli Vantaalla yhden prosenttiyksikön pienempi kuin Helsingissä ja 2−4 prosenttiyksikköä suurempi kuin Espoossa ja muualla Helsingin seudulla.

Vantaalla asuvien suomalaistaustaisten yleisimmät ammattinimikkeet vuonna 2015 olivat myyjät, varastotyöntekijät ja myyntiedustajat. Ulkomaalaistaustaisilla selvästi yleisin nimike oli siivooja, jonka jälkeen tulivat talonrakentajat ja varastotyöntekijät.

Lue lisää tilastokatsauksesta 6/2017: Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla ja Helsingin seudulla 2000–2015.

Tietoa Vantaan työpaikoista ja työssäkäynnistä

Miesten työttömyyden väheneminen käänsi Vantaan työttömyyden laskuun

Tilastokeskuksen tietojen mukaan työttömyysaste oli Vantaalla 11,9 prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui miesten työttömyysasteen laskusta. Työttömyysaste laski myös kaikilla suuralueilla, mutta työttömyydessä oli silti suuret alueelliset erot. Korkein työttömyysaste oli Hakunilassa ja Koivukylässä, matalin Kivistössä ja Aviapoliksessa.

Nuorisotyöttömyydessä on ollut suuria heilahteluja. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli todella alhaisella tasolla vuonna 2007 (4,5 %), mutta siitä kahden vuoden päästä työttömyysaste oli enemmän kuin kaksinkertaistunut. Viime vuosina nuorisotyöttömyys on ollut koko Vantaata korkeammalla tasolla. Lisäksi nuorisotyöttömyydessä on selvä sukupuolten välinen ero, sillä vuonna 2016 nuorten miesten työttömyysaste oli 16,2 prosenttia ja naisten 9,7 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu taittui vuoden 2016 aikana. Kaikista Vantaan työttömistä 35 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä, mutta 60–64-vuotiailla osuus oli peräti 67 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömissä on enemmän miehiä kuin naisia ja viime vuosina myös entistä enemmän alle 40-vuotiaita. Koulutus pienentää työttömyysriskiä, mutta työttömyyden pitkittyessä korkeammin koulutettujen osuus työttömissä kasvaa.

Tilastokatsaus 4/2017 käsittelee Vantaan työttömyyttä vuosina 2007−2016 ja se pohjautuu Tilastokeskuksen lukuihin.

Vantaan työpaikkamäärä kasvanut voimakkaasti

Vantaalla oli lähes 109 800 työpaikkaa vuoden 2015 lopussa ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli 109,4 prosenttia. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2009 vuoteen 2015 yli 8 600 työpaikalla (8,5 %), mikä on valtakunnallisestikin tarkasteltuna omaa luokkaansa. Vantaan työpaikkamäärä kasvoi enemmän kuin kuuden seuraavaksi eniten kasvua saaneen kunnan (Oulu, Tampere, Pirkkala, Seinäjoki, Turku ja Joensuu) työpaikkamäärät kasvoivat yhteensä. Helsingin seudun työpaikkamäärän nettokasvusta, 12 900 työpaikasta, 67 prosenttia tapahtui Vantaalla.

Toimialoista on Vantaalla kasvanut eniten rakennussektori, jonka työpaikkamäärä on lisääntynyt lähes 3 200 työpaikalla (49 %) vuodesta 2009 vuoteen 2015. Myös hallinnon ja tukipalvelutoimintojen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden työpaikkamäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Sen sijaan julkisen hallinnon työpaikat ovat hieman vähentyneet.

Lue lisää aiheesta Tietopalvelun uutiskirjeestä. Kuntakohtaiset työpaikkaluvut löytyvät ilmaisista Statfin -taulukoista.

Ajankohtaista

Instagram

Twitter