Ruotsinkielisten määrä vähenee

Vantaan ruotsinkielisen väestön määrä laskee nykyisestä 5 594 hengestä 5 400 henkeen vuoteen 2030 mennessä. Alle kouluikäisten määrä laskee nykyisestä 430 lapsesta muutamilla kymmenillä lapsilla 2020-luvulla, mutta nousee myöhemmin hieman nykyistä korkeammalle tasolle. Kouluikäisten lasten määrä on matalimmillaan noin 100 lasta nykyistä 580 lasta vähemmän 2030-luvulla, mutta nousee myöhemmin nykyiselle tasolle. Työikäisten määrä pysyttelee koko ennustekauden 3 000 hengen molemmin puolin. Väestön vanheneminen näkyy yli 65-vuotiaiden määrissä, sillä 65-74 -vuotiaiden määrä laskee seuraavan kymmenvuotiskauden aikana noin 300 hengellä, mutta 75 vuotta täyttäneiden määrä vastaavasti kasvaa saman verran samalla ajanjaksolla.

Suuralueista eniten ruotsinkielisiä on Myyrmäessä (1635 henkeä) ja Tikkurilassa (1177 henkeä), joilla on yhteensä noin puolet Vantaan ruotsinkielisistä. Kymmenvuotiskaudella 2019–2018 tilanne pysyy samana, vaikkakin väestömäärät pienenevätkin molemmilla alueilla. Ainoastaan Kivistön (57 henkeä) ja Korson (37 henkeä) alueilla ruotsinkielisten määrä kasvaa lievästi. Eniten väestön määrä laskee Hakunilan suuralueella (-147 henkeä).

Vantaan ruotsinkielisen väestön ennuste 2018 sisältää koko kaupungin ennusteen vuosille 2019–2045 ja suuralueittaisen ennusteen vuosille 2019–2028. Tutustu tarkemmin ennusteeseen.

Vantaan väestönkasvu lähivuosina yli 4 000 henkeä vuodessa

Vantaan väestön määrä lisääntyy lähimmän viiden vuoden aikana noin 1,8 prosentin vuosivauhdilla. Vuoden 2018 alussa väestöä oli 223 027 henkeä. Ennusteen mukaan vuonna 2025 väestöä on 253 000 henkeä, vuonna 2035 yli 278 000 henkeä ja 296 000 henkeä vuonna 2045. Alkuvuosien voimakas väestönkasvu perustuu runsaaseen asuntotuotantoon ja sen mukanaan tuomaan muuttoliikkeeseen. Kaupungin ikärakenne vanhenee, mikä näkyy erityisesti vanhimmissa ikäluokissa. 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuoteen 2045 mennessä 23 700 hengellä, 16–64-vuotiaiden määrä vajaalla 43 000 hengellä ja alle 15-vuotiaiden määrä 6 500 hengellä.

Kymmenvuotiskaudella 2018–2027 suuralueista eniten kasvavat Kivistö, Myyrmäki ja Aviapolis, joiden kasvu perustuu runsaaseen asuntorakentamiseen. Yksittäisistä kaupunginosista suurinta kasvu on Kivistössä. Vuosina 2018–2027 Vantaalle ennustetaan valmistuvan keskimäärin 3 500 asuntoa vuodessa, joista 87 prosenttia valmistuu kerrostaloihin.

Vantaan väestöennuste 2018 kattaa koko kaupungin ennusteen vuosille 2019–2045 ja osa-alueittaisen ennusteen vuosille 2019–2028. Tarkemmin väestöennusteeseen voit tutustua täältä.

Suomen kansalaisuuden saaneita ennätysmäärä

Vuoden 2018 alussa Vantaalla oli 223 027 asukasta. Väestö kasvoi vuoden 2017 aikana 1,7 prosentilla, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna (2,2 %). Suuralueista suhteellisesti eniten uusia asukkaita sai Kivistö (7,1 %) ja määrällisesti väestö kasvoi eniten Tikkurilan suuralueella, hieman yli tuhannella hengellä.

Vantaalaisista 79,8 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,5 prosenttia ruotsinkielisiä ja 17,7 prosenttia vieraskielisiä. Eniten vieraskielisiä oli 30–44-vuotiaissa sekä 0–6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista joka neljäs oli vieraskielinen. Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Länsimäessä, Veromiehessä ja Havukoskella (38−39 %) ja vähiten Sotungissa, Helsingin pitäjän kirkonkylässä sekä Linnaisissa (2−3 %).

Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 119 eri kieltä. Viime vuosina arabiankielisten osuus on noussut eniten ja vuoden 2017 aikana arabia nousi Vantaan viidenneksi yleisimmäksi kieleksi.

Vuonna 2017 Suomen kansalaisuuden saaneita oli ennätysmäärä niin koko Suomessa kuin Vantaallakin. Vantaalla Suomen kansalaisuus myönnettiin peräti 1 169 ulkomaalaiselle, mikä oli 210 henkilöä enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna 2012. Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 79 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille, somaleille ja virolaisille.

Lue lisää Vantaan väestörakenne 2017/2018 -julkaisusta.

Tietoa Vantaan väestöstä

Miehet ja naiset Vantaalla

Nuoruudessa tyttöjen ja poikien väliset erot näkyvät tilastoissa koulutuksen saralla. Koulumenestyksen kohdalla eron suuruus riippuu mittarista: peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo ja PISA-testin tulokset antavat ymmärtää, että pojat pärjäävät koulussa keskimäärin huonommin. Toisaalta Vantaan lukioista ylioppilaiksi kirjoittavien ylioppilasarvosanoissa ei ole suuria eroja. Varmaa on, että koulutusaloissa on selkeästi tiettyjä miesten ja naisten aloja, ja että naiset hakevat useammin korkeamman asteen opintoihin.

Työelämässä sukupuolten välisiä eroja on useita. Alojen lisäksi tulot, epätyypilliset työsopimukset sekä työtapaturmat jakautuvat keskimäärin epätasaisesti miesten ja naisten välillä. Naiset myös pitävät selkeästi enemmän hoitovapaita. Aikuisväestössä on myös huomattavissa miesten ja naisten välisiä terveyseroja. Tulo- ja terveyserot näkyvät myös eläkeikäisessä väestössä. Vaaleissa vantaalaiset naiset äänestävät miehiä aktiivisemmin, mutta esimerkiksi viime kunnallisvaaleissa Vantaalle valittiin tasaisesti miehiä ja naisia.

Miehet ja naiset Vantaalla -julkaisu kokoaa yhteen tilastotietoa ja tutkimusta vantaalaisten miesten ja naisten asemasta yhteiskunnan eri osa-alueilla, elämänkaaren eri vaiheissa. Julkaisu käsittelee Vantaa-keskeisesti perinteisiä tasa-arvokeskustelun kysymyksiä kuten tuloeroja, työn ja perheen yhdistämistä, terveyseroja sekä huono-osaisuutta. Julkaisuun on myös kerätty erilaisia mittareita yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja osattomuudesta, rikollisuudesta sekä kunnan palveluiden käytöstä.

Helsingin seudun vieraskielinen väestö tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä

Vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 164 000:sta lähes 350 000:een vuoteen 2030 mennessä. Seudun vieraskielisen väestön osuus kasvaa näin ollen nykyisestä 11,5 prosentista 21 prosenttiin. Uudet ennustevaihtoehdot ovat 55 000–68 000 henkeä kolme vuotta sitten laadittua ennustetta korkeammat. Vuonna 2015 alkaneen turvapaikanhakijoiden määrän kasvun arvioidaan lisäävän seudun vieraskielistä väestöä 15 000–28 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä. Koko uutinen löytyy Helsingin kaupungin sivuilta. Tästä pääset lukemaan julkaisua Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015-2030.

Ajankohtaista

Instagram

Twitter