Tietoa Vantaan väestöstä

Miehet ja naiset Vantaalla

Nuoruudessa tyttöjen ja poikien väliset erot näkyvät tilastoissa koulutuksen saralla. Koulumenestyksen kohdalla eron suuruus riippuu mittarista: peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo ja PISA-testin tulokset antavat ymmärtää, että pojat pärjäävät koulussa keskimäärin huonommin. Toisaalta Vantaan lukioista ylioppilaiksi kirjoittavien ylioppilasarvosanoissa ei ole suuria eroja. Varmaa on, että koulutusaloissa on selkeästi tiettyjä miesten ja naisten aloja, ja että naiset hakevat useammin korkeamman asteen opintoihin.

Työelämässä sukupuolten välisiä eroja on useita. Alojen lisäksi tulot, epätyypilliset työsopimukset sekä työtapaturmat jakautuvat keskimäärin epätasaisesti miesten ja naisten välillä. Naiset myös pitävät selkeästi enemmän hoitovapaita. Aikuisväestössä on myös huomattavissa miesten ja naisten välisiä terveyseroja. Tulo- ja terveyserot näkyvät myös eläkeikäisessä väestössä. Vaaleissa vantaalaiset naiset äänestävät miehiä aktiivisemmin, mutta esimerkiksi viime kunnallisvaaleissa Vantaalle valittiin tasaisesti miehiä ja naisia.

Miehet ja naiset Vantaalla -julkaisu kokoaa yhteen tilastotietoa ja tutkimusta vantaalaisten miesten ja naisten asemasta yhteiskunnan eri osa-alueilla, elämänkaaren eri vaiheissa. Julkaisu käsittelee Vantaa-keskeisesti perinteisiä tasa-arvokeskustelun kysymyksiä kuten tuloeroja, työn ja perheen yhdistämistä, terveyseroja sekä huono-osaisuutta. Julkaisuun on myös kerätty erilaisia mittareita yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja osattomuudesta, rikollisuudesta sekä kunnan palveluiden käytöstä.

Vantaan väestönkasvu lähivuosina lähes 2,0 prosenttia vuodessa

Vantaan väestömäärä kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana keskimäärin 4400 hengellä vuodessa.Vuoden 2017 alussa Vantaalla väestöä oli 219 341 henkeä. Ennusteen mukaan väestöä on 251 400 henkeä vuonna 2025, 276 000 henkeä vuonna 2035 ja ennustekauden lopulla vuonna 2045 väestöä on jo 294 000 henkeä.

Alkuvuosien voimakas kasvu perustuu runsaan asuntorakentamisen seurauksena lisääntyneeseen nettomuuttoon, mutta ennustekauden loppupuolella kasvusta yli puolet tulee luonnollisesta väestönkasvusta, ts. syntyneitten ja kuolleitten määrien erotuksesta. Väestön ikärakenne muuttuu ennustekauden 2018–2045 aikana vanhemmaksi. 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vajaasta 33 000 hengestä vajaaseen 58 000 henkeen, ja ikäryhmän osuus väestöstä kasvaa 16 prosentista 20 prosenttiin. Työikäisten, 16–64-vuotiaiden määrä lisääntyy 42 000 hengellä, mutta ryhmän osuus väestöstä laskee 66 prosentista reiluun 63 prosenttiin. Kouluikäisten määrä kasvaa vajaalla 5000 hengellä ja alle kouluikäisten määrä 3000 hengellä.

Suuralueista suurinta kasvu on seuraavan 10 vuoden aikana Kivistössä, Tikkurilassa ja Myyrmäessä. Vantaalle ennustetaan valmistuvan vuosina 2017–2026 keskimäärin noin 3000 asuntoa vuodessa. Voimakkainta asuntorakentaminen on ensimmäisen viisivuotiskauden aikana.

Vantaan väestöennuste 2017 kattaa koko kaupungin ennusteen vuosille 2018–2045 ja osa-alueittaisen ennusteen vuosille 2018–2027.

Tarkemmin ennusteeseen voi tutustua täältä.

Väestö kasvaa vauhdilla

Vuoden 2017 alussa Vantaalla asui 219 341 asukasta. Väestönkasvua vuoden 2016 aikana oli peräti 2,2 prosenttia ja väestö lisääntyi 4 736 henkilöllä. Yhtä hurjiin kasvulukemiin Vantaalla on viimeksi päästy 1970-luvun jälkipuoliskolla. Suuralueista selvästi eniten uusia asukkaita sai Kivistö, jonka väestö kasvoi peräti 16 prosentilla (+1 648).

Kaikista Suomen kunnista määrällinen väestönkasvu vuoden 2016 aikana oli Vantaalla kolmanneksi suurinta heti Helsingin ja Espoon jälkeen. Espoossa väestö kasvoi ainoastaan 45 henkeä enemmän kuin Vantaalla. Suhteellisesti väestö kasvoi Vantaalla neljänneksi eniten, mutta kaikki edellä olleet kunnat olivat väestömäärältään huomattavasti pienempiä (Finström, Sipoo ja Jomala).

Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 117 eri kieltä vuoden 2017 alussa. Yleisimmissä kielissä on tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina ja nykyisin sekä viro että venäjä ovat yleisempiä kieliä kuin ruotsi. Usean vuoden ajan vieraskielisten osuus (16,6 %) on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa.

Lue lisää Vantaan väestö 2016/2017 –julkaisusta.

Helsingin seudun vieraskielinen väestö tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä

Vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 164 000:sta lähes 350 000:een vuoteen 2030 mennessä. Seudun vieraskielisen väestön osuus kasvaa näin ollen nykyisestä 11,5 prosentista 21 prosenttiin. Uudet ennustevaihtoehdot ovat 55 000–68 000 henkeä kolme vuotta sitten laadittua ennustetta korkeammat. Vuonna 2015 alkaneen turvapaikanhakijoiden määrän kasvun arvioidaan lisäävän seudun vieraskielistä väestöä 15 000–28 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä. Koko uutinen löytyy Helsingin kaupungin sivuilta. Tästä pääset lukemaan julkaisua Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015-2030.

Ajankohtaista

Instagram

Twitter