1–2-vuotias

Kohti itsenäisyyttä

Uskaltautuakseen uusien asioiden kokeiluun lapsi tarvitsee lähelleen turvallisen aikuisen. Lapsi oppii kävelemään ja ilmaisemaan itseään puhumalla. Hän tutkii ympäristöään ja kerää kokemuksia. Muistaminen ja ajatteleminen kehittyvät ja lapsi opettelee syy- ja seuraussuhteita.

Vauvasta kehittyy erilainen, itsenäinen, tahtova ihminen. Kasvun myötä lapsen ja vanhemman suhde muuttuu riippuvuussuhteesta vastavuoroisuudeksi. Tämä ilmenee selkeimmin leikeissä, lapsii leikkii "ota-anna" -leikkejä ja kuurupiiloa. Lapsi oppii ei-sanan ja kokeilee, mihin kaikkeen sitä voi käyttää.

Valintatilanteissa lapsen päätöksentekoa voi helpottaa tarjoamalla hänelle pari selkeää vaihtoehtoa. Hän voi valita puetaanko ensin paita vai housut, mutta liikaa vaihtoehtoja ei kannata antaa. Tahtomiseen kasvanut lapsi pystyy vähitellen tekemään ratkaisuja ja hän voi vaikuttaa asioihin. Hänellä on ja saakin olla mielipiteitä.

Oman tahdon kehittymisessä lapsi tarvitsee johdonmukaisia rajoja ja kieltoja. On hyvä, jos lasta hoitavat aikuiset voivat yhdessä sopia niistä. Lapsi on ymmällään, jos hän yhtenä päivänä saa kiivetä pöydälle ja toisena se on ehdottomasti kiellettyä. Hän ei ymmärrä monimutkaisia selityksiä. Hänet on kiellon jälkeen nostettava pois vaaratilanteesta. Lapsen oma tahto koettelee vanhempien kärsivällisyyttä.

Lapsi ilmaisee erilaisia tunteita, mutta ei vielä kykene ottamaan huomioon toisen tunteita. Hän ei ymmärrä, että toisiin sattuu jos heitä puree tai lyö. Toisen huomioimiseen lapsi oppii vasta paljon myöhemmin. Huomioimisen kyky kasvaa kokemuksen kautta.

Tässä vaiheessa lapselle läheinen aikuinen on hänen rakkauden ja vihan kohde. Vastakkaisten tunteiden kohdistuminen samaan ihmiseen on lapselle hämmentävää. Hänen on vaikea ymmärtää, että sama ihminen hellii ja pitää hyvänä ja toisaalta kieltää ja tekee sellaista mikä saa suuttumaan. Vähitellen lapsi oppii sietämään ja hyväksymään eri puolet sekä itsessään että muissa. Hän tarvitsee lähelleen aikuisen, joka kykenee vastaanottamaan erilaisia tunteita.

Liikkuminen

Toisella ikävuodella lapsen kävely ja juokseminen on varmaa. Hän juoksee, kiipeilee, yrittää hyppiä ja leikkiä kyykkyasennossa. Hän kulkee portaita ylös ja alas tasatahtia. Hän osaa heittää palloa ja potkaistakin sitä. Jotta lapsi voi opetella liikkumista, on hänen ympäristönsä hyvä järjestää mahdollisimman turvalliseksi. Tällöin kieltojen sijasta häntä voi kannustaa uusiin yrityksiin.

Leikki

Kun lapsi on oppinut liikkumaan, hän alkaa tutkia ympäristöään. Etusormi osoittaa mielenkiintoisiin kohteisiin ja ennättää tutkia kaikki mahdottomatkin kolot. Palikoista hän rakentaa tornin ja saa sen kaatumaan yhdellä huitaisulla. Rasioita voi asetella sisäkkäin ja purkaa. Lapsi työntää, vetää, heittää ja paiskoo ja kantaa tavaroita paikasta toiseen. Hän kuuntelee mielellään tekemiään ääniä. Touhutessaan hän harjoittaa aistejaan ja liikeidensä yhteistoimintaa. Lapsi saattaa viihtyä leikeissään hetken yksinään. Useimmiten hän haluaa kuitenkin leikkiä aikuisen lähellä ja ilahtuu, kun aikuinen osallistuu hänen puuhiinsa.


Jokaisesta kodista löytyy lapsen leikkeihin sopivia, arkisia, turvallisia tavaroita. Tämän ikäistä kiinnostavat mm. erilaiset muovikulhot, kauhat, pallot ja rakennuspalikat. Useimmille lapsista jostakin pehmeästä lelusta, rievusta tai peitteestä tulee heidän kaikkein rakkain esineensä. Lapset kaipaavat lempitavaroitaan nukkumaan mennessään ja lohdukseen. Se on turvallinen aikuisen korvike, kun tämä ei ole saatavilla.

Kielellinen kehitys

Kukin lapsi oppii puhumaan omaan tahtiinsa. Vuoden ikäinen lapsi puhuu paljon omaa kieltään. Hän osaa käyttää yksittäisiä sanoja. Äänenpainosta, sävelkorkeudesta ja ilmeistä vanhemmat oppivat pian ymmärtämään, mitä lapsi kulloinkin tarkoittaa.

Vähitellen lapsi oppii, että jokaisella asialla ja esineellä on oma nimensä. Hän ymmärtää enemmän puhetta kuin pystyy sitä itse tuottamaan. Joillekin lapsille ensimmäiset sanat tulevat vasta kaksivuotiaana.

Lapsi oppii ilmaisemaan itseään vuorovaikutuksessa perheen jäsenten kanssa. Syli on hyvä oppimispaikka. Sanavarasto ja puhe kehittyvät kun lapsen kanssa jutellaan ja katsellaan kirjoja. Erilaiset lorut, laulut ja leikit kehittävät lapsen muistia ja rytmitajua.

Lapsen arki

Lapsi ei vielä ymmärrä aikuisten maailman kiireitä. Päivittäinen hoito vaatii vanhemmilta enemmän joustavuutta ja kärsivällisyyttä kuin aiemmin. Kun lapsi saa itse kokeilla kykyjään, hoitotilanteet helpottuvat. Samalla hän vahvistaa itsetuntoaan. Lapsi riemuitsee uusista taidoistaan.

Siisteyskasvatus

Siistinä ja kuivana pysyminen on itsenäistymisen perusasia. Sen onnistuminen on aluksi lapsen ja vanhemman yhteistyön tulosta. Lapsen on ensin kyettävä hallitsemaan rakkonsa ja suolensa toimintaa. Tämän valmiuden hänen hermostonsa saavuttaa toisella ikävuodella.

Vanhempien kannattaa tässä asiassa toimia rauhallisesti ja edetä lapsen omaa kehitystahtia. Jos lapsi ei halua istua potalla, on siitä paras luopua hetkeksi ja yrittää taas uudelleen myöhemmin. Vahingoista ei kannata tehdä suurta numeroa. Niitä saattaa sattua senkin jälkeen, kun lapsi on oppinut täysin siistiksi.

Puhtaus

Vilkas, utelias lapsi sotkee itsensä monta kertaa päivässä. On hyvä yhdessä opetella pesemään kädet aina ennen ruokailua, ulkoa tultua ja potalla käytyä. Lapsi riemuitsee vedestä ja häntä voi kylvettää vaikka joka ilta, mikäli iho sen sallii. Iltaisin pestään ainakin kasvot, kädet, jalat, pylly sekä hampaat. Lasta ei pidä jättää yksin pesutiloihin. Paikkoja tutkiessaan hän saattaa liukastua, avata vesihanan tai haukata vaikka palan saippuasta. Pienikin vesimäärä voi aiheuttaa hukkumisvaaran lapselle.

Pukeminen

Pukemiseen kannattaa varata kunnolla aikaa. Lapsi liikkuu paljon, eikä anna mielellään pujotella vaatteita päälleen. Pukeutuminen on lapselle oppimistilanne. Käden hihaan työntäminen ja kengän jalkaan laittaminen auttavat lasta hamottamaan oman kehonsa rajoja.

Unen tarve

Lapsi tarvitsee yleensä vielä päiväunet. Päivän leikkejä kannatta rauhoittaa pikkuhiljaa iltaa kohden. Nukkumaanmeno tuntuu turvalliselta, jos iltatoimet toistuvat samanlaisina. Kerätään lelut, syödään iltapalaa, riisutaan, käydään potalla ja pesulla. Hetki ennen nukahtamista on hyvä viettää lähekkäin.

Yleensä lapsi touhuaa itsensä väsyksiin päivällä ja nukahtaa helposti. Öiset heräämiset ovat kuitenkin tavallisia. Monet asiat voivat aiheuttaa unirytmin häiriintymisen. Lapsi uneksii, nenä voi olla tukkoinen tai poskihammas puhkeamassa. Yöllä itkevä lapsi tarvitsee lohdutusta. Rauhallinen juttelu, asennon vaihtaminen, syliin ottaminen tai tassuttelu rauhoittavat usein lasta. Huvituttikin voi olla vielä tarpeen lohduttaessa, vaikka sen käyttöä kannattaakin jo lopetella. Jos lapsen nukkuminen aiheuttaa huolta tai väsymystä, kannattaa asiasta ottaa yhteyttä neuvolaan.

Ruokailu

Lapsi alkaa syödä itse. Sotku on aluksi mahtava, mutta oppiakseen lapsen pitää saada harjoitella. Yhteisissä ruokailutilanteissa lapsi oppii vanhemmiltaan, ja siksi onkin tärkeää että perhe syö päivittäin yhdessä. Imemisen tarve lapsella alkaa vähentyä, siksi tuttipullosta onkin hyvä luopua, myös illan maitopullosta. Lapsi kasvaa hitaammin ja siksi ruuan tarve vähenee. Hän tietää milloin on kylläinen, eikä ruokaa tarvitse tuputtaa. Lapsen terveelliseen päivään kuuluu aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala, sekä 1-2 välipalaa. Säännölliset ruokailuajat kuuluvat turvalliseen päivärytmiin.

Maistelemalla lapsi tottuu uusiin makuihin. Lasta ei saa pakottaa syömään vaan ruokailun tulisi olla kaikille myönteinen tilanne. Ruuan avulla ei pidä lahjoa tai rankaista lasta. Alusta pitäen on hyvä opettaa lapsi syömään pöydän ääressä paikoillaan.

Ruoka ei ole hyvä lohdutus itkuun ja pahaan mieleen. Lasta kannattaa opettaa löytämään mielihyvän elämyksiä monipuolisesti, ei vain syömisestä. Jos vanhemmat eivät totuta lasta makean makuun, hän ei kaipaa makeutta. Isovanhempien ja muiden lasta hoitavien kanssa noudatetaan samoja periaatteita.

Suositeltavia ruokia lapselle ovat tavalliset monipuoliset kotiruuat: keitot, laatikot ja padat. Valmisruoka helpottaa, kun on kiire. Hyvän ateriakokonaisuuden siitä saa kasviksilla, maidolla ja leivällä täydentämällä. Lapsi tutustuu tässä vaiheessa erilaisiin makuihin. Sen vuoksi on hyvä tarjota eri ruoka-aineet erillisinä, kauniisti lautaselle aseteltuna. On myös tärkeää, että lapsi opettelee syömään vähitellen karkeampaa ruokaa, kaikkea ei tarvitse enää soseuttaa.

Lisää tietoa lapsen ravitsemuksesta ja ruokailusta saat omasta neuvolastasi.

Hampaiden hoito

Lapsen etuhampaat ovat yleensä jo puhjenneet ja ensimmäiset poskihampaat alkavat tulla esiin. Hampaat puhdistetaan päivittäin harjalla. Hammashoitolassa on hyvä käydä säännöllisesti sekä käyttää fluorivalmisteita.

Päivähoito

Lapsen siirtyessä päivähoitoon, on tärkeä, että hän voi käydä vanhempiensa kanssa tutustumassa etukäteen tulevaan hoitopaikkaan ja hoitajiinsa. Samalla keskustellaan lapsen tavoista ja tottumuksista sekä sovitaan yhteisistä periaatteista. Näin helpotetaan kaikkien osapuolien sopeutumista tilanteeseen.

Vantaan kaupunki ikäkausilehdet 1995
STM:n lastenneuvolaopas 2004

Ajankohtaista

RSS

Twitter