3–4-vuotias

Leikki

Lapsi tarvitsee runsaasti mahdollisuuksia liikkumiseen: juoksuun, kiipeilyyn, lasketteluun, polkupyöräilyyn. Ulkoleikit ovat tästä syystä erityisen mieluisia. Lapsi kilpailee mielellään siitä, kuka keinuu kovimmin ja tekee parhaimmat kuperkeikat. Liikuntaleikit merkitsevät lapselle tärkeiden taitojen harjoittamista. Hän saa tietoa omasta kehostaan ja siitä mihin kaikkeen hän kykenee. Liiallinen varjeleminen naarmuilta ja mustelmilta estää lasta harjaannuttamasta taitojaan. Kokeileminen ja liikkuminen tukevat lapsen itseluottamusta.

Vanhemmat asettavat turvallisuuden kannalta välttämättömät rajat lapselleen. Tämän ikäisen taidot eivät vielä riitä itsenäiseen liikkumiseen tutun pihapiirin ulkopuolella, vaikka hän itse mielellään lähtisikin isompien mukaan.

Kaverit ovat lapselle tärkeitä. Hän tuo mielellään leikkikavereita kotiinkin. Lapset leikkivät erilaisia roolileikkejä kuten kotia, kauppaa, rosvoa ja poliisia.

Nuttu nurin - onni oikein

Lapsi selviytyy monista päivän askareista itse. Hän riisuu itse vaatteensa ja pukeminenkin alkaa sujua. Kasvojen, käsien ja hampaiden pesusta lapsi voi totutella huolehtimaan omin avuin, kunhan aikuinen tarkastaa tuloksen.

Lapsi on mielellään isän ja äidin apuna. Kun pikku apulainen saa touhuta kodin töissä, tuntee hän olevansa tärkeä henkilö perheessä. Onnistumisen kokemukset kasvattavat uskoa omiin kykyihin.

Itsekseni jutellen

Lapsi elää voimakasta kielen ja mielikuvituksen kehityksen kautta. Hän alkaa käyttämään puhetta kertoakseen, mitä on tehnyt ja mitä aikoo tehdä. Puheessa voi olla ääntämisvirheitä ja sanat voivat taipua lapsen oman kieliopin mukaisesti. Tavujen ja sanojen toistelua saattaa esiintyä. Leikkiessään ja touhutessaan lapsella on tapana puhella itsekseen. Toden ja kuvitelman rajat ovat vielä hämäriä. Jääkaapin surinasta voi tulla tiikerin murinaa ja mielikuvituskaverin kanssa voi tehdä vaikka mitä. Mielikuvitus laukkaa vilkkaasti ja näin ollen puhe voi olla kaukana todellisuudesta. Lapsi ei kuitenkaan valehtele tahallisesti.

Lapsi maistelee kirosanoja ja kokeilee niiden tehoa vanhempiin. Kiinnostus kiroiluun vähenee, kun lapsella ei ole päivittäistä mallia tähän, eikä asiaan kiinnitetä liikaa huomiota.

Lapsen kysymyksiin tulee suhtautua vakavasti. Vaikeisiin kysymyksiin yritetään löytää vastaus yhdessä, kuten miksi nukutaan silmät kiinni. Kielen kehitystä voi edelleen kehittää lukemalla lapselle. Yhteiset luku- ja juttelutuokiot ovat antoisia sekä aikuiselle että lapselle, ne kehittävät lapsen kieltä ja luovat turvallisuuden ja läheisyyden tuntua. Kuuntelemalla aikuinen oppii myös tuntemaan lapsen omaa, salaperäistä maailmaa.

Tyttöjä ja poikia

Lapsi tietää olevansa joko tyttö tai poika. Hän jäljittelee samaa sukupuolta olevan vanhempansa toimintaa. Kun isä ja äiti arvostavat itseään ja toisiaan miehenä ja naisena, tuntuu myös lapsesta hyvältä olla tyttö tai poika.

Kiinnostus oman ja toisen kehon tutkimiseen tulee esille esimerkiksi lääkärileikeissä. Lapset muodostavat yleensä jo varhain omia mielikuviaan siitä, miten vauvat saavat alkunsa ja syntyvät. Näitä kuvitelmia kuunneltuaan aikuisen on helpompi kertoa lapselle asioista siten, ettei pienessä päässä synny villejä väärinkäsityksiä.

Tunteet

Lapsi ihailee vanhempiaan. Pieni tyttö haluaa tulla äitinsä kaltaiseksi ja mennä naimisiin isänsä kanssa, ja pieni poika haluaa tulla isänsä kaltaiseksi ja mennä naimisiin äitinsä kanssa. Heitä kiinnostaa suuresti isän ja äidin tekemiset. Myös vanhempien tavasta purkaa tunteitaan katsotaan mallia. Vanhemmat saavat itkeä ja nauraa, osoittaa suuttumusta, halata ja iloita lasten nähden. Silloin pieni poika oppii, että iso mieskin saa itkeä, ja pieni tyttö oppii purkamaan surujaan. Riitojakin tulee väistämättä joka perheessä. Tapa millä vanhemmat selittävät ne, toimivat mallina lapsille.

Sisarusten kesken syntyy usein riitoja. Heillä on oikeus omiin tunteisiinsa ja mielipiteisiinsä. Koti on hyvä paikka harjoitella rakentavaa riitelyä. Joskus lapset tarvitsevat aikuisen apua näissä tilanteissa.

Ruokailu

Leikki-ikäinen syö yleensä tarpeeksi. Kun ruoka-ajat ovat suhteellisen säännöllisiä, vähenee turhien välipalojen tarve. Myöhemmille ruokatottumuksille luodaan pohjaa tutustumalla ja maistamalla uusia ruokia. Lapsi syö jo siististi ja alkaa kiinnostua haarukan ja veitsen käytöstä. Hyvien ruokailutapojen omaksumisessa tärkeää on aikuisten antama esimerkki. Näin ruokailutilanteet muodostuvat rauhallisiksi ja leppoisiksi, jolloin on mukava kysellä päivän kuulumisia. Makean käytön rajoittamisesta sovitaan yhdessä. Makeisena ksylitolituotteet ovat hampaille haitattomia.

Uni ja lepo

Kaikki tämän ikäiset eivät enää nuku päiväunia. Vilkkaalle leikki-ikäiselle tarpeellisia rauhallisia hetkiä päivän mittaan voivat olla vaikka satujen lukeminen ja piirtäminen.

Ilta-askareissaan lapsi mielellään seuraa tuttuja tapoja. Lasta voi totuttaa keräämään tavaroitaan paikoilleen yhdessä aikuisen kanssa. Pesun jälkeen on hyvä rauhoittua iltasadun ääreen. Lapsi peitellään omaan sänkyyn ja toivotetaan hyvää yötä. Rakkaan unilelun viereen on hyvä nukahtaa.

Menneen päivän tapahtumat ja vilkas mielikuvitus saattavat elää yön unissa. Lapsi voi puhua unissaan tai herätä itkien painajaiseen. Tällöin hän tarvitsee vanhempien lohdutusta. Lapsen unen riittävyys on vanhempien vastuulla.

Potta ja vessa

Siistiksi oppiminen on lapselle iso asia. Kolmevuotias hoitaa yleensä jo potalla käymisen itse ja opettelee vessassa käymistä. Joillakin lapsilla yökastelu saattaa vielä jatkua ja vahinkoja sattuu päivälläkin. Muutokset lapsen elämässä, esim. pikkusisaruksen syntyminen, saattavat aiheuttaa taantumista. Ymmärtävä ja kärsivällinen suhtautuminen auttavat näiden vaiheiden yli.

TV, videot ja tietokoneet

Villi leikki-ikäinen saattaa houkuttaa väsyneen vanhemman käyttämään televisiota lapsenvahtina. Töistä ja hoidosta tullessa on kuitenkin hyvä olla ensin hetki yhdessä ja vaihtaa kuulumisia. Tämän jälkeen voidaan siirtyä illan askareisiin.


Lapsen kanssa sovitaan yhdessä katsottavista ohjelmista ja tietokonepelien pelaamisesta. Silloin aikuinen voi selittää vaikeasti ymmärrettävät tai pelottavat asiat. Lapsen tv, video ja tietokonepelihetket kannattaa rajata lyhyiksi tuokioiksi.

Päivähoito

On luonnollista, että kodin ja hoitopaikan tavat ja tottumukset eivät ole samanlaisia. Pääasia on, että aikuiset tuntevat toisensa ja kykenevät yhdessä ratkomaan lapsen hoitoon liittyviä pulmatilanteita. Kun hoitaja ja vanhempi tapaavat päivittäin, on helppo kertoa hoitajalle sellaisista asioista, jotka voivat vaikuttaa lapsen hoitopäivän kulkuun. Kodin ja hoitopaikan yhteistyössä toteutetaan kasvatuskumppanuutta.

Vantaan kaupunki ikäkausilehdet 1995
STM:n lastenneuvolaopas 2004

Ajankohtaista

RSS

Twitter