5-6-vuotias

Viisivuotias lapsi elää kehityksessään suvantovaihetta. Ikä on otollista aikaa monien asioiden oppimiselle. Lapsen pitkäjänteisyys puuhailussa, leikeissä ja askarteluissa lisääntyy.

Lapsi muuttuu myös ulkoiselta olemukseltaan, lapsenomainen pyöreys häviää. Kuusivuotiaana lapsen kehonhallinata voi olla hankalaa vartalossa tapahtuneiden muutosten vuoksi. 6-vuotias on usein myös uhmaisempi, hän kokeilee tahtomista uusissa tilanteissa.

5 ja 6-vuotiaat tytöt ja pojat alkavat leikkiä erillään. Tytöt viihtyvät parhaan kaverin kanssa ja pojat omissa porukoissaan.

Lapsi on tiedonhaluinen ja nauttii asioiden pohtimisesta aikuisten kanssa. Hän on kiinnostunut elämän suurista kysymyksistä, esim. miksi jokin asia on oikein ja toinen väärin. Lapsen asenteet alkavat muodostua ja hänellä alkaa jo olla kyky asettua toisen asemaan. Hän oppii herkästi ympäristöstään miten aikuiset suhtautuvat toisiinsa, miten he eri asioista ajattelevat ja mitä he arvostavat. Lapselle on tärkeää, että hänen tunteitaan ja ajatuksiaan arvostetaan. Lapselle on turvallista, että vanhemmilla on yhteiset periaatteet.

Liikkuminen

Leikeissä lapsen aistit ja liikunnalliset taidot harjaantuvat ja niiden yhteistoiminta tulee sujuvammaksi. Juokseminen, tasolta toiselle hyppely, kiipeily ja taspainoilu antavat lapselle monipuolista kuvaa oman kehon ulottuvuuksista ja toiminnoista. Lapsi oppii pyöräilemään ilman apupyöriä, luistelemaan, hiihtämään, pelaamaan pallopelejä ja hyppäämään narua. Myös uimataidon alkeita on hyvä opetella vaikkapa uimakoulussa.

Kielellinen kehitys

Lapsen puhe on selkeää ja sanamuodot oikeita. Puhuessaan hän yleensä ääntää kaikki kirjaimet oikein. Lapsi osaa jo kertoa asioista. Vähitellen lapsi alkaa erottaa kuvitellun ja todellisen.

Värit ja lukusanat yhdestä kymmeneen ovat jo selvillä. Lapsi osaa luokitella esineitä ja asioita, esim. eläimet, vaatteet. Hän ymmärtää monia käsitteitä, kuten kokonainen ja osat, samankokoinen, takana, edessä. Jotkut lapset ovat kiinnostuneita kirjaimista ja sanoista ja voivat jopa oppia lukemaan.

Lapsi muistaa ja ymmärtää kuulemiaan ohjeita ja pystyy noudattamaan niitä. Tätä kykyä voidaan harjoitella kotona: "Ottaisitko kaapista punaisen paidan, raidalliset sukat ja pihafarkut.

Kirjat ovat lapselle tärkeitä. Tutut sadut kiinnostavat edelleen. Kirjat, jotka kuvailevat ympäröivää maailmaa, eläimiä, menneitä aikoja tai avaruutta, alkavat kiinnostaa. Lapsen kanssa kannattaa mennä kirjaston lastentapahtumiin ja satutunneille, joissa lapsi tapaa ikäisiään, nauttii saduista ja samalla oppii kuuntelemista ryhmässä.

Lapsen puheen kehitystä seurataan neuvolassa ja tarvittaessa lapsi voidaan ohjata puheterapeutin arvioon.

Ruokailu

5–6-vuotiaalle ruoka yleensä maistuu. Joillakin lapsilla tuntuu olevan pohjaton nälkä. Aktiivinen, liikkuva lapsi tarvitsee kaksi lämmintä ateriaa, välipalan, sekä aamu- ja iltapalan. Yhteisistä aterioista pyritään luomaan kaikille mukavia, kiireettömiä hetkiä. Näissä tilanteissa lapsi oppii hyviä pöytätapoja, ruokailuvälineiden käyttöä ja kohteliaisuutta.

Hampaat

Tässä iässä lapsi saa ensimmäiset pysyvät hampaat. Puhkeavat hampaat ovat heikot ja helposti reikiintyvät. Makean ajoitus ja niukka käyttö, huolellinen puhdistus aamuin illoin, fluori ja ksylitoli, varmistavat pysyvien hampaiden terveyden.

Nukkuminen

Päiväunien jäätyä lapsi tarvitsee pitkän, keskeytymättömän yöunen. Hänelle on edelleen tärkeää, että päivärytmi on säännöllinen. Vilkkaana ja toimeliaana hän tarvitsee aikaa rauhoittuakseen yöpuulle. Iltatoimiin voi kulua tuntikin.

Kastelu

Joskus lapsella saattaa vielä esiintyä kastelua, etenkin yöllä. Joissakin perheissä tai suvuissa kuivaksi oppiminen tapahtuu myöhään. Lapsella voi esiintyä tilapäistä kastelua, etenkin jännittävissä tilanteissa ja elämänmuutosten yhteydessä. Jos kastelu vaivaa lasta tai perhettä, asian tiimoilta kannattaa olla yhteydessä omaan neuvolaan.

Omatoimisuus

Lapsi selviytyy melko omatoimisesti askareistaan, kuten pukeutumisesta ja peseytymisestä. On tärkeää, että vanhemilla on malttia antaa lapsen suoriutua itse. Joidenkin vaatteiden pukemisessa lapsi voi vielä tarvita aikuisen apua, nauhojen solmimista harjoitellaan yhdessä.

Joskus "laiskuus" yllättää ja lapsi heittäytyy osaamattomaksi. Lapsi on yleensä väsynyt tai sitten hän on syliä vailla ja haluaa vähän aikaa olla taas pieni. Lapsi osallistuu mielellään kotitöihin ja oppii vähitellen kantamaan oman kortensa kekoon. Kun hän itse järjestää tavaransa, löytyvät ne seuraavalla kerralla helpommin. Yhdessä opetellaan siivoamista, pöydän kattamista ja pienten asioiden toimittamista.

Valitaan yhdessä

Lapsella on mielipiteitä, ja hän voi vähitellen ottaa vastuuta omista asioistaan. Valintatilanteissa lapsen kanssa kesustellaan, ja hän voi valita järkevistä vaihtoehdoista mieleisensä. Lapsi voi valita, minkä paidan hän laittaa päälleen, tai juoko hän tällä aterialla maitoa vai piimää.

Leikki

Leikeissään lapsi tutustuu itseensä ja ympäristöönsä ja oppii uutta. Leikki on lapsen tapa käsitellä elämyksiä, ajatuksia, kokemuksia ja mielikuvituksen tuotoksia. Aikuisen tehtävänä on huolehtia, että lapsella on aikaa ja paikkoja leikeilleen, ja että hänellä on mahdollisuus leikkiä toisten lasten kanssa. Leikki sujuu, kun rajat ovat yhteisesti sovitut.

Erilaiset sääntöleikit ja seurapelit kiinnostavat. Lapset kykenevät jakamaan tehtäviä ja sopimaan säännöistä. Riitoja syntyy kuitenkin vielä helposti. Näissä leikeissä lapsi oppii, että joku voittaa ja joku häviää. Toisen voitosta voi iloita ja oman häviönsä voi sietää.

Roolileikit ovat lapselle mieluisia. Ne voivat olla arkisia kauppa-, koti-, pankki- ja koululeikkejä tai pelottavia sota-, hautajais- tai kummitusleikkejä. Lapsi kokee helpotusta jännityksen lauettua ja tyydytystä siitä, että leikeissä voi hallita pelottaviakin asioita.

Piirtämisen, leikkaamisen, liimaamisen, ompelun ja nikkaroinnin parissa lapsi voi puuhailla tuntikausia. Yleensä hän on hyvä keksimään tekemistä itselleen ja suunnittelee jo etukäteen, mitä aikoo tehdä.

Kolmas pyörä vaunuissa

Lapset kiusaavat joskus toisiaan. On tärkeää, että lapsi oppii pitämään puolensa. Hän tarvitsee aikuisen apua, kun tilanne tuntuu hänestä ylivoimaiselta. Kiusaaminen voi ilmetä lapsessa mm. syrjäänvetäytymisenä, surullisuutena tai kiukutteluna.

Harrastukset

Lapsi saa tyydytystä puuhatessaan asioiden kanssa, joista pitää. Harrastuksissa hän saa myönteisiä kokemuksia ja tukea itsetunnolleen. Aikuisen on tärkeä suoda lapselle mahdollisuus tutustua erilaisiin harrastuksiin ja kuitenkin huolehtia siitä, että lapsella on myös riittävästi vapaata aikaa.

TV, videot ja tietokonepelit

Vanhemmat sopivat yhdessä lapsen kanssa, mitä ohjelmia katsotaan. Väkivaltaohjelmat eivät ole lastenohjelmia. Televisio- ohjelmat tämän ikäsille loppuvat yleisesti ottaen kello 18. Videot antavat mahdollisuuden katsoa hyviä ohjelmia sopivana ajankohtana.

Video- ja tietokonepeleissä lapset oppivat mm. luovaa ongelmanratkaisua, silmän ja käden yhteistyötä ja käden käyttöä. Pelaamiseen käytettävästä ajasta sovitaan lapsen kanssa. Yli tunnin yhtäjaksoinen pelaaminen tietokoneella tai pelikonsolilla ei ole järkevää. Ulkoilu aikuisen kanssa on hyvää vastapainoa pelaamiselle.

Menevälle sattuu

5–6-vuotiaan leikeissä on menoa ja touhua. Lapsi koheltaa, ja hän saattaa kompuroida ja kolhia itseään. Leikin vauhti ja riemu ovat kuitenkin lapselle tärkeitä asioita. Hän haluaa alati kokeilla uusia asioita ja testata taitojaan. Leikin tuoksinnassa lapsi ei muista varoituksia eikä näe vaaraa.

Lapsen liikkuminen ulottuu vähitellen kotipihan ulkopuolelle. Kavereita käydään hakemassa ja heidän luokseen mennään leikkimään. Lapsen kanssa sovitaan milloin ja mihin hän saa mennä.

Yhdessä kävellessä, pyöräillessä ja autoillessa opetellaan turvallista liikkumista. Pyöräily harjoitellaan aikuisen kanssa. Pyöräillessä myös aikuisen tulee käyttää kypärää, koska lapsi oppii asioita mallin kautta. Yksin lapsi pyöräilee vain alueilla, joilla ei ole liikennettä. Henkilöautossa lapsen paikka on takapenkillä turvaistuimella.

Oikein vai väärin

Lapsi tietää mikä on oikein ja mikä väärin. Hän pohtii hyvän ja pahan eroa ja oppii myös tekojensa seuraukset. Kiitokselle ja ilolle on paikkansa ja rangaistuksiakin tarvitaan. Rangaistuksen tulee olla oikeassa suhteessa, ja rangaistuksen tulee seurata välittömästi kiellettyä toimintaa. Lapsi oppii, että riidan voi sopia ja että sopimisesta tulee hyvä mieli.

Koululaiseksi

Perheessä on nyt eräs elämänvaihe lopuillaan. Lapsi on kasvanut pienestä vauvasta pömppömahaiseksi leikki-ikäiseksi ja seisoo nyt koulun kynnyksellä. Lapsen itsenäistyminen sisältää sekä ilon että haikeuden tunteita. Lapselle on tärkeää saada laajentaa maailmaansa kodin ulkopuolelle.

Vantaan kaupunki ikäkausilehdet 1995
STM:n lastenneuvolaopas 2004

Ajankohtaista

RSS

Twitter