Raskausajan pulmia

Painonnousu

Äidin normaalina painonnousuna raskauden aikana pidetään 7–15 kiloa. Mikäli äidillä on ylipainoa ennen raskautta, riittää pienempikin painonnousu. Hoikalle äidille painoa saa kertyä hieman enemmän. Liiallinen painonnousu voi vaikeuttaa liikkumista sekä altistaa raskausajan diabetekselle ja selkävaivoille.

Turvotus

Raskauden aikainen turvotus on usen normaalia. Loppuraskaudessa runsas turvotus voi olla yksi raskausmyrkytyksen oire. Lisäksi saattaa esiintyä myös muita oireita, kuten päänsärkyä, kohonnutta verenpainetta ja proteiinin erittymistä virtsaan.

Pahoinvointi raskauden aikana

Alkuraskauteen voi liittyä äidin väsymystä ja huonovointisuutta. Yleensä oireet ajoittuvat aamuihin ja helpottavat 12 raskausviikon jälkeen. Pieniä oireita voi hoitaa itse nauttimalla ruokaa pieninä annoksina. Jos oksentelu on voimakasta, kysy lisäohjeita neuvolasta. Yksi sadasta odottajasta tarvitsee sairaalahoitoa oksenteluun. Lähetteen jatkotutkimuksiin saa tarvittaessa neuvolasta.

Lue lisää raskauspahoinvoinnista

Päänsärky

Päänsärky raskausaikana johtuu tavallisimmin lihasjännityksestä niska-hartialihaksissa. Jännitykselle on ominaista niskan ja kallon paineluherkkyys. Jumpasta ja venyttelystä voi olla apua oireiden lievittämiseksi.

Raskauden aikana migreeni helpottaa useimmilla ja osalla oireet häviävät kokonaan. Migreenioireiden pahentuminen tai alkaminen raskausaikana on harvinaista. Migreenin oireita ovat mm. pahoinvointi, näköhäiriöt ja toispuoleinen pääkipu, joka kestää useita tunteja. Migreenin lääkehoidosta tulee aina neuvotella lääkärin kanssa.

Loppuraskaudessa päänsärky voi olla myös yksi raskausmyrkytyksen oire. Tähän liittyy myös proteiinin erittymistä virtsaan, kohonnut verenpaine ja runsas turvotus.

Päänsäryn syytä ei aina saada selvitettyä, mutta siitä on hyvä mainita neuvolakäynnin yhteydessä.

Närästys ja ummetus

Kohdun kasvu ja tietyt ruoka-aineet voivat raskauden aikana aiheuttaa närästystä ja ummetusta. Oireiden ehkäisemiseksi on hyvä tarkastaa oma ruokavalio. Ummetusta voidaan ehkäistä kuitupitoisella ruualla. Joskus ummetuksen ja närästyksen hoidossa joudutaan turvautumaan lääkkeisiin. Lääkkeiden sopivuus tulee aina varmistaa apteekista.

Verenvuodot

Raskaudenaikaiset verenvuodot emättimestä vaativat aina ammattilaisen arvion tilanteesta. Alkuraskauden runsaan verenvuoden syynä on useimmiten keskenmeno. Niukkaa vuotoa voi taas aiheuttaa tulehdus tai jokin limakalvovaurio emättimen tai kohdun kaulan alueella. Keski- ja loppuraskauden runsas vuoto voi olla merkki istukan ennenaikaisesta irtoamisesta. Tila vaatii aina kiireellistä hoitoa. Pientä tiputtelevaa vuotoa voi aiheuttaa etinen istukka, jonka syy tulee aina tutkia synnytyssairaalassa.

Raskaus kuivattaa usein limakalvoja, jonka seurauksen voi esiintyä yhdynnän jälkeistä verenvuotoa. Yhdynnässä voi tarvittaessa käyttää liukastetta.

Valkovuoto

Raskauden aikana valkovuodon määrä lisääntyy, ja sen rakenne voi muuttua. Mikäli vuoto ei haise eikä muita oireita esiinny, ei tarvita tutkimuksia. Jos vuoto poikkeaa edellämainitusta, ja esiintyy ennenaikaisia supistuksia, on syytä selvittää, onko kyseessä tulehdus tai sukupuolitauti.

Hiivatulehdus

Raskaus lisää hiivatulehduksen riskiä. Tulehduksen yleisimpinä oireina ovat lisääntynyt, haiseva valkovuoto ja kutina. Kerro oreista neuvolakäynnillä.

Kutina raskauden aikana

Raskauden aikainen kutina saattaa olla merkki raskauden aiheuttamasta maksan toimintahäiriöstä. Oireena on poikkeuksellisen voimakas kutina lähinnä sellaisissa paikoissa, joissa sitä ei yleensä ole, kuten kämmenissä ja jalkapohjissa. Ihon kutinaa voivat aiheuttaa mm. ihon kuivuminen, hikoilu ja turvotus. Epäselvissä tapauksissa ota yhteyttä omaan terveydenhoitajaan.

Genitaaliherpes

Ota heti yhteyttä neuvolaan, jos herpes puhkeaa ensimmäisen kerran raskauden aikana. Herpes ei tartu suoraan lapseen. Tarttumien tapahtuu synnytyksen yhteydessä, mikäli herpes on aktiivivaiheessa. Jos herpes on aktiivinen ja rakkulat lähellä synnytyskanavaa, alatiesynnytys ei ole mahdollista.

Herpeksen aktivoitumista voidaan ehkäistä loppuraskaudessa aloitettavalla estolääkityksellä.

Anemia

Tavallisimmat raudanpuutteesta johtuvan anemian oireet ovat väsymys, sydämentykytys ja päänsärky. Hemoglobiini laskee raskauden aikana, kun äidin veren määrä kasvaa. Raudan puutteesta puhutaan, kun hemoglobiini on alle 110g/l ja anemiasta hemoglobiinin ollessa alle 90g/l. Raudan saantiin ruokavaliosta on hyvä kiinnittää huomiota. Tarvittaessa terveydenhoitaja ohjaa aloittamaan rautalääkityksen.

Raskausarvet ja ihomuutokset

Raskauden aikana vatsan alueen iho altistuu kovalle venytykselle. Osalle syntyy jossain raskauden vaiheessa ihomuutoksia (raskausarpia) rintojen, vatsan tai reisien alueelle. Raskausarpien syntymekanismi ei ole täysin tiedossa.

Muita normaaleja ihomuutoksia ovat mm. luomien tummuminen, ihon pigmentin lisääntyminen ja maksaläiskien ilmestyminen. Erityisesti pigmentti lisääntyy vatsan alakeskiviivassa ja rinnoissa. Pigmentti vaalenee synnytyksen jälkeen.

Suonikohjut, suonenvedot ja peräpukamat

Verimäärän lisääntyminen, turvotus ja liikunnan vähentyminen voivat altistaa suonikohjuille. Niiden syntymistä voidaan osin ehkäistä mm. liikunnalla ja tukisukkien käytöllä. Raskauden aikana voivat myös yölliset suonenvedot lisääntyä ilman erityistä syytä.

Peräpukamat ilmenevät yleensä loppuraskaudesta. Niiden hoitoon käytetään vesisuihkua tai istumakylpyä. Pahimpia peräpukamia voidaan myös hoitaa lääkkeillä, kuten peräpuikoilla tai salvoilla.

Nivelten kipeytyminen ja raajojen puutuminen

Raskauden aikaiset hormonimuutokset voivat aiheuttaa nivelten kipeytymistä. Lähinnä kipua tuntuu lonkkien alueella ja häpyluun päällä. Joillakin oireet voivat olla niin kivuliaita, että loppuraskaudesta liikkuminen voi olla hankalaa. Turvotus voi lisäksi aiheuttaa nivelkipua tai raajojen puutumista.

Pharmaca Fennica
Naistentaudit ja synnytykset, Duodecim
Neuvolakirja, Orion
Lääkärilehti 1997;52(29):3364

Raskausdiabetes

Raskausdiabetes on ensimmäistä kertaa raskausaikana ilmenevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö, jota esiintyy Suomessa n. 4–8 %:ssa raskauksista. Raskausdiabetes todetaan sokerirasituskokeella. Raskausdiabeteksessa verensokeritaso kohoaa sekä äidillä että sikiöllä, koska sokeri läpäisee istukan helposti. Raskausdiabetes on tärkeää huomata, koska hoitamattomana se altistaa sikiön liikakasvulle, mikä puolestaan lisää synnytysvaurioiden riskiä. Raskausdiabetesta hoidetaan yleisimmin ruokavaliolla ja liikunnalla, ja noin 2–5 % raskausdiabetesta sairastavista äideistä tarvitsee lisäksi insuliinihoitoa.

Vantaalla sokerirasituskokeeseen lähetetään Käypä hoito –suosituksen mukaisesti kaikki raskaana olevat lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia:

  • alle 25-vuotias ensisynnyttäjä, joka on normaalipainoinen (BMI 18.5–25) raskauden alkuvaiheessa eikä hänen lähisukulaisillaan ole tyypin 2 diabetesta (sisarukset tai vanhemmat)
  • alle 40-vuotias uudelleensynnyttäjä, jolla aiemmassa raskaudessa ei ole esiintynyt raskausdiabetesta eikä lapsella ole ollut makrosomiaa (paino yli 4 500g) ja BMI on alle 25 nykyisen raskauden alkaessa.

Materiaalia raskausdiabeteksen hoidosta:

Ajankohtaista

RSS

Twitter