Mitä vastaan rokotetaan?

Jäykkäkouristus

Jäykkäkouristus on henkeä uhkaava tauti, jonka aiheuttaa Clostridium tetani -bakteerin tuottama hermomyrkky. Bakteeri on hyvin yleinen maaperässä ja sitä pääsee elimistöön eläimen pureman tai likaisen haavan kautta. Hyvin pieni määrä myrkkyä riittää lamaamaan ihmisen elimistön toiminnan, aiheuttaen hengityslaman ja voimakkaita kouristuksia. Rokotuksilla jäykkäkouristus kyetään ehkäisemään. Rokottamattomilla saatu tartunta vaatii tehohoitoa, johon kuuluu lisäksi kouristuksia estävä lääkehoito. Tehohoidosta huolimatta kuolleisuus jäykkökouristukseen on korkea.

Hinkuyskä

Hinkuyskällä tarkoitetaan bakteerin aiheuttamaa keuhkoputkentulehdusta, joka aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Rokottamattoman saadessa tartunnan, muistuttavat oireet lähinnä flunssaa, joka pahenee koko ajan eikä mene pois. Lapsi voi yskiä kerran tai useita kertoja päivässä ja kärsiä hapenpuutteesta. Hinkuyskään sairastunut rokottamaton lapsi tarvitsee välitöntä sairaalahoitoa. Rokotuksilla hinkuyskän oireet saadaan vähäisemmiksi ja hoidoksi riittää usein oireenmukainen hoito yskänlääkkeellä.

Kurkkumätä

Difteria eli kurkkumätä on bakteerin aiheuttama nielutulehdus. Bakteerin erittämä myrkky voi aiheuttaa uhkaavia sydämen rytmihäiriöitä ja hermoston toimintahäiriöitä. 1940-luvulla käyttöön otetun rokotteen jälkeen kurkkumätä epidemiat ovat kadonneet ja nykyään Suomessa todetaan vuosittain vain toistakymmenkunta tapausta. Tauti alkaa äkillisellä kurkkukivulla, johon liittyy turvotus, liman eritys ja nielun harmaat, nahkamaiset katteet. Lapsilla turvotus voi olla niin runsasta, että se tukkii hengitystiet. Kurkkumätä hoidetaan aina sairaalassa, hoitoon kuuluuvat antibiootti ja vasta-ainehoito. Rokotus kurkkumätää vastaan on tehokas.

Poliovirus

Polioviruksen aiheuttama infektio ilmenee suurimmalla osalla oireitta. Useimmilla sairastuneista esiintyy lieviä ensioireita, kuten kuumetta, kurkkukipua ja huonovointisuutta. Tartunnan saaneista yhdellä prosentilla esiintyy vakavampia oireita, kuten aivokalvontulehdusta sekä polion vakavinta komplikaatiota halvausta. Vakavammat oireet voivat esiintyä myös ilman ensioireita. Halvaukseen sairastuneilla kuolleisuus on 5–10 %. Puolet sairastuneista toipuu täysin ja lopuilla esiintyy pysyviä lihassurkastumia. Poliota ei ole esiintynyt Suomessa vuoden 1985 epidemian jälkeen. Maailman terveysjärjestön yksi tavoite on hävittää polio koko maailmasta rokotuksilla.

Hib

Hib eli Haemophilus influenzae, tyyppi b on bakteeri, joka aiheuttaa lapsille vaikeita tulehduksia kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta, verenmyrkytystä, sidekudosten tulehdusta, niveltulehdusta ja keuhkokuumetta. Yleisin näistä on aivokalvontulehdus, joka voi aiheuttaa ohimeneviä tai pysyviä neurologisia häiriöitä sekä kuulovaurioita. Kuolleisuus aivokalvontulehdukseen on 3%. Aikaisemmin todetuista 150–200 tautitapauksesta on rokotusten avulla päästy alle kymmeneen tapaukseen vuodessa.

Influenssavirus

Pikkulapset sairastuvat influenssaan useammin kuin muut ikäryhmät. Influenssavirus aiheuttaa korkean kuumeen, nuhaa, yskää ja lihaskipuja. Influenssan jälkeen yli kolmannes lapsista saa bakteerin aiheuttaman jälkitaudin, yleisimmin korvatulehduksen tai keuhkokuumeen. Pienten lasten rokottamisesta hyötyvät ehkä muutkin, sillä lapset erittävät influenssaviruksia pitempään ja enemmän, kuin aikuiset. Tästä syystä lapset ovat tehokkaita tartuttajia.

Kausi-influenssarokotteen teho vaihtelee vähän vuosittain. Teho riippuu siitä, kuinka hyvin rokotteeseen valitut viruskannat vastaavat tautia aiheuttavaa virusta kyseisenä vuonna. Rokotettavien perusimmuniteetti influenssaviruksille ja altistuksen voimakkuus vaikuttavat myös rokotusten tehoon. Lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvilla ja 65 vuotta täyttäneillä rokottamisen on osoitettu vähentävän kausi-influenssasta johtuvia sairaalahoitoja noin 40–70 %.

Tuhkarokko

Tuhkarokko on vaarallisempi aikuisille kuin lapselle. Tuhkarokko tarttuu pisaratartuntana hengitysteiden kautta, mutta tartunnan saaminen myös silmän sidekalvon kautta on mahdollista.Ensioireita ovat yskä, nuha, kuume, sidekalvotulehdus sekä erilaiset yleisoireet. Taudin edetessä poskien limakalvoille ilmestyy punoitusta sekä vaaleanpunaisia, keskeltä sinivalkoisia täpliä. Tuhkarokkoon liittyvä näppyläinen ihottuma alkaa useimmiten korvien takaa ja otsalta ja leviää koko vartalon alueelle sekä lopuksi raajoihin. Vaarallisin tuhkarokon jälkitaudeista on usein kuolemaan johtava aivotulehdus. Taudista selvinneille aivotulehdus voi aiheuttaa pysyvän aivovaurion. Tuhkarokko on erittäin herkästi tarttuva tauti. Jopa yli 90 % ei-immuuneista taudin kantajan kanssa kontaktissa olleista henkilöistä sairastuu. Vuonna 1974 aloitetulla rokotuksella on tuhkarokko saatu hävitettyä Suomesta lähes kokonaan.

Sikotauti

Sikotauti on sylkirauhasten tulehdus, joka ilmenee rauhasten turpoamisena ja kaulan paksuuntumisena. Aikaisemmin kaikki sairastivat sikotaudin, mutta rokotusten myötä tauti on lähes saatu hävitettyä Suomesta. Oireina sikotaudissa on korvan alta alkava turvotus, joka häviää noin kolmessa viikossa. Joillakin oireet ovat lieviä flunssamaisia oireita. Sikotauti on vaarallisempi aikuisella kuin lapsella. Jälkioireina sikotauti voi aiheuttaa mm.aivokalvontulehduksen tai kivestulehduksen. Murrosiän ohittaneen pojan sairastuessa kivestulehdukseen, voi tulehdus johtaa pysyvään hedelmättömyyteen.

Vihurirokko

Vihurirokko on vaaraton ja lievä virusinfektio. Vihurirokkoa vastaan rokotetaan sen vuoksi, että raskaana olevan saadessa tartunnan, voi se aiheuttaa sikiölle hyvinkin vakavia seurauksia. Vihurirokon oireet ovat lieviä pienestä kuumeesta imusomukkeiden turpoamiseen. Lisäksi oireena on pään alueelta alkava hento ihottuma, joka katoaa vuorokaudessa. Vihurirokon aiheuttava virus pystyy läpäisemään istukan ja kulkeutumaan täten sikiöön, aiheuttaen epämuodostumia ja hermoston vammoja. Rokotuksilla vihurirokko on saatu hävitettyä, mutta raskaana olevilla on riski saada tartunta esim. ulkomailta.

Rotavirus

Rotavirus on yleisin ripulin aiheuttaja Suomessa ja muualla maailmassa. Se aiheuttaa noin 5 pv kestävän vesiripulin, kuumeen ja oksennuksen. Rotavirusripuli on harvinainen alle 6 kk lapsilla. Viiden vuoden ikään mennessä kuitenkin lähes jokainen on sairastanut rotavirusinfektion. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan rokotus vähentää rotavirusripulia vähintään 73 %.

Pneumokokki

Suomessa pneumokokki on tärkein vakavien bakteeritulehdusten aiheuttaja. Vakavissa tulehduksissa bakteeri on todettu verestä (verenmyrkytys) tai aivo-selkäydinnesteestä (aivokalvontulehdus). Pneumokokki on myös yleisin bakteeriperäisen keuhkokuumeen ja pikkulasten välikorvatulehduksen aiheuttaja. Suurin osa vakavistakin infektioista paranee. Silti vuosittain yksi lapsi kuolee pneumokokkitautiin ja sairastuneista 12 prosentille jää pysyvä, merkittävä kuulovaurio. Pneumokokki leviää pisaratartuntana. Pneumokokki-bakteerin kyky vastustaa antibiootteja lisääntyy koko ajan, mikä korostaa rokotusten tarpeellisuutta. Rokotuksilla saadaan pneumokokin aiheuttamia aivokalvotulehduksia ja verenmyrkytyksiä vähenemään noin 90 prosentilla, vakavaa keuhkokuumetta noin 25 prosentilla ja kaikkia välikorvatulehduksia vähintään kuudella prosentilla.

THL, verkkosivut 29.10.10 (www.ktl.fi)
Lastenneuvolaopas, sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:14
Tiedätkö lääkkeistä? (www.uku.fi/laakekasvatus)

Ajankohtaista

RSS

Twitter