Synnytyksen jälkeen

Palautuminen synnytyksestä

Arki vauvan kanssa saattaa tuoda mukanaan epävarmuuden tunteita ja herättää paljon kysymyksiä. Vauvan itkuisuus ja erilainen rytmi voivat koetella koko perheen jaksamista. MLL:n Vanhempainnetistä löydät paljon tietoa vauvan kasvusta, kehityksestä ja uneen liittyvistä asioista. Vauvan uniongelmissa auttaa myös unineuvontapuhelin.

Monet hyötyvät vertaistuesta vauva-arjessa eteen tulevien kysymysten ja ongelmien edessä. Yhteiset kokemukset lisäävät ymmärrystä. On tärkeää saada keskustella ja vaihtaa ajatuksia lapsen kehityksestä ja arjesta muiden vanhempien kanssa. Vantaalla voit tavata pienten lasten vanhempia asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset järjestävät perhekahvilatoimintaa. Myös Vantaan seurakunnalla on omat kohtaamispaikat lapsiperheille.

Lisää hyödyllistä tietoa ja vertaistukitoimintaa löydät alla olevista linkeistä:

Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus on edellytys lapsen tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Tavallinen lapsiperheen arki, jossa tutuissa rutiineissa huolehditaan lapsen perustarpeista ja jossa osoitetaan rakkautta ja hyväksyntää ja asetetaan turvallisia rajoja, on oivallinen perusta varhaisvuosien hyvälle kasvulle. Varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä voit lukea MLL:n tietokulmasta. Vuorovaikutuksen tukemiseen sopii erinomaisesti vauvatus ja vauvahieronta. Lue lisää varhaisen vuorovaikutuksen ja itsetunnon kehityksestä.

Liikunta synnytyksen jälkeen

On tärkeää antaa keholle tarpeeksi aikaa palautua ennen kuin palataan normaaliin raskautta edeltävään liikuntaan, joka rasittaa lantionpohjaa tai vatsaseinämää. Tässä vaiheessa tulisi välttää esimerkiksi juoksemista ja hyppyjä sisältävää liikuntaa. Näin voidaan välttää muun muassa lantionpohjan toimintahäiriöitä, kuten kohdun laskeumia ja virstan tai ulosteen karkailua.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat laatineet aiheesta Liikkuva äiti -oppaan, jossa kerrotaan miten voi lähteä liikkumaan turvallisesti ja järkevästi raskauden ja synnytyksen jälkeen. Liikunta voi parantaa mielialaa ja ylläpitää painonhallintaa.

Liikunta ei vaikuta epäedullisesti imetykseen eikä lapsen kasvuun, kun äidin ravitsemus on kunnossa. Liikuntapiirakka kertoo terveyden edistämiseksi tarvittavan viikoittaisen liikuntamäärän ja antaa esimerkkejä liikuntamuodoista.

Pikkulapsiperheen arjen pyörityksessä oman ajan löytäminen riittävälle liikunnalle on usein haaste. Liikunnan kannattaa olla sidoksissa arjen rutiineihin ja hyötyliikuntaan. Kotona voit käyttää esimerkiksi saatavilla olevia liikuntapalveluita helpottamaan harjoittelua. Myös täältä löydät runsaasti eripituisia ohjelmia, jotka sopivat kotiharjoitteluun.

Raskauden ehkäisy

Ehkäisystä on huolehdittava heti seksin alettua synnytyksen jälkeen, ellei toivota saman tien uutta raskautta.

Imetys ei ole toimiva menetelmä raskauden ehkäisyyn. Vaikka kuukautiset eivät olisi tulleet, on raskaaksi tulemisen mahdollisuus silti olemassa. Myöskään aikaisempi raskaaksi tulemisen ongelma ei toimi ehkäisymenetelmänä.

Ehkäisymenetelmät

  • Kondomi on huolellisesti käytettynä luotettava menetelmä. Pidempiaikaiseen ehkäisyyn kannattaa miettiä helpompia vaihtoehtoja.
  • Jälkiehkäisy on tarpeellinen ehkäisyn unohduttua tai kondomin käytön epäonnistuttua. Jälkiehkäisypillerit saa apteekista ilman reseptiä ja ne otetaan 12–72 tuntia yhdynnän jälkeen. Lääkkeen oton jälkeen on pidettävä 6 tunnin tauko imetyksessä.
  • Minipilleri sopii imetyksen aikana ja on vauvan kannalta turvallinen. Sivuvaikutuksena voi olla tiputtelu kuukautisten välillä tai epäsäännölliset kuukautiset. Pilleri on muistettava ottaa joka päivä samaan aikaan.
  • Kierukka voidaan asentaa yleensä aikaisintaan 12 viikon kuluttua synnytyksestä. Kierukka ehkäisee raskauden 5 vuoden ajan ja se tulee poistattaa lääkärillä ennen raskauden yrittämistä.
  • Kuparikierukka voi lisätä kuukautisvuodon määrää.
  • Hormonikierukka sopii myös imetyksen aikana ja se on luotettavin ehkäisymenetelmä. Alussa kierukka voi aiheuttaa tiputtelevaa vuotoa ja jatkossa kuukautiset voivat jäädä kokonaan pois.
  • Ehkäisykapseli asennetaan olkavarteen ihon alle. Se sopii myös imetyksen aikana. Tiputtelevaa vuotoa voi esiintyä ja kuukautiset voivat jäädä pois tai tulla epäsäännöllisiksi.

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet

  • E-pilleri, ehkäisylaastari ja ehkäisyrengas. Niiden käyttö voidaan aloittaa, kun kuukautiset ovat alkaneet ja imetys loppunut, tai kun vauva on vähintään 6 kk ja saa lisäruokaa. Valmisteita käytettäessä pidetään viikon väli kolmen viikon käytön jälkeen. Valmisteilla on helppo siirtää kuukautisia tarvittaessa.
  • E-pilleri otetaan päivittäin ja sen ehkäisyteho säilyy taukoviikon ajan.
  • Ehkäisylaastari vaihdetaan viikoittain.
  • Ehkäisyrengas saa olla koko kolmen viikon jakson paikallaan.

Spermisidit kondomin kanssa käytettynä parantavat ehkäisytehoa, mutta ovat ainoana ehkäisynä melko epäluotettavia.
Injektioina annettavan ehkäisyn ongelmana ovat runsaat sivuvaikutukset.
Lisätietoa ehkäisystä saat omalta terveydenhoitajalta sekä ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolasta.

Baby blues ja synnytyksen jälkeinen masennus

Synnytyksen jälkeen suurin osa, jopa 80 %, äideistä kokee voimakkaita mielialan vaihteluita ja alakuloa. Äiti voi olla kovin itkuinen ja herkkä. Varsinkin ensisynnyttäjä voi pohtia suhdettaan vauvaan ja puolisoon. Ahdistusta voidaan purkaa touhuamalla ja siivoamalla.

Tuntemukset johtuvat pääasiassa hormonitoiminnan muutoksista. Myös uusi elämäntilanne ja huoli perheestä ja vauvasta lisää vaikuttaa. Tunteet ja alakuloisuus ovat kuitenkin täysin luonnollisia asioita, ja ne voivat kestää parikin viikkoa synnytyksestä. Mitään hoitoa baby bluesiin ei tarvita, vaan siihen riittää puolison ja ympäristön antama tuki. On myös hyvä tiedostaa omat tunteet ja muuttunut elämäntilanne.

Jos tilanne ei normalisoidu parissa viikossa, on asiasta syytä keskustella läheisten tai neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Joskus baby blues voi laukaista myös masennuksen, jonka hoito on tärkeää aloittaa mahdollisimman nopeasti.

Postpartum Depression a guide for front-line health and social service providers, Lori E.Ross PhD, Cindy Lee Dennis PhD, etc.
www.aima.fi

Ajankohtaista

RSS

Twitter