Synnytys ja kivunlievitys

Synnytyskipu on peräisin kohdusta, lantion pohjasta, emättimestä ja välilihasta. Se syntyy, kun vauva painuu synnytyskanavaan venyttäen samalla kudoksia. Synnytyskipu on hyvin yksilöllinen kokemus ja sen voimakkuus vaihtelee riippuen henkilöstä ja synnytyksen kulusta. Kipu aiheuttaa lihasjännitystä, joka omalta osaltaan lisää kipua.

Tukihenkilön rooli ja synnyttäjän omat aikaisemmat kipu- ja sairaalakokemukset vaikuttavat kivun kokemiseen. Aktiivinen synnyttäjä, joka on perehtynyt synnytyksen kulkuun ja kivunlievitykseen etukäteen, kokee yleensä vähemmän kipua kuin passiivinen synnyttäjä.

Hengittäminen ja orientoituminen kipuun

Kipu vaikuttaa hengitykseen kiihdyttävästi. Tämä voi johtaa elimistön hapen saannin häiriöihin. Onkin tärkeää muistaa hengittää syvään ja rauhallisesti koko synnytyksen ajan. Kätilö ohjaa tarvittaessa oikeanlaisen hengityksen. Synnytyksen aikainen kivulias supistus kestää noin minuutin, jonka jälkeen seuraa noin viiden minuutin kivuton väli. Kellon avulla voi jo raskauden aikana harjoitella hengittämistä ja kivun sietoa tämän ajan.

Asentohoito

Avautumisvaiheen aikana on tärkeää pysytellä pystyasennossa mahdollisimman pitkään. Tämä lievittää kiputuntemuksia. Erilaisia asentoja voi hakea esimerkiksi istumalla jumppapallon päällän ja pitää ylävartaloa sängyllä. Makuulla voi hakea hyvältä tuntuvan asennon esimerkiksi kylkiasennosta. Kätilö ohjaa tarvittaessa erilaisia asentoja lievittämään kipua. Mikään asento ei ole kielletty ellei lääkäri sitä kiellä lääketieteellisestä syystä.

Vesi kivun lievittäjänä

Vedellä on positiivinen vaikutus kivun lievittäjänä. Avautumisvaiheessa voi jo kotona mennä kuumaan suihkuun ja valella vedellä koko vatsan aluetta ja välilihaa. Sairaalassa on joissain huoneissa mahdollista päästä lämminvesialtaaseen. Nykyään osa lapsista jopa syntyy vesialtaaseen. Erilaisista veden käyttömahdollisuuksista saa lisätietoa neuvolasta, sekä synnytyssairaalassa kätilöltä.

Aqua-rakkulat

Avautumisvaiheessa kätilö voi laittaa alaselkään neljä pientä vesirakkulaa neulalla. Näiden tarkoituksena on kiihdyttää elimistön omaa endofriinituotantoa ja sen kautta helpottaa kipua. Yksien rakkuloiden teho kestää noin 1-2 tuntia, jonka jälkeen ne voidaan laittaa uudestaan.

Epiduraalipuudutus

Anestesialääkäri laittaa selkärangan epiduraalitilaan neulalla katetrin, jota kautta puuduttava lääke annostellaan. Yhden annoksen vaikutusaika on noin 2 tuntia, jonka jälkeen katetria pitkin voidaan laittaa uusi annos lääkettä. Epiduraalipuudutus on tehokkain käytössä olevista puudutusmenetelmistä.

Samaan aikaan äidin laskimoon laitetaan tippumaan oksitosiini-hormonia vahvistamaan supistuksia, koska puudutus heikentää niitä. Puudutuksen aikana ei suositella selällään oloa. Noin tunti puudutuksen laitosta äiti voi nousta jalkeille tuettuna ja käydä esimerkiksi wc:ssä. Joskus puudutusneula voi aiheuttaa aivo-selkäydinnesteen tihkumisen ulos, josta on seurauksena muutaman päivän kestävä voimakas päänsärky. Tämä tilanne on harvinainen ja sitä voidaan hoitaa laittamalla pistoskohtaan veripaikka.

Epiduraalipuudutuksen hyödyt ja haitat

Hyödyt:

  • Auttaa sekä avautumis-, että ponnistusvaiheessa.
  • Pitkä vaikutusaika, noin 2 tuntia.
  • Kivun lievittyessä rentoutuminen ja hengittäminen tehostuu.
  • Istukan verenkierto paranee ja sikiö saa enemmän tilaa.

Haitat:

  • Ponnistusvaihe voi pidentyä ponnistuksen tunteen häiriintyessä.
  • Saattaa laskea äidin verenpainetta.
  • Supistukset saattavat heiketä ja synnytys pitkittyä.
  • Edellyttää anestesialääkäriä.

Ilokaasu

Ilokaasu on yleisin hengitettävä kipulääke. Siinä hapen ja typen seosta hengitetään samanaikaisesti supistusten kanssa, jolloin kivun tunne helpottuu. Kätilö ohjaa oikean hengitystekniikan. Ilokaasu on hyvä kivunlievitysmenetelmä, koska se poistuu elimistöstä hyvin nopeasti. Ilokaasua voi saada heti, kun on päässyt synnytyssaliin, ja sitä voi hengittää läpi koko synnytyksen.

Lihaksensisäiset kipulääkkeet

Äidin lihakseen laitettavat kipulääkkeet kulkeutuvat istukan läpi sikiöön, aiheuttaen pahimmillaan sikiön hengityslamaa syntymän jälkeen. Yleisimmin käytetyt pistettävät kipulääkkeet ovat petidiini ja tramadoli.

Paraservikaalipuudutus

Lääkäri laittaa neulalla puudutusaineen kohdunsuun reunalle limakalvon alle. Tällä puudutetaan kohdunsuun hermotusta, joka auttaa avautumisvaiheen kipuun. Vaikutus kestää 1-2 tuntia. Puudutus vaatii jatkuvan KTG seurannan, koska joskus puudutusainetta voi kulkeutua myös sikiön verenkiertoon.

Pudendaalipuudutus

Pudendaalipuudutusta käytetään Suomessa melko vähän. Siinä neulalla viedään puudutusainetta emättimen limakalvon läpi ja puudutetaan häpyhermo. Sillä vaikutetaan erityisesti ponnistusvaiheen kipuun.

Vaihtoehtoiset menetelmät

Lääkkeettömiä menetelmiä on useita. Uusimpana lienee synnytyslaulu, jossa äänen käyttöä harjoittelemalla pyritään rentoutuneeseen tilaan. Lisäksi vyöhyketerapialla ja akupunktiolla on käytetty kivun lievittämisessä. Menetelmät vaativat hyvän perehtymisen aiheeseen, lisätietoa saa alan kirjoista.

Naistentaudit ja synnytykset, Duodecim
Naisen elämä ja hoitotyö, Eskola ja Hytönen

Ajankohtaista

RSS

Twitter