3-6 kuukautta

Vauvan kanssa ensimmäiset kuukaudet ovat kuluneet upeasti. Perheen uusi maailmanvalloittaja tutustuu aktiivisesti lähipiiriin ja osallistuu innokkaasti ympärillä tapahtuvaan. Vauvan päiväjärjestys alkaa vähitellen vakiintua. Selittämättömien itkujen tulisi olla jo taakse jäänyttä elämää ja moni vauva nukkuukin jo pitkät yöunet. Päivällä valveillaoloaika on lisääntynyt ja aikaa on enemmän leikkituokioille. Vanhempina olette tottuneet käsittelemään lastanne ja tunnette nyt miten häntä on hoidettava. Tiedätte milloin hän viihtyy, mitkä asiat tuovat hänelle mielihyvää ja mitkä mielipahaa.

Yhteenkuuluvuuden tunne luo turvallisen kasvuympäristön perheenjäsenille. Silti on hyvä, että vanhemmat säilyttävät omat kiinnostuksen kohteensa ja harrastuksensa. Myös kaveri- ja sukulaissuhteiden ylläpito on tärkeää. Kunnosta ja ulkonäöstä huolehtiminen antaa mielihyvää arkielämään. Nyt kun vauva on hieman varttuneempi, on oman elämän järjesteleminen helpompaa. Etenkin vanhempi, joka on kotona päivät vauvan kansssa, kaipaa aikuiskontakteja. Hyvän isä-lapsisuhteen kehittymisen kannalta on tärkeää, että isäkin on kahdestaan vauvan kanssa. Myös isälle on mahdollista jäädä kotiin vanhempainvapaalle ja äidin mennä töihin.

Päiväsaikaan vanhemmalle ja lapselle on tarjolla erilaista toimintaa. On kerhoja, perhekahviloita, muskareita, yms. Niissä voi tavata muita vanhempia ja vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia heidän kanssaan ja saada vertaistukea. Myös avoimiin päiväkoteihin ja muihin avoimiin päivätoimintapaikkoihin on hyvä käydä tutustumassa.

Vuorovaikutuksesta kieleen

Vauva nauraa ääneen, kirkuu ja jokeltelee sekä seurustelee mielellään kaikkien kanssa. Vanhemmilleen hän suo parhaat naurunsa ja jokelteluleikkinsä. Tuohon kaikkeen vastaaminen on vanhemmille suuri ilon aihe ja hyvin tärkeää lapsen tunne-elämän kehittymiselle. On luontevaa, että vauvalle puhutaan paljon ja vauvale voi lukea satuja ja leikkiä laululeikkejä. Kaikki tämä on tärkeää myöhemmälle puheen kehitykselle. Yhdessäolo luo turvallisuudentunnetta. Kun vauva saa hellyyttä ja rakkautta, oppii hän viihtymään myös omissa oloissaan.

Liikunnallinen kehitys

Vauva oppii kannattelemaan päätään ja sylissä olleessa makuuasento ei enää miellytä. Lapsi pyrkii istumaan. Omien käsien löytäminen tuottaa hänelle iloa. Hän tavoittelee esinettä, tarttuu siihen molemmin käsin ja vie kaiken suuhunsa. Sen vuoksi lelujen tulisi olla turvallisia, kestäviä ja pestäviä. Itsestään ääntä pitävät ja vilkkuvat lelut voivat hyvin toimia hetken viihdykkeinä, mutta voivat myös passivoida lasta.

Lapsi tutustuu ympäristöönsä maistelemalla. Koskettelemalla löytyvät vatsa, polvet ja varpaat. Varpaiden ja muiden kehonosien tunnustelu auttaa lasta hahmottamaan kehoaan. Poikalapset leikkivät usein myös pippelillään.

Vatsamakuulta lapsi oppii vähitellen kohottautumaan suorille käsille. Viimeistään viiden kuukauden iässä hän oppii kääntymään selältä vatsalleen. Vauvaiän refleksien tulee hävitä ennen puolen vuoden ikää. Kehityksen kannalta lapselle hyvä paikka on lattia. Aluksi lapsi jaksaa olla lattialla vain hetken aikaa, mutta taitojen karttuessa hän alkaa viihtyä lattialla paremmin.

Autossa lapsi tarvitsee lain mukaan ikäänsä soveltuvan turvaistuimen. Turvaistuimen koko on hyvä tarkistaa määräajoin. Liikunnallisen kehityksen kannalta ei ole tarpeellista istuttaa lasta sitterissä tai pitää hyppykiikussa. Myöskään kävelytuki ei ole tarkoitettu pienelle lapselle. On tärkeää, että lapsi saa harjoitella taitoja ja kehittyä omassa tahdissaan yhdessä vanhempien kanssa. Tässä iässä erot samanikäisten lasten välillä voivat olla huimia, joten omaa lasta ei kannata verrata muihin lapsiin. Kehityksen arvioinnissa on hyvä olla yhteydessä neuvolaan.

Ravinto

Vauvan tärkein ravinto on edelleen äidinmaito. Rintaruokintaa voi jatkaa huoletta yli vuoden ikään saakka. Lisäruokien antaminen tulee kuitenkin aloittaa puolen vuoden iästä lähtien. Rintamaidon puuttuessa äidinmaidonkorvike on riittävä ravinto. D-vitamiinia annetaan muun ravinnon ohessa.

Lisäruoat kannattaa aloittaa pienestä määrästä ja vähitellen korvata yksi maitoateria soseilla. Soseita voi hyvin tehdä itse kotona, jolloin ne ovat edullisempia ja sisältävät luontaisia vitamiineja ja hivenaineita. Yleisimmin soseiden anto aloitetaan antamalla perunaa, kasviksia tai hedelmiä soseina. Ruoan muuttaminen kiinteämmäksi tukee myös lapsen suun motoriikan kehitystä ja puhumaan oppimista. Tuttipullosta ei lapsen tarvitse oppia juomaan vaan 5 kk iästä voi lasta opettaa juomaan nokkamukista. Myöskään vellien anto ei ole tarpeellista niiden niukan ravitsemuksellisen arvon vuoksi, viisikuiselle voi jo antaa puuroa.

Neuvolassa voi keskustella tarkemmin lapsen ravitsemuksesta.

Hampaat

Vauvan hampaat kehittyvät ikenien sisällä koko ajan. Ensimmäisten hampaiden puhkeaminen on yksilöllistä, mutta ajoittuu usein 6-8 kuukauden ikään. Vauvaa kuolaa silloin enemmän ja ikeniä kutittaa usein. Samoin vauva voi olla kärttyinen ja itkuinen. Joillekin lapsille voi tulla myös kuumetta. Lapsi voi myös syödä vähemmän ja nukkua huonommin hampaiden puhkeamisen yhteydessä.

Rokotukset

Rokotukset ovat tärkeä osa jokaisen lapsen terveydenhoitoa. Niillä annetaan suoja infektiotauteja vastaan ja näin on pystytty hävittämään useita vakavia tauteja maastamme. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä lapsensa rokottamisesta, mutta asiasta on hyvä ensin keskustella oman terveydenhoitajansa kanssa. Terveydellisistä syistä rokotukset jätetään harvoin pois. Ainoat syyt jolloin rokotuksia siirretään ovat vasta aloitettu antibioottihoito ja akuutti kuumeinen infektiotauti. Jotkin lapset saavat lieviä oireita rokotuksista, kuten kuumetta ja ihon punoitusta, mutta rokotteiden kehittymisen myötä nämä oireet ovat vähentyneet. Vastasyntyneiden rokottaminen tuberkuloosia vastaan on lopetettu ja nykyisin vain riskiryhmään kuuluvat lapset saavat Calmette -rokotuksen synnytyssairaalassa.

Jos vauva sairaastuu

Yleisimpiä lapsen sairasteluja ovat kuume, yskä ja nuha, ripuli ja erilaiset rokkotaudit. Usein hoidoksi riittää kuumeen alentaminen ja hyvä kotona tapahtuva perushoito. Pienellä lapsella ripuli vaatii kuitenkin aina sairaalan arvion taudin vakavuudesta.

Vantaan kaupunki ikäkausilehdet 1995
STM:n lastenneuvolaopas 2004

Ajankohtaista

RSS

Twitter