6-12 kuukautta

Lapsesi on tulossa yhä omatoimisemmaksi ja kiinnostuu ympäristöstään uudella tavalla. Uudet taidot ja valmiudet kehittyvät. Kun lapsi on saanut kokea hellyyttä, hoivaa ja rakkautta, on hänelle kehittynyt luottamus vanhempiinsa. Hänestä tuntuu turvalliselta irrottautua hetkeksi omiin leikkeihinsä, jopa lähteä pienelle seikkailulle. Lapsi on oppinut mieltämään itsensä omaksi persoonaksi. Vanhemmat ovat tuttuja ja turvallisia, vieraat tuntuvat usein pelottavilta. Kun lapsi saa tutustua uusiin tilanteisiin ja ihmisiin, pääsee hän peloistaan ja luontainen uteliaisuus voittaa.

Kielellinen kehitys

Aluksi lapsi matkii kuulemiaan äänneyhdistelmiä esim. tä, ta, ka, kä. Sitten hän alkaa tuottaa sanahahmoja kuten äppä, ja oikeita sanoja kuten isi ja kukka. Lapsen kanssa jutteleminen, lepertely ja laulaminen ja lapselle lukeminen, luovat pohjaa puheilmaisulle. Jatkuva häly ja taustamelu voivat häiritä lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta. Lapsikin nauttii hiljaisuudesta ja rauhasta.


Lapsi kuuntelee mielellään esineiden ja asioiden nimeämistä ja alkaa hiljalleen valmistautua niiden osoittamiseen ja nimeämiseen itsekin. Katselukirjat ovat tähän tarkoitukseen hyviä. Lapset kehittyvät omassa tahdissaan ja jo tässä vaiheessa voi puheen tuottamisessa olla eroja. Ennen ensimmäisiä sanojaan lapsi ymmärtää jo paljon puhuttua kieltä, jota hän on kuullut ollessaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Liikunnallinen kehitys

Lapsesi ei enää viihdy selällään. Hän kiepsahtaa mielellään vatsalleen ja harjoittelee ryömimisliikkeitä. Vähitellen hän jo konttaa, nousee istumaan ja pyrkii seisomaan. 1 vuoden ikäisenä hän kävelee jo tukien, ja jotkut ottavat ensiaskeleitaan. Liikkuminen tuottaa lapselle paljon iloa, jota eivät vähennä pyllylleen tupsahtamiset. Terve kävelemään opetteleva lapsi ei tarvitse suojakypärää. Vanhempien rohkaisu aktivoi lasta liikkumaan. Sallivuudellaan he tukevat lapsen uteliaisuutta ja oppimisintoa. Näin lapsen maailmankuva vähitellen avartuu.

Leikki

Lapsi viihtyy omissa oloissaan ja leikeissään jo jonkin aikaa. Hän kuitenkin tarvitsee valvontaa. Kun lapsi kutsuu on hyvä mennä hänen luokseen, jotta hän tuntee olonsa turvalliseksi. Lapsi on oppinut käyttämään käsiään ja hän läpsyttelee pöydän pintaa. Hän pudottelee ja myöhemmin heittelee lelujaan ja odottaa saavansa ne takaisin. Peiliin katselu ja kurkisteluleikit ovat mieluisia.

Etusormi on tämä ikäisen tuntosarvi. Lapsi työntää sen joka paikkaan ja löytää yhtä hyvin maton hapsut kuin lattialle pudonneet roskat ja pienet esineet. Hän aukoo ovia ja avaa ja työntää kiinni laatikoita. Välillä hän hakkaa esimerkiksi kauhaa pöydän pintaan ja kuuntelee sen ääntä. Lapsi osaa työntää autoa, vierittää palloa ja tönäistä palikkatornin nurin. Taputusleikki ja vilkuttaminen on hauskaa.

Lapsi alkaa seurailla miten muut lapset leikkivät. Riitatilanteita syntyy, kun molemmat haluavat saman lelun. Lapsen ei saa antaa purra tai lyödä toista.

Lapsi on hyvin tutkimushaluinen. Hän tutkii vanhempien nenää, korvaa, suuta ja hiuksia. Hän osaa ottaa kaulasta kiinni ja antaa märkiä pusuja. Lapsi nauttii loruista, sormileikeistä, lauluista ja hyräilyistä. Tärkeintä on yhdessä viihtyminen ja hyvä mieli.

Lapsen arki

Vuorokausirytmi

Lapsi pitää säännöllisestä päivärytmistä. On hyvä ulkoilla, syödä ja mennä nukkumaan samoihin aikoihin. Päiväunen määrä vähenee, ja lapsi oppii itsekin pitämään rutiinien mukanaan tuomasta turvallisuuden tunteesta. Lapsen oppiessa uusia asioita, voi yöuni olla katkonaisempaa ja levottomampaa. Yöllä hän ei enää pääsääntöisesti tarvitse ruokaa, mutta usein rintaruokittu lapsi syö vielä kerran yöllä. Unissaan kääntyilyyn ja pieneen ääntelyyn ei tarvita erityistä taputtelua, mutta levotonta lasta voi rauhoitella esimerkiksi tassuttelulla. Rauhallinen yhdessäolon hetki on tarpeen ennen nukkumaanmenoa, mutta lapsi ei tarvitse erityistä nukuttamista. Jos huvitutti on käytössä, sen käyttö rajoitetaan lähinnä nukahtamishetkiin ja rauhoitteluun.

Tässä vaiheessa on hyvä hetki siirtää lapsi nukkumaan omaan huoneeseen. Päiväunensa lapsi voi ruveta nukkumaan sisällä noin vuoden ikäisenä. Valveilla ollessaan hän voi ulkoilla rattaissa istuen, leikkien tai kävellen kykyjensä mukaan.

Ruokailu

Ruoka- ja makutottumukset luodaan pienenä. Ruoka voi olla karkeampaa ja ruoka-aineet on hyvä asetella lautaselle erilleen. Kiinteiden ruokien lisääntyessä maidon määrä vähenee. Lapsi voi syödä samaa ruokaa kuin vanhempansa, kunhan suolan määrää on vähennetty. Myös voimakkaat mausteet kannattaa lisätä vasta, kun lapsen ruoka on otettu erilleen. Janojuomana vesi on kaikkein paras, ja sen avulla lasta voidaan opettaa juomaan mukista.

Lapselle on tärkeää, että ruokailurytmi on säännöllinen. Lapsi osaa itse kertoa kun hänellä on nälkä, lapsi syö pieniä annoksia useasti päivässä. Myös perheen yhteisistä ruokailuhetkistä on hyvä pitää kiinni. Syöttötuolin voi ottaa käyttöön, kun lapsi osaa itse istua. Syöttötuolissa lapsi ruokailee luontevasti muun perheen kanssa. Lapselle voi antaa käteen lusikan ja rohkaista opettelemaan sen käyttöä. Lapselle voi myös antaa leipää pureskeltavaksi tai muita ruokia sormipaloina.

Hampaat

Lapselle tulee tässä iässä hampaita. Hän voi olla silloin ärtyneempi, nukkua ja syödä huonosti, ja myös kuumeilla. Vastapuhjenneet hampaat eivät ole valmiit vaan kovettuvat syljen vaikutuksesta. Lasta ei kannata totuttaa makean makuun eikä mehujen juontiin, koska ne voivat aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Lapsi totutetaan jo pienestä suun ja hampaiden hellävaraiseen puhdistamiseen. Aluksi hoitoon riittävät vesi ja harja.

Kodin turvallisuus

Lapsen tutkimushalu saa hänet alttiiksi monille tapaturmille. Moniin asioihin hän tutustuu maistamalla ja panee kaikki pienet tavarat suuhunsa. Lapsi tavoittelee kaikenlaisia esineitä. Vanhemmille on helpompaa, kun koti järjestetään mahdollisimman turvalliseksi.

Oppiessaan liikkumaan lapsi kohtaa ensimmäiset rajoitukset. Hän alkaa ymmärtämään lyhyitä kehotuksia ja ei-sanan merkitystä. Kiellot aiheuttavat tavallisesti kiukkua ja mielipahaa, mutta johdonmukaisesti käytettynä ne tuovat lapselle turvallisuutta. Useimmiten hänet pitää kuitenkin hakea pois, kun hän on tekemässä jotain kiellettyä.

Perhe-elämä

Vanhemmilla on odotuksia lapsen kehityksen suhteen. Helposti oletetaan, että lapsi nukkuu jo yöt. Käytännössä näin ei useinkaan ole. On tavallista, että imetetty lapsi syö öisin vielä tässäkin iässä ja herää sen vuoksi. Hampaiden tulo, lisääntynyt liikkuminen ja erilaiset sairastelut aiheuttavat häiriöitä nukkumiseen. Vanhemmista heräilyt voivat tuntua raskailta ja saattavat aiheuttaa ristiriitoja.

Työnteko ja tehtävienjako ratkeavat joka perheessä yksilöllisesti. Vaikka periaatteessa monissa perheissä on hyväksytty tasaveroinen kumppanuus, ansiotyön ja vanhempana olemisen yhdistäminen ei aina käy helposti. Yövalvomiset väsyttävät, kotiaskareissa ja kodin siisteydessä joutuu tinkimään, harrastuksiin ja omiin menoihin jää vähemmän aikaa. Jotta perhe-elämästä selvitään molempia osapuolia tyydyttävästi, tarvitaan sovittelua, joustavaa työnjakoa ja yhteistä kasvatus- ja hoitovastuuta. Aina se ei tapahdu kitkattomasti. Näistä asioista joudutaan käymään toistuvia keskusteluja, joissa tarvitaan molemman vanhemman kuuntelua ja huomioon ottamista.

Vierastaminen

Lapsi vierastaa usein tässä vaiheessa. Hän pitää omia vanhempiaan parempina muihin ihmisiin verrattuna. Äitiin takertuminen on tavallista. Viimeistään tässä vaiheessa perhe joutuu tekemään ratkaisun, menevätkö molemmat vanhemmat töihin vai jääkö toinen kotiin hoitamaan lasta. Päätöksenteko ei aina ole helppoa. Tärkeintä kuitenkin on, että lapsella ja vanhemmilla on hyvä olla.

Vantaan kaupunki ikäkausilehdet 1995
STM:n lastenneuvolaopas 2004

Ajankohtaista

RSS

Twitter