Kolme ensimmäistä kuukautta

Tunnetta, joka vanhemmille tulee heti vauvan synnyttyä on vaikea kuvailla. Jotain lopullista on tapahtunut. Vastuu lapsen kasvatuksesta on Sinulla, olet aina lapsesi isä tai äiti. Lapsi tuo mukanaan paljon iloa, joskus huolta, mutta ennen kaikkea sisältöä elämään. Työltäkään ei säästy, sillä varsinkin alussa lapsi vaatii aikaa kaikkina vuorokauden aikoina.

On syöttämistä, pesuja, vaipanvaihtoa, pyykinpesua. Aluksi seurailet helposti lastasi, hänen ilmeitään, eleitään ja ensimmäisinä öinä ehkä kuuntelet hänen hengitystäänkin. Tunneside omaan lapseen on aivan erilainen kuin muihin lapsiin. Oma lapsi on aina ihmeellisempi kuin muut.

Aluksi hoito saattaa tuntua oudolta, mutta päivä päivältä se sujuu paremmin ja helpommin. Lasta tottuu käsittelemään melko pian ja hoitotoimet nopeutuvat ja vanhemmat saavat välillä myös hieman vapaata aikaa.

Erilaisia perheitä

Paras kasvupaikka sekä aikuiselle että lapselle on perhe. Nykyinen perhekäsitys on muuttunut kovasti ja perheessä voi olla lapsia, joilla on eri isä tai äiti. Lisäksi perheessä voi olla vain yksi vanhempi tai samaa sukupuolta olevat vanhemmat. Jokainen vauva kuitenkin tarvitsee hänen tarpeensa huomioon ottavat vanhemmat.

Perheen kasvaessa myös kotityöt lisääntyvät ja siksi vanhempien kannattaa sopia työnjaosta keskenään. Sekä isä että äiti voivat yhtälailla hoitaa lasta. Kiintymys lapseen ei ole hetkessä valmis vaan kehittyy vähitellen. Pieni vauva ei tarvitse mitään niin kummallista etteivätkö tavalliset lapsestaan kiinnostuneet vanhemmat sitä voisi antaa.

Pieni yksilö

Vastasyntynyt ei ole mikään avuton käärö vaan oma persoonansa heti alusta pitäen. Vauvat ovat kaikki erilaisia ja siksi omaa vauvaa ei kannata verrata muihin. Toiset ovat vilkkaampia, toiset nukkuvat vähemmän, toiset ovat rauhallisia ja toiset nukkuvat enemmän.

Pienet vauvat ilmaisevat tarpeitaan ja tunteitaan usein itkemällä. Vauva itkee nälkäänsä, vatsansa nipistelyä, väsymystään ja epämukavaa oloa. Ajan myötä jokainen kehittyy tulkitsemaan oman lapsensa itkua. Rauhallinen juttelu, sylissä pitäminen ja helliminen luovat turvallisuutta ja läheisyyden tuntua ja rauhoittavat lasta. Läheisyys ei ole hemmottelua.

Pieni vauva saa itse valita päivärytminsä. Hän herää ollessaan nälkäinen ja odottaa silloin saavansa ruokaa. Vauvaa hoitaessa ei kelloon pidä tuijottaa. Jotkin vauvat oppivat jo varhain nukkumaan pitkät yöunet, kun taas toiset heräilevät usein öisin. Ilta on vauvan vireää aikaa, jolloin hän syö usein ja saattaa torkahdella välillä.

Vauvaa käsitellään rauhallisesti. Häntä ei tarvitse keinutella, taputella tai hyssytellä nukkumaan laitettaessa. Tästä voi muuten muodostua helposti tapa, jota ilman lapsi ei nukahda. Nukkuma-asentoja on hyvä vaihdella.

Vauva nukkuu päiväunensa ulkona raittiissa ilmassa. Kesällä ja lämpimällä säällä voi ulkoilun aloittaa heti, talvella on syytä odottaa että lapsi on kaksi viikkoa vanha. Lapsen pukemisen oppii harkintaa ja tervettä järkeä mukana käyttäen, lapsi ei nuku jos hänellä on liian kylmä tai kuuma. Lapsen niskaa tunnustelemalla voi todeta oikean lämpötilan. Niskan ollessa kylmä ja kuiva on lapsella kylmä, niskan ollessa kuuma ja nihkeä on lapsella kuuma.

Liikunnallinen kehitys

Vastasyntyneen liikehdintä on enimmäkseen refleksinomaista. Kehittyneemmät liikkeet syntyvät hermoston kypsymisen ja lapsen oman harjoittelun eli liikkeiden toiston kautta. Lapsen liikkumisen kehitykselle on tyypillistä, että vartalon eri osien hallinta etenee tietyssä järjestyksessä, päästä jalkoihin. Ensin lapsi oppii hallitsemaan päänsä, sitten hartiat, tämän jälkeen vartalon ja lopuksi jalat.

Jo vastasyntynyt osaa vatsamakuulla kääntää päänsä puolelta toiselle ja kolmen kuukauden ikäinen hallitsee pään asennot jo melko hyvin. Kahden-kolmen kuukauden iässä lapsi alkaa katsella käsiään ja leikkiä niillä. Hän työntää nyrkin suuhunsa. Lapsen liikunnallisen kehityksen kannalta lattia on hyvä paikka jo kuusiviikkoiselle. Sen sijaan sitterissä oleminen tulisi olla hyvin rajallista.

Miten vauva oppii

Pienelle lapselle kaikki hoitotilanteet ovat tärkeitä kokemuksia antavia oppimisen ja yhdesäolon hetkiä. Vastasyntynyt ei aluksi pysty erottamaan itseään muusta ympäristöstä. Kun häntä hyväillään, vaihdetaan asentoa, suukotellaan ja pidetään turvallisesti lähellä, hän oppii vähitellen hahmottamaan kehonsa.

Vauva säikähtelee kovia ääniä. Jatkuva radion ja television taustamelu ja valo häiritsee häntä. Normaaleihin elämisen ääniin, kuten imurointiin ja pyykkikoneeseen hän tottuu nopeasti.

Vastasyntynyt seurailee ympäristöään ja ottaa hetkittäin katsekontakteja. Hän pitää isän ja äidin juttelusta ja laulusta. Valo, selkeät kuviot, värit ja ihmiskasvot kiinnostavat häntä ja vähitellen hän alkaa tavoitella leluja. Vauva jaksaa kerrallaan keskittyä vain hetken, joten leikkituokioita on hyvä järjestää useamman kerran päivässä lapsen ollessa virkeä.

Hyvä vauvan lelu on pestävä ja kestävä lelu, joka vaatii lapsen toimintaa äänen tms. aikaansaamiseksi. Toisella kuukaudella lapsi alkaa hymyillä ja ääntely lisäntyy ja monipuolistuu. Vähitellen vastavuoroisuus lisääntyy ja kuudennelta-kahdeksannelta viikolta lapsi jo vastaa hymyyn hymyllä. Perusluottamus toisiin ihmisiin on syntymässä ja hän oppii myönteisen vaikuttamisen keinoja.

Vauvan arkea

Äidinmaito on vauvan parasta ruokaa. Se tyydyttää vauvan ravinnon tarpeen D-vitamiinia lukuunottamatta. D-vitamiinin antaminen aloitetaan 2 viikon iässä ja jatketaan ympäri vuoden siihen asti kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Imetetty lapsi ei tarvitse vettä, vaan hän saa riittävästi nestettä maidosta.

Äidinmaidossa on monia tauteja ja allergioita vastaan suojaavia aineita. Lisäksi pitkä imetys ehkäisee aikuistyypin diabeteksen muodostumista. Imetystilanteet tarjoavat äidille ja vauvalle myös mielihyvän ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia, jotka auttavat lasta ja äitiä tutustumaan toisiinsa. Äidimaito riittää useimmille lapsille ainoana ravintona kuuden kuukauden ikään saakka.

Useimmilla imetys onnistuu luonnostaan. Vauva imee rintaa usein, jolloin maitoa erittyy enemmän ja maitoa riittää vauvan tarpeisiin. Välillä voi olla tiheämmän imun kausia, joiden tarkoituksena on kiihdyttää maidontuotantoa vastaamaan lisääntyneeseen maidontarpeeseen. Rinnalla vauva tyydyttää imemisen tarpeensa eikä usein tarvitse tuttia, mutta satunnainen tutin käyttö ei häiritse imetyksen onnistumista. Ongelmatilanteissa kannattaa olla yhteydessä neuvolaan ja yhdessä terveydenhoitajan kanssa pohtia lisämaidon antamista. Joissakin tilanteissa imetys ei kuitenkaan onnistu ja silloin on syytä turvautua äidimaidonkorvikkeisiin.

Syötön aikana ja sen jälkeen lasta on hyvä röyhtäyttää pulauttelujen ja ilmavaivojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Vauva voi toisinaan syönnin jälkeen itkeä ilmavaivoja, joskus tuntejakin. Epäselvä itku tulee aina selvittää neuvolassa tai lääkärintarkastuksessa. On normaalia, että ilmavaivoista johtuva itku ajoittuu iltaan ilman kertyessä päivän aikana vatsaan. Itkevää lasta hoitaessaan vanhemmat voivat kokea voimattomuutta ja turhautumista. Siksi onkin hyvä jakaa hoitovastuuta vanhempien kesken ja ongelmatilanteissa olla yhteydessä neuvolaan. Lapsen kasvaessa ja elimistön kehittyessä pulauttelut ja ilmavaivat vähenevät.

Vauvan hikka

Pienet vauvat saattavat nikotella usein, eikä siitä pidä huolestua. Nikottelu on vauvan ruoansulatuksen ja elimistön aiheuttamaa ja menee usein nopeasti ohi. Asentoa vaihtamalla voi auttaa nikotusta loppumaan. Lapsi voi myös kakoa ja yskiä, mikäli pulauttaessa maitoa jää hieman kurkkuun. Vauvan elimistö kehittyy koko ajan ja vastasyntyneen hermoston ja lihasten hallinta on monessa suhteessa kehittymätöntä. Myös hengitys voi olla epäsäännöllistä, joka muiden oireiden puuttuessa on täysin normaali asia.

Äidinmaitoa saavat lapset voivat aluksi ulostaa useita kertoja päivässä, mutta vähitellen ulostuskerrat harvenevat. Toisinaan voi mennä jopa yli viikko ettei lapsi ulosta. Tärkeää on seurata vauvan yleisvointia muuten, ennen kuin miettii hoitoa ummetukseen. Äidinmaitoa saavan lapsen uloste on koostumukseltaa melko juoksevaa, muuttuen vähitellen kiinteämmäksi. Tuoksu on hieman hapan. Korviketta saavan lapsen uloste on kiinteämpää ja tummempaa. Uloste voi näyttää hieman vihreältä, jos lapsen saama maito on enemmän rinnasta ensin tulevaa etumaitoa. Ripuliuloste on vetistä ja pahanhajuista. ripuloiva vauva on sairas ja vaatii aina sairaalahoitoa. Ripulin hoito-ohjeita kannattaa kysyä neuvolasta.

Vauvan iho

Iho vastasyntyneellä on ohut, herkkä ja usein hilseilevä. Muutaman viikon ikäisenä vauvoille ilmaantuu hormonaalisia näppylöitä lähinnä kasvoihin ja ylävartalolle. Näppylät eivät tarvitse erityistä hoitoa tai rasvausta vaan häipyvät itsestään muutamassa viikossa. Iho on syytä suojata suoralta auringonpaisteelta. Vauvan puhtaanapitämiseen riittää pelkkä vesi, jota ei tarvitse keittää. Terve iho ei kaipaa voiteita, mutta kuivaa ja hlseilevää ihoa voi rasvata miedolla perusvoiteella. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota ihopoimujen ja taipeiden hoitoon ja kuivana pitämiseen. Jos iho punoittaa tai on rikki, on syytä tehostaa hoitoa ja rasvata alue muutaman päivän ajan dekspanthenolia sisältävällä voiteella. Vauvalla voi olla myös karstaa päänahassa, joka häviää itsestään ajan kuluessa. Karstaa voi kokeilla poistaa öljyämällä sitä ja harjaamalla pehmeällä harjalla.

Vauvan syntymä on iso asia

Lapsen syntymän jälkeiset kuukaudet ovat parisuhteen kannalta usein tiukkaa aikaa. Synnytys on verottanut äidin voimia, yöuni jää vähäiseksi ja itkut ovat herkässä. Uuden roolin opettelu vie aikansa eikä kahdenkeskiselle yhdessäololle tunnu jäävän aikaa. Isästä saattaa tuntua, että äiti hoitaa vain vauvaa ja äiti voi tuntea mustasukkaisuutta isän menemisistä. Siksi on tärkeää, että vanhemmat huomioivat myös toisiaan ja että molemmilla olisi yhtenäiset mahdollisuudet pitää yllä kaverisuhteita ja sosiaalista elämää. Vanhemmat kaipaavat toisiltaan hellyyttä, läheisyyttä, kuuntelemista ja kunnioittamista.

Jokaisessa parisuhteessa tulee ristiriitoja, eikä aina ole helppoa ymmärtää toista muutoksen keskellä. Ongelmia voivat aiheuttaa myös työasiat, työttömyys, rahahuolet ja asuminen. Ristiriitojen sovittelu vaatii kummaltakin osapuolelta kärsivällisyyttä ja halua yrittää. Parisuhdetta pitää myös muistaa hoitaa vauvan hoidon ohella. Siksi on syytä huolehtia myös ehkäisystä synnytyksen jälkeen. Ainakin jälkitarkastukseen asti tulee käyttää kondomia, muista ehkäisymenetelmistä saa tietoa mm. neuvolasta.

Vauvan syntymä on iso asia koko perheelle. Sisarukset tuntevat usein mustasukkaisuutta ja kaipaavat vanhempien huomiota. Vanhemmat saavat paljon ohjeita sukulaisilta, tuttavilta ja ammattihenkilöiltä, mutta vastuu vauvan hoidosta ja kasvatuksesta on kuitenkin aina vanhemmilla.

Vantaan kaupunki ikäkausilehdet 1995
STM:n lastenneuvolaopas 2004

Ajankohtaista

RSS

Twitter