Perintä, maksuviivästykset ja ulosotto

Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo perintää

Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla selvitetään maksuviivästysten ja perinnän säännöksiä ja annetaan kuluttajille ohjeita tilanteisiin, joissa laskuja ja maksuja ei niiden erääntyessä kykene suorittamaan. Esimerkiksi velalliselta perittävien perintäkulujen enimmäismääristä on säädetty lailla.

Velallisella on oikeus pyytää vapaaehtoisen perinnän keskeyttämistä ja siirtoa ulosottoperintään

Velallinen saa pyytää perintälain mukaisen perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Keskeytyspyyntö voi olla järkevä esimerkiksi silloin, kun on ilmeistä, että perintä on tuloksetonta ja vain lisää velallisen maksettavaksi tulevia perintäkuluja.

Keskeytyspyynnön jälkeen velkoja voi velkoa saatavaa tuomioistuimessa tai hakea ulosottoa. Muunlaista perintää velkoja saa jatkaa vain, jos ei vaadi velalliselta korvausta perintäkuluista.

Ulosotto

Jos vapaaehtoinen perintä ei tuota velkojalle toivottua tulosta, voi velkoja lähteä perimään saataviaan ulosoton kautta. Voidakseen viedä saatavansa ulosottoon, velkojan on haettava ensin tuomioistuimesta velallista vastaan ns. ulosottoperuste, yleensä käräjäoikeuden päätös.

Monia ns. julkisoikeudellisia velkoja (mm. verot, lakisääteiset vakuutusmaksut, julkisen liikenteen tarkastusmaksut, terveydenhoitomaksut ja muut julkiset maksut) sekä elatusapuvelkoja voidaan periä ulosotossa ilman tuomioistuimen päätöstä.

Ulosottoviranomaiset pyrkivät siihen, että velallinen maksaa velkansa vapaaehtoisesti maksukehotuksella. Jos maksua ei saada, voidaan tehdä esimerkiksi palkan, eläkkeen, päivärahan, elinkeinotulon tai omaisuuden ulosmittaus. Ulosmitattu omaisuus voidaan myydä pakkohuutokaupalla.

Ulosotolla on määräaika

Ulosotossa velkoja voidaan periä niin kauan kunnes velka tulee kokonaan maksetuksi tai se vanhenee.

Jos vanhentumisen määräajan kuluessa velan perimiseksi on toimitettu ulosmittaus tai velka on ilmoitettu ulosottolaissa säädetyssä myynnissä, määräajan umpeen kuluminen ei estä maksun saamista ulosmitatuista varoista.

Velallisen oikeus vapaakuukausiin

Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus keskeytetään määräajaksi (vapaakuukaudet), jos:

  1. ulosmittaus on toimitettu ns. tulorajaulosmittauksena (tällöin velallisen palkka on enintään kaksi kertaa suojaosuuden määrä) – tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa ja ne annetaan viran puolesta tai
  2. velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat tai
  3. keskeyttämiseen on erityinen syy (esimerkiksi silmälasien tai kodinkoneen hankinta).

Kohtien 2) ja 3) perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.

Samalla perusteella ei voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein.

Ajankohtaista

Twitter