Lasta odottavien ja vauvaperheiden suun terveys

Lasta odottavan perheen suun terveys

Odotus on otollista aikaa muuttaa perheen terveystottumuksia sellaisiksi, että ne antavat parhaat mahdolliset edellytykset lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille.

Odotusaikana on syytä huolehtia suun terveydestä erityisellä huolella. Raskauspahoinvoinnista aiheutuva oksentelu saattaa kuluttaa hampaan pintaa ja tiheät välipalat voivat aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Koska suu vaikuttaa odottavan äidin kokonaisterveyteen, on tärkeää pitää raskausaikana hyvää huolta suusta päivittäisillä suun hoidon rutiineilla.

Ensimmäistä lasta odottavilla vanhemmilla on yhdessä tilaisuus käydä hammashoitolassa maksuttomassa suun terveydentilan ja hoidontarpeen arviossa. Katso lisätietoja odottavien vanhempien suun terveydenhuollon palveluista.

Muiden kuin ensimmäistä lasta odottavien hyvä varata aika hammashoitoon jos edellisestä hammastarkastuksesta on kulunut pidemmän aikaa tai suussa on hammashoidon tarvetta. Aika varataan keskitetystä ajanvarauksesta.

Reikiintymistä aiheuttavat bakteerit ovat tarttuvia

Kariesta eli hampaiden reikiintymistä aiheuttavat bakteerit ovat tarttuvia. Näitä kariesbakteereja on lähes jokaisella suussaan ja ne tarttuvat helposti aikuiselta lapselle syljen välityksellä.

Ehkäise reikiintymistä aiheuttavien bakteerien tarttumista lapselle

  • pitämällä huolta oman suusi terveydestä
  • välttämällä lapsen suukottelua suoraan suulle
  • tutin ”puhdistamista” omassa suussa
  • ruoan maistamista samalla lusikalla lapsen kanssa.

Lapsen maitohampaiden puhkeaminen

  • Kaikki kaksikymmentä maitohammasta puhkeavat suuhun noin 2½ vuoteen mennessä.
  • Etuhampaat puhkeavat noin 4–12 kuukauden ikäisenä, kulmahampaat noin 1½–2-vuotiaana, ensimmäiset poskihampaat noin 1-vuotiaana ja toiset poskihampaat noin 2½-vuotiaana.

Imemistottumukset ja hampaat

  • Imetys on hyväksi vauvan suun ja hampaiden kehitykselle. Imetys ensimmäisten 6kk ajan tukee lapsen leukojen purentalihasten kehitystä.
  • Osittaisen imetyksen jatkamista suositellaan vähintään 12 kk ikään kiinteiden lisäruokien ohella. Jos yli vuoden ikäistä lasta imetetään tiheästi ruokailuiden välillä ja öisin, lapsen ruokavalioon sisältyy runsaasti sokeria sisältäviä ruokia ja lapsen hampaiden harjaus on puutteellista, maitohampaiden reikiintymisriski kasvaa.
  • Jos vauva tarvitsee nukahtamiseen tai lohduksi tuttia, valitaan litteä tutti. On parempi antaa lapsen syödä tuttia kuin peukaloa, josta on vaikeampi päästä eroon.
  • Mikäli tuttipullo on käytössä, siitä tulisi luopua vuoden ikäisenä. Mukista juomista on hyvä harjoitella jo puolivuotiaasta lähtien.
  • Tutista on hyvä luopua viimeistään lapsen ollessa 2-vuotias.
  • 10 vinkkiä tutista luopumiseen

Pienen lapsen suun terveyden kulmakivet

  • Hampaiden harjaus fluoritahnalla aloitetaan heti ensimmäisen hampaan puhjettua
    • Pieni, pehmeä vauvaharja on pienen lapsen suuhun paras.
    • Hampaat harjataan kahdesti päivässä, aamuin illoin.
    • Fluoritahnaa, jonka fluoripitoisuus on 1000–1100 ppm, käytetään alle 3-vuotiaalle kerran päivässä. Toisella pesukerralla harjataan vedellä.
    • Tahnaa laitetaan harjalle vain pieni sipaisu.
  • Terveellinen ruokavalio ja säännöllinen ruokailurytmi ovat tärkeitä paitsi lapsen kasvulle ja kehitykselle myös hyvälle suun terveydelle.
  • Pieni lapsi ei tarvitse sokeripitoisia mehuja tai makeisia lainkaan. Myös makeutetut jogurtit, viilit, vanukkaat, kaakao ja murot sisältävät runsaasti sokeria.
  • Ksylitolia voidaan antaa heti kun lapsi osaa syödä ksylitolipastillin turvallisesti.
  • Muista käydä lapsen kanssa säännöllisissä suun terveystarkastuksissa.
  • Lapset omaksuvat jo pienestä pitäen vanhempien terveystottumuksia. Vanhemmat toimivat mallina lapselle hampaiden harjauksessa ja ruokailutottumuksissa.

Ajankohtaista

Twitter