Tartuntataudit

MRSA

Stafylokokkibakteereita on runsaasti terveen ihmisen iholla ja limakalvoilla. MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) on vastustuskykyinen osalle antibiooteista. MRSA -kantajaksi kutsutaan henkilöä, jolla on todettu MRSA-bakteeri elimistössään (esimerkiksi iholla tai haavassa) riippumatta siitä onko hänellä oireita vai ei.

Tavallisessa elämässä ja kotiympäristössä MRSA:sta ei ole haittaa. Kantaja voi olla tekemisissä ihmisten kanssa, toimia ammatissaan ja osallistua harrastuksiin kuten aiemminkin. Haavojen tulee kuitenkin olla peitettyinä. Uimahalliin tai yleiseen saunaan voi MRSA:sta huolimatta mennä, mikäli ei ole avoimia tai märkäisiä haavoja, pidätyskyvyttömyyttä tai ihon läpäiseviä kanyyleja tai katetreja. Tärkein keino ehkäistä tartuntojen leviämistä on huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Kotona riittää käsien saippua-vesipesu.

Lue lisää Husin sivuilta:
Kysymyksiä ja vastauksia MRSA:sta
Kysymyksiä ja vastauksia MRSA:sta (ruotsi)
Kysymyksiä ja vastauksia MRSA:sta (englanti)

ESBL

ESBL- entsyymiä tuottavat bakteerit eroavat tavallisista jokaisen ihmisen suolessa elävistä bakteereista siinä, että ne ovat vastustuskykyisiä useimmille antibiooteille. ESBL-bakteeria voi esiintyä oireettomalla henkilöllä esim. suolistossa, haavassa tai virtsassa ilman, että se aiheuttaa mitään tautia. Oireetonta kantajuutta ei hoideta antibiooteilla. Monet antibiootit voivat päinvastoin pitkittää kantajuutta. Käsihygienia on tärkein keino bakteerin leviämistä vastaan. Kotona riittää käsien huolellinen pesu vedellä ja nestemäisellä saippualla.

Lue lisää Husin sivuilta:
Kysymyksiä ja vastauksia ESBL:stä

Clostridium Difficile

Clostridium difficile -bakteeri on yleinen antibioottiripulin aiheuttaja. Bakteeri aiheuttaa epidemioita sairaaloissa ja laitoksissa, joissa potilaat ovat iäkkäitä tai huonokuntoisia ja saavat usein antibioottihoitoja.

Clostridium Difficile -ripulin kotihoito

Ajankohtaista

Twitter