Kehitysvammaisten erityispalvelut

Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. Kehitysvammaisuus rajoittaa vain osaa ihmisen toiminnoista. Jokaisella on erilaisia vahvuuksia ja kykyjä. Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee hyvin paljon.

Kehitysvammahuollon palveluissa noudatetaan lakia ja asetusta kehitysvammaisten erityishuollosta sekä opetuksen osalta lisäksi peruskoululakia.

Erityishuollolla edistetään kehitysvammaisen ihmisen selviytymistä päivittäisistä toiminnoista, itsenäisyyttä ja sopeutumista yhteiskuntaan. Lisäksi turvataan henkilön tarvitsema opetus, hoito ja huolenpito.

Ensisijainen vastuu erityishuollon järjestämisestä on omalla kotikunnalla. Kunta voi järjestää palveluja joko omana toimintanaan tai ostaa niitä eri palvelujen tuottajilta.

Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Siinä selvennetään hänen tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, joilla pyritään poistamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut on tarkoitettu vaikeavammaisille. Heillä on palveluihin subjektiivinen oikeus.

Vammaisille tarkoitettuja palveluja ja taloudellisia tukitoimia ovat:

Kaupunki tarjoaa vaikeasti vammaisille myös määrärahoihin sidottuja palveluija. Näitä ovat:

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi.
Sopeutumisvalmennuksen muotoja voivat olla esimerkiksi:

  • Viittomakielen tai muun kommunikaatiotaidon opetus
  • Liikkumistaidon opetus
  • Palvelujen käytön opetus
  • Asumisvalmennus ja -kokeilu
  • Erilaiset sopeutumisvalmennuskurssit

Kurssit toteutetaan terveydenhuollon lääkinnällisenä kuntoutuksena, KELA:n kuntotutustoimintana tai vammaispalvelulain perusteella sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennuksena ei tueta sellaista toimintaa, joka sisällöltään on loma- ja virkistystoimintaa.

Välineet ja laitteet

Vammaiselle henkilölle voidaan korvata hänen vammansa tai pitkäaikaisen sairautensa vuoksi tarvitsemiaan välineitä ja laitteita (esimerkiksi kodinkoneita, liikkumisvälineitä, kommunikaatiomahdolisuuksia lisääviä viestintävälineitä). Kustannuksista korvataan pääsääntöisesti puolet. Tarvittavat välineet voidaan antaa myös käyttöön.

Autoavustus

Asiakkaan tulee tarvita autoa päivittäiseen liikkumiseen. Esimerkiksi työ- ja opiskelumatkoihin, säännöllisiin hoitoihin tai perheestä johtuviin velvoitteisiin liittyvää. Korvaus auton hankintaan on mahdollista myöntää esimerkiksi jos perheessä on vaikeavammainen lapsi.

Korvaus on puolet vammaiselle soveltuvasta kohtuuhintaisesta autosta, kuitenkin enintään 4 000 euroa. Vähennyksenä otetaan huomioon auton hankintahintaan kohdistuva autoveron palautus ja vanhan auton myyntihinta. Mikäli asiakas ei myy vanhaa autoa niin huomioidaan todennäköinen myyntihinta. Korvauksen määrää laskettaessa huomioidaan vammaisen muun lainsäädännön perusteella saamat korvaukset.

Ylimääräiset vaatekustannukset

Ylimääräisinä vaatekustannuksina voidaan korvata tavanomaisten ja valmiina ostettavien vaatteiden ja vammaisen henkilön tarvitsemien erityisvaatteiden kustannusten erotus. Hänen tulee esittää selvitys kustannuksista. Kustannuksista huomioidaan kohtuullinen osa.

Vuodevaatteiden kulumista ei korvata eikä pääsääntöisesti hartian, polvien ja kyynärpäiden lämmittimien hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia.

Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Siinä selvennetään hänen tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, joilla pyritään poistamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Ajankohtaista

Instagram

Twitter