Talous ja tavoitteiden toteutuminen

Vantaan tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Verotulot kasvoivat viime vuonna 2,1 prosenttia ja toimintakate pieneni 2,5 prosenttia. Verotulojen kasvu riitti kattamaan toimintakatteen ja rahoituskulujen muutoksen vuonna 2016. Toimintakulut kasvoivat vain 0,2 prosentilla. Lainamäärä oli vuoden lopussa 1 060 miljoonaa euroa. Maanmyyntivoittoa kertyi 48,8 miljoonaa euroa.

Asukaskohtaiset päästöt vähenivät ja kestävä liikkuminen on huomioitu Vantaan liikennepoliittisessa ohjelmassa. Pyöräteiden pituus oli vuoden lopussa arviolta 715 kilometriä. Asuntotuotantotavoite ylittyi lähes tuhannella asunnolla. Toteuma oli 2 955 asuntoa.

Kaupungin elinvoiman vahvistumista kuvaavien mittarien kehitys oli kahdensuuntainen. Elinvoimaohjelman 45 konkreettisesta toimenpiteestä valtaosa on saatu liikkeelle tai kokonaan jo toteutetuiksi. Työpaikkaomavaraisuus oli 107,5 prosenttia vuoden lopussa. Työelämää tukevat joustavat päivähoitopalvelut toteutuivat suunnitellusti. Perusopetuksen keväällä 2016 päättäneistä 98,7 prosenttia sijoittui lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai valmistaviin koulutuksiin.

Elinvoimaa mitataan myös työttömyyden kehityksellä. Se ei vuodenvaihteen tilanteessa ollut edennyt tavoitetason (10,5 %) mukaisesti, vaikka työttömyysaste on hiukan laskenut. Joulukuussa 2016 Vantaan työttömyysaste oli 12,2 prosenttia.

Palveluja uudistettiin ja kehitettiin edelleen yhteistyössä asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa. Vantaalaisten sairastavuus hieman väheni edellisvuosista ja tilanne on edelleen maan keskiarvoa parempi. Asiakkaan valinnanvapautta lisäävien vaihtoehtoisten palvelujen tuottamistapojen käyttö on lisääntynyt.

Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle tiedoksi strategisten tavoitteiden toteutumaraportin sekä vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyttäväksi.

Lakiluonnos valinnanvapaudesta puutteellinen

Vantaan lausuntoesityksessä todetaan, että koko sote- ja maakuntauudistuksen tavoite palvelujen yhteensovittaminen tulee tällä lainsäädännöllä olemaan vaikeaa. Valinnanvapaus saattaa myös tavoitteiden vastaisesti lisätä kustannuksia.

Uudistuksen suunniteltua aikataulua pidetään ongelmallisena. Yksinkertaisin ja kaikkien ikäluokkien näkökulmasta toimivin valinnanvapausmalli saavutettaisiin nykyisen palvelusetelin kehittämisellä. Vaara on, että uudistus polarisoi hyvin ja huonosti pärjäävien palveluihin eikä tasaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja.

Vantaan kaupunginhallituksen esityksen mukaan lakiluonnos on puutteellinen, huonosti valmisteltu ja sisältää niin paljon merkittäviä riskejä, että se tulisi ehdottomasti valmistella uudelleen.

Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen esittää valtuustolle lausunnon lakiluonnoksesta esityksen mukaisena. Lausunto käsitellään kaupunginvaltuustossa 27.3.

Kaivokselaan päiväkoti

Kaupunginhallitus hyväksyi Kaivokselan uuden päiväkodin tarveselvitys-hankesuunnitelman. Nykyinen päiväkoti on 70 – 80 lapsen päiväkoti, joka on valmistunut vuonna 1968 ja osakorjattu vuonna 2016. Alueen päivähoitoikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan 474 lapsella vuoteen 2026 mennessä. Päiväkoti on mitoitettu 160 lapselle. Rakennuksen tavoitehinta on 5 660 000 euroa. Päiväkodin käyttöönotto on vuonna 2019.

Nähtäville asetetaan seuraavat asemakaavamuutokset:

Myyrmäen keskustan asemakaavan muutoksessa esitetään tehokkaiden, korkeatasoisten ja omaleimaisten keskustakortteleiden rakentamista Paalutorin pohjoispuolelle ja Paalukylänpuiston reunalle. Kolmeen kortteliin sijoittuu asuntoja sekä liike- ja palvelutiloja. Kilterin koulun ja päiväkodin sekä Myyrmäkitalon tonttien asemakaavat ajantasaistetaan. Asemakaavan yhteydessä laaditaan julkisen ulkotilan yleissuunnitelma keskusta-alueelle.

Hämeenkylän Pähkinärinteentien ja Lammaslammentien kulmauksessa olevalle pysäköintitontille kaavoitetaan kahdeksankerroksinen asuintalo, jossa pysäköinti sijoittuu osin talon sisään ja ulko-oleskelutila seitsemännen kerroksen terassille. Lähellä on Autioniityn leikkipaikka. Pähkinärinteentie 33:n pysäköintitontille rakennetaan pysäköintitalo.

Länsimäessä purettavaksi suunnitellun Pallas-koulurakennuksen tilalle on ensisijaisesti tarkoitus rakentaa asuntoja. Samassa yhteydessä on selvitetty, tarvitaanko Länsimäen muutosalueella aluevarausta esimerkiksi julkisten lähipalvelu- tai liikerakennusten korttelialueelle.

Viinikkalan Suokallionkujan itäinen osuus ja sen alle rakennettu kunnallistekniikka siirretään noin 15 metriä pohjoisemmaksi, jotta Suokalliokuja 2:en rakenteilla olevan elintarvikkeiden logistiikkavaraston rekkojen ajopihat saadaan riittävän isoiksi ja liikennöitävyydeltään sujuviksi.

Kaupunginvaltuustolle esitetään hyväksyttäväksi Rälssipuiston asemakaava

Veromiehen Rälssipuiston kortteliin tulee asuntoja noin 1 450 uudelle asukkaalle sekä toimisto- ja liiketilaa. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet paranevat. Rälssipuiston pinta-ala hieman pienenee. Asuinrakentamisen määrä on 58 000 k-m2 ja liike- ja toimistorakentamisen 8 000 k-m2. Lisäksi päiväkodille varataan vähintään 800 k-m2.

Alue sijaitsee Aviapoliksen asemalta noin 1–1,2 kilometriä kaakkoon. Aluetta rajaa pohjoisessa Tikkurilantie, lännessä Perintötie ja etelässä Äyritie. Idässä alue rajautuu Rälssitiehen ja naapuritontteihin.

Tavoitteena on ilmeeltään urbaani ja laadukas kokonaisuus, jossa on selkeärajainen katutila. Alueelle rakennetaan asuinkerrostaloja, jotka rajaavat kolmea suojaista pihapiiriä. Alueelle sijoittuu myös toimisto- ja liiketiloja sekä päiväkoti. Autopaikat sijoittuvat pysäköintitaloihin ja katumaisille pysäköintialueille. Ympäröiville katualueille varataan lisätilaa erillisiä jalkakäytäviä ja pyöräteitä varten.

Julkaistu: 20.3.2017 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Instagram

Twitter