Vuorovaikutusta ja toisten huomioonottamista harjoitellaan päiväkodissa jo varhaisvuosista lähtien

Kaveri- ja tunnetaitojen harjoittelu on osa varhaiskasvatuksen laadukasta pedagogiikkaa. Vantaan Nikinmäen päiväkodissa tunnetaitokasvatukseen panostetaan paljon.

Varhaiskasvatuksessa on viime vuosina puhututtanut paljon kaveri- ja tunnetaitojen merkitys. Nikinmäen päiväkodissa tunnetaitokasvatus ja hyvän tunneilmaston ylläpitäminen ovat olleet tärkeitä teemoja jo pitkään. Nikinmäen päiväkodin johtaja Sanna Kanerva pitää tärkeänä, että tunnetaitoja harjoitellaan jo pienien kanssa.

– Toimintamuodot toki vaihtelevat iän ja kehitystason mukaan, mutta ajatus toiminnan taustalla on sama. 1–3-vuotiaiden kanssa tunnetaitojen harjoittelu lähtee toisen lapsen kohtaamisesta; miten ollaan vuorovaikutuksessa toiseen.

Usein varhaiskasvatuksessa aloittavat pienet lapset tulevat ensimmäisen kerran osaksi isoa ryhmää, ja se voi olla hyvin hämmentävää monelle. Kanerva kertoo, että hän lähtee tunnekasvatuksessa liikkeelle aivan pienimpien kanssa siitä, että opetellaan tuntemaan toiset lapset.

– Hymyilemme toisillemme, tervehdimme, opettelemme nimet – se on perusta, mistä kaikki alkaa. Harjoittelemme vuorottelun periaatteita ja luottamuksen rakentamista. On ihana nähdä, kun lapset halaavat toisiaan, hymyilevät toisillensa ja lähettelevät lentosuukkoja. He laittavat hyvän kiertämään.

Korona-aikana monet lapset eivät välttämättä ole olleet kontaktissa paljon muihin kuin ehkä ihan läheisimpiin perheenjäseniin. Ennakkoajatus Nikinmäessä oli, että syksyn aloitus olisi monelle lapselle haastava.

– Odotimme, että lapset olisivat alkuun itkuisia, mutta tilanne olikin oikeastaan päinvastainen. Monet lapset olivat selvästi saaneet viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa, ja he ovat levollisia ja rohkeita. Jos perheissä on ollut haastavampaa korona-aikana, kaikki lapset eivät välttämättä voi hyvin vaan reagointi korona-aikaan tulee viiveellä. Se voi näkyä lapsen käytöksessä mm. kiukkuna, itkuisuutena, arkuutena tai tunnesäätelyn harjoittelun tarpeena.

Taidot karttuvat ryhmässä

Ryhmissä harjoitellaan aktiivisesti tunne- ja kaveritaitoja sekä hyviä käytöstapoja. Leikki vahvistaa lasten keskinäisiä suhteita ja vuorovaikutustaitoja, ja vaihtelevien leikki- ja pienryhmien avulla luodaan mahdollisuuksia monipuolisten vertaissuhteiden luomiselle. Isompien ryhmissä lapsille järjestetään tunnetaitoharjoituksia, joissa esimerkiksi harjoitellaan rauhoittumaan ja tasaamaan levottomuuden tunteita.

– Kasvattajien tehtävä on tukea ja ohjata lapsia tunne- ja itsesäätelytaitojen harjoittelussa. Kun olemme näitä aikamme harjoitelleet, osa lapsista osaa jo pyytää aikuista auttamaan häntä rauhoittumisessa esimerkiksi sanomalla ”laita käsi minun rintakehäni päälle”. Osa vanhemmista lapsista taas osaa jo itse tasata omia tunnetilojaan esimerkiksi hengittämällä syvään.

Lasten kanssa käydään keskustelua vaihtoehtoisista tavoista kohdata toinen lapsi, jos oikein kiukuttaa.

– Olemme ottaneet käyttöön ”kiukun säännöt”, eli minkälaisia asioita saan tehdä, kun oikein suutun, ja mitkä ovat kiellettyjä asioita. Kiukun säännöt ovat myös kuvina, joten niihin on helppo palata suuttumustilanteiden jälkeen.

Kanerva muistuttaa, että lasten tunne- ja kaveritaidot karttuvat iän myötä. Toinen tarvitsee enemmän harjoittelua, kun joku toinen.

– Kenenkään lapsen ei tarvitse valmiiksi osata näitä taitoja. Taitojen kehittyminen riippuu ihan siitä, että millaisia tilanteita kohtaamme elämässä.

Tunnekasvatuksen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa

Päiväkodin johtajan Sanna Kanervan mielestä tunnekasvatukseen panostaminen kannattaa. Hyvän tunneilmaston luominen ryhmässä on aikuisten tehtävä, ja se on äärimmäisen tärkeää, kun puhutaan tunnekasvatuksesta.

– Olemme huomanneet, että jo varhain aloitettu tunnekasvatus auttaa jatkossa monta muuta asiaa sujumaan paremmin. Kun siihen jaksetaan laittaa paukkuja ja miettiä yhdessä, että mitä tämä meillä oikeasti tarkoittaa ihan käytännössä, se kantaa hedelmää.

Perheiden kanssa tehdään paljon yhteistyötä tunnekasvatusasioissa, ja vinkkejä jaetaan puolin ja toisin. Varhain aloitettu tunnetaitojen harjoittelu antaa paremmat edellytykset omien tunnetilojen ymmärtämiseen ja säätelyyn myös jatkossa.

– Myös koulumenestys on joissain tutkimuksissa linkitetty itsesäätelytaitoihin. Lapsi tai nuori, joka osaa sanoittaa tunteitaan, oppii helpommin oppimaan ja osaa pohtia, mitä hän voi itse tehdä esimerkiksi keskittyäkseen paremmin.

Tunne- ja kaveritaitojen opettaminen on siitä haastavaa, että se ei ole mikään erillinen oppiaine varhaiskasvatus- tai opetussuunnitelmassa vaan vuorovaikutusta, itseymmärrystä ja tunteiden säätelyä eletään todeksi joka ikinen päivä. Jokainen kasvattaja tekee tunnekasvatusta omalla persoonallaan ja omasta osaamisestaan käsin.

– Lapsi ei aina osaa välttämättä sanoa, että miksi hän itkee, kuten emme me aikuisetkaan aina osaa. Onhan siinä välillä semmoinen salapoliisityö käynnissä, että oppii tunnistamaan lapsen tunteen sen reaktion takana ja pystyy auttamaan lasta. Mutta lopputulos on äärimmäisen palkitsevaa.

Omat ja toisten rajat selväksi

Tunnetaitojen lisäksi varhaiskasvatuksessa keskustellaan turvataidoista. Nikinmäessä turvataitoja harjoitellaan heti syksyn alussa.

– Toisen lapsen kehoa ja itsemääräämisoikeutta opetellaan kunnioittamaan. Käymme läpi uimapukusäännöt; mitkä ovat minun omat alueeni, miten minä osaan rohkeasti sanoa ei ja miten on hyvä kuunnella sitä toisen lapsen viestiä. Lisäksi ohjaamme lapset hakemaan aikuisen apuun, jos säännöt ovat vielä harjoitteluasteella. Näiden taitojen harjoitteluun käytämme tarinoita, draamaa ja erilaisia tunnetaitokortteja.

Nikinmäen päiväkodin henkilökunta osallistuu Vantaan kaupungin ja Metropolian koko lukuvuoden kestävään tunne- ja turvataitokoulutukseen, joka on suunnattu lasten kanssa työskenteleville.

– Olemme koko Mikkolan varhaiskasvatusalueella halunneet panostaa tunnekasvatukseen ja positiiviseen pedagogiikkaan osallistumalla erilaisiin aihetta käsitteleviin koulutuksiin.

Julkaistu: 22.11.2021 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter