Kaupunginmuseon tutkimus

Museolla tutkitaan Vantaan historiaa eri näkökulmista, esihistoriasta nykypäivään. Museon ajankohtaisissa tutkimushankkeissa syvennytään valittuihin aiheisiin tarkemmin. Tutkimushankkeiden tuloksista toteutetaan näyttelyitä, julkaisuja ja raportteja.

Kylli - Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset (2018 - 2020)

Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kaikkea ihmisen muovaamaa ympäristöä. Vantaa on monenlaisten kulttuuriympäristöjen kokonaisuus. Yleiskaava 2020 -hankkeen yhteydessä Vantaalle luodaan kulttuuriympäristölinjaukset, joissa selvitetään vantaalaisen kulttuuriympäristön ominaispiirteitä ja merkityksiä sekä tehdään toimenpidesuunnitelma kulttuuriympäristön hoitamiseksi. Linjaukset kootaan perinteisen julkaisun lisäksi verkkosivustolle, jotka sisältävät muun muassa aineistopankin, karttapalveluita, pelillisiä ominaisuuksia ja opetusmateriaaleja.

Työ tehdään aktiivisessa vuorovaikutuksessa kaupungin viranomaisten, museon edustajien ja asukkaiden kanssa, ja siinä etsitään keinoja kannustaa eri toimijoita kulttuuriympäristötyöhön. Hanketta rahoittavat Vantaan kaupungin maankäytön ja sivistystoimen toimialat sekä Museovirasto. Hankkeen projektikoordinaattorina toimii Maiju Nurminen.

Kohti tuntematonta (2016–2018)

Mitä kuolemassa tapahtuu ja mitä kaikkea siihen liittyy? Vantaan kaupunginmuseon uusin tutkimus perustuu kulttuurihistorialliseen otteeseen ja sisältää vahvan nykydokumentaarisen linjan, joka koostuu pitkälti kuolematyöntekijöiden haastatteluista. Uusi näyttely avautuu Vantaan kaupunginmuseolla helmikuussa 2019.

Lauri Leppänen (2016–2017)

Vuonna 2018 Vantaan kaupunginmuseon näyttelyssä tehdään hyppy kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen (1923–2015) Vantaalle ja takaisin nykyaikaan. Museon kokoelmiin kuuluu noin 1500 Lauri Leppäsen valokuvaa. Vuonna 2017 museon valokuvaaja kiersi Leppäsen kuvauspaikoilla. #ThrowbackVantaa – Kuvia kotiseudusta ennen ja nyt -valokuvanäyttely tuo esiin maiseman ja kaupunkikuvan muutoksen sekä säilymisen. Näyttelyn nimi kannustaa vantaalaisia jakamaan kaikenikäisiä valokuvia ja muistoja kotiseudusta ja toisaalta tutustumaan omien kotikulmien historiaan. #ThrowbackVantaa -näyttelyllä kunnioitamme Lauri Leppäsen muistoa ja hänen työnsä aikaansaannoksia. Näyttelystä on tehty myös julkaisu Kotikulmilla – Kuvia Vantaasta ennen ja nyt.

Rakkauden Vantaa (2014–2017)

Vantaan kaupunginmuseossa on sukellettu myös rakkauden syövereihin. Osallistuimme vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhlintaan näyttelyllä, jossa ihastutaan, rakastutaan, lemmitään ja erotaan. Rakkauden Vantaa oli oma itsenäinen hanke neljän museon (Hotelli- ja ravintolamuseo, Lottamuseo, Teatterimuseo ja Vantaan kaupunginmuseo) yhteisessä Rakkauden tiloja -kokonaisuudessa, joka kuului Suomi100-ohjelmaan.

Hankkeen aikana kerättiin kaupunkilaisten omakohtaisia rakkausmuistoja. Museota kiinnostivat kaikki tunnetilat onnen, ilon, surun ja epätoivon väliltä. Projektin keskiössä olivat esineet, paikat ja niihin liittyvät rakkaustarinat. Osa kaupunkilaisten muistoista esiteltiin Rakkauden tiloja - Tunteiden kiitotiellä -näyttelyssä 14.2. - 23.12.2017.

Vantaan antikVAARI (2010–2018)

VAARI on museon ja maankäytön yhteinen inventointihanke, jonka nimi tulee sanoista ”Vantaan vanhan rakennuskannan inventointi”. VAARI-projekti päättyi tammikuussa 2018. Siinä kerättiin muhkea määrä tietoja ennen vuotta 1930 valmistuneista rakennuksista Vantaalla. Kohdekäynnit tehtiin kattavasti koko kaupungin alueella. Inventoinnin toteutti tutkija, arkkitehti Amanda Eskola.

Vantaalla on säilynyt yllättävän paljon vanhoja rakennuksia, suurin osa keskiajalta periytyvissä kylissä. Inventoinnissa selvitettiin näiden talojen todellinen lukumäärä. Aikavälillä 1400-1930 valmistuneita rakennuksia on Vantaalla noin 1600. Eskola haastatteli yli 400 maanomistajaa, valokuvasi rakennukset ulkoapäin ja oikaisi monet aiemmin hatarat tai virheelliset ajoitukset. Inventoinnin valokuvat ja tiedot tallennetaan piakkoin museon tietokantaan. Inventoinnin tuottamaa materiaalia on tarkoitus julkaista osana vuoden 2020 Vantaan yleiskaavaa.

Hankkeen tehtävänä oli kerätä kaupunginmuseolle tarpeellinen tieto rakennetusta kulttuuriympäristöstä sekä palvella maankäytön rakennusperintötiedon tarvetta. VAARI-hanke on yksi laajimmista toteutetuista rakennusinventoinneista.

Helsingin pitäjän kirkonkylä (2012–2015)

Helsingin pitäjän kirkonkylä on Tuusulantien ja Kehä III:n välissä säilynyt perinteinen ja idyllinen maalaiskylä. Kirkonkylän tutkimushanke oli monitieteinen ja kyläläisiä osallistava hanke. Kylässä tehtiin muun muassa arkeologisia, rakennushistoriallisia sekä kansatieteellisiä tutkimuksia. Projektin lopputuotteena syntyi Kirkonkylän historiasta kertova teos Kylä risteyksessä – Byn i vägskälet sekä kylää esittelevä lastenkirja Kylä josta löytyi aarre – Byn med den gömda skatten. Kirjat toteutettiin kaksikielisinä suomeksi ja ruotsiksi. Kirkonkylälle avattiin myös omat verkkosivut.


Tutkimukset rahoitettiin lakkautetun Helsingin Pitäjän Kirkonkylän Säätiön varoilla. Kahdenkymmenen vuoden aikana kertynyt pääoma luovutettiin pääosin Vantaan kaupunginmuseolle tutkimuskäyttöä varten.

Lisätietoja: arkeologi Andreas Koivisto, etunimi.sukunimi@vantaa.fi, p. 050 302 4926.

Rock'n Vantaa (2011–2014)

Monivuotisessa tutkimus- ja näyttelyprojektissa kerättiin aineistoa vantaalaisesta nuorisobänditoiminnasta ja rock-elämästä 1960-luvulta tähän päivään. Hankkeen aikana haastateltiin lähes 150 ammattimuusikkoa, musiikin harrastajaa tai taustavaikuttajaa. Aineistoa kerättiin myös havainnoimalla vantaalaisia rockfestareita ja -keikkoja sekä erilaisia treenitiloja.

Hankkeessa tärkeitä teemoja olivat yhteistyö, vuorovaikutus ja yleisön osallistuminen. Rock’n Vantaa -näyttely oli esillä kaupunginmuseossa 15.5.–21.12.2015. Projektissa kertynyt aineisto on talletettu museon kokoelmiin.

Keskiaikaiset kylät tutkimuskohteina (2006 - 2013)

Vantaan kaupunginmuseo ja Historiatoimikunta järjestivät Vantaan keskiaika -hankkeen. Sen tavoitteena oli kerätä aineistoa vuonna 2013 julkaistavaa Vantaan keskiaika -teosta varten. Useamman vuoden kestäneen projektin aikana järjestettiin arkeologisia kaivauksia eri puolilla Vantaata.


Vuosina 2010 ja 2011 projekti oli osa Vantaan ja Viron Padisen kunnan välistä PAVAMAB-hanketta. Hanke oli EU:n rahoittama. Vantaalla tutkimuskohteena olivat keskiaikaiset kylät. Virolaisten tavoitteena olivat Padisen luostarin restaurointi- ja konservointityöt. Suomalaiset ja virolaiset arkeologian opiskelijat pääsivät työskentelemään toistensa kaivauksilla. Arkeologisten kaivausten ja luostarin restauroinnin lisäksi projektin aikana järjestettiin kansainvälisiä seminaareja ammattilaisille sekä yleisötilaisuuksia.

Projektin tuloksena julkaistiin vuonna 2013 Tapio Salmisen kirjoittama teos Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika. Teos julkaistiin ruotsiksi vuonna 2015. PAVAMAB-hankkeesta ilmestyi kaksi julkaisua:

  • Julkaisu Suomenlahden rannikon asuttamisesta. Julkaisu pohjautuu esitelmiin, jotka pidettiin PAVAMAB-hankkeen seminaarissa 12.–13.11.2010 Vantaalla. Seminaarin aiheena oli "Uudisasukkaat Suomenlahden rannikolla – Viron ja Suomen rannikon asuttaminen keskiajalla".
  • Julkaisu PAVAMAB:n tutkimustuloksista. Kirja koostuu 15 Padisen luostaria sekä Gubbackan ja Mårtensbyn kylätontteja käsittelevistä artikkeleista. Padise ja Vantaa -kirjan julkaiseminen päätti kaksivuotisen Padisen kunnan ja Vantaan kaupungin yhteistyöhankkeen PAVAMAB eli Padise-Vantaa – the Middle Ages Bridge. 350-sivuisen kirjan kielinä ovat suomi ja viro.

Kaivausraportteja

Ohessa on viime vuosilta Vantaan kaupunginmuseon ja historiatoimikunnan kaivausten raportteja sekä museon tilaustyönä tekemiä tutkimuksia.

Ajankohtaista

Instagram

Twitter