Kalastus

Vantaan kaupungilla on kalavesiä Vantaanjoessa, Keravanjoessa ja Suomenlahdella. Kalavesien luonne ja kalasto vaihtelee alueittain.

Vantaanjoki ja Keravanjoki

Vantaanjoki ja Keravanjoki virtaavat laajojen savikkoalueiden halki, mikä aiheuttaa virtaamien kasvaessa veden voimakasta samennusta varsinkin joen alajuoksulla. Vantaanjoen keskivirtaama on jokisuussa 17 m3/s, mutta virtaama vaihtelee voimakkaasti. Joen tulviessa virtaama voi olla jopa yli 200 m3/s, kun taas keskikesän hellejaksoilla virtaama voi pudota noin 2 m3/s:ssa.

Noin 100 km pitkän Vantaanjoen pudotuskorkeus on 111 m. Keravanjoella on pituutta 65 km.
Vantaanjoki on kärsinyt voimakkaasta jätevesikuorimituksesta ja vesistön rakentamisesta, mikä hävitti joen oman taimenkannan lähes kokonaan. Jätevesien puhdistuksen tehostuminen, vaellusesteiden avaaminen, kalaistutukset, lisääntymisalueiden kunnostukset ja merialueen kalastuksen säätely ovat tuottaneet tulosta. Vantaanjoen vesistön taimenkanta on viime vuosina vahvistunut huomattavasti. Nykyään jokeen nousee tuhansia taimenia kutemaan joka vuosi.
Vantaanjoen ja Keravanjoen koskilla kalastajien saaliiksi voi tarttua ennen kaikkea pyyntikokoisena istutettu kirjolohi. hauki, ahven, taimen, lohi, harjus, turpa ja monet särkikalat rikastuttavat joella kalastavien saalista.

Vantaan kaupungin kalastusluvalla voi kalastaa Vantaankosken kalastuslupa-aluetta lukuun ottamatta Vantaan kaupungin alueella Vantaanjoessa ja Keravanjoessa.

Vantaankoski on yksi Etelä-Suomen suosituimmista kalastuspaikoista. Kalastusluvan sinne voi ostaa matkapuhelimella, Martinlaakson uimahallilta tai Vantaankoskella sijaitsesta kioski King's Cornerista.

Bjurs

Laajimmat Vantaan kaupungin omistamat vesialueet sijaitsevat Bjursin virkistysalueella Inkoossa. Alueelta löytyy niin haukea, ahventa kuin kuhaakin. Meritaimenkaan ei ole aivan mahdoton saalis. Onkijoiden saalista rikastuttavat lisäksi siika ja erilaiset särkikalat, kuten lahna, säyne ja särki. Bjursissa on mahdollista vuokrata käyttöönsä pieni vene, joten veneetömien kalastajienkin kalastusmahdollisuudet ovat hyvät.

Vetokannas

Porkkalanniemessä sijaitseva Vetokannaksen virkistysualue on rannalta kalastajien suosiossa. Kalantulo jyrkillä kalliorannoilla vaihtelee tuulten ja virtausten mukana. Ahven, erilaiset särkikalat, meritaimen ja kampela muodostavat saalislajiston.

Tallholmen

Sipoon saaristossa sijaitseva Tallholmenin virkistysalue soveltuu mm. meritaimenen, siian ja ahvenenen kalastukseen. Saaresta voi halutessaan vuokrata mökin.

Vantaanjoen ja Keravanjoen kalastusrajoitukset

Vantaan kaupungin kalastuslupa oikeuttaa käyttämään Vantaanjoessa ja Keravanjoessa pyynnissä yhtä vapaa kerrallaan ja pyydystämään enintään 2 lohikalaa (taimen, lohi ja kirjolohi) vuorokaudessa. Vantaanjoen vesistö on määritelty vaelluskalavesistöksi, joten jokien koski- ja virta-alueilla onkiminen ja pilkkiminen on kielletty ja 18 vuotta täyttäneet tarvitsevat kalastamiseen Vantaan kaupungin kalastusluvan.

Pihapiireissä liikkuminen ja kalastaminen on ehdottomasti kielletty ilman kiinteistön omistajan lupaa.

Kalojen alamitat, rauhoitusajat ja muut tarkemmat kalastusmääräykset löytyvät sivun oikeasta reunasta, Vantaan kalavesikartta- ja Vantaankosken kalastusmääräykset- liitteestä.

Kalastus Krämarön kalastuskunnan ja Etelälahden kalastuskunnan vesillä

Vantaan kaupunki on osakkaana Krämarön kalastuskunnassa Sipoossa ja Etelälahden kalastuskunnassa Vihdissä. Kaupunki myy rajoitetusti kalastuslupia vantaalaisille kalastajille kyseisten osakaskuntien vesialueille.

Kalastusluvista voi tiedustella Vantaan kaupungin Liikuntapalvelujen toimistosta, kalastusteknikko Markku Tiusaselta 09 8392 2663.