Vieraslajitalkoisiin

Vieraslajien torjunta antaa mainion mahdollisuuden yhdessä tekemiseen. Vieraslajitalkoot on mukava tapa tehdä työtä lähiympäristön ja -luonnon hyväksi sekä samalla oppia tuntemaan luontoa entistä paremmin ja tutustua uusiin ihmisiin. Vantaalla talkoilla on torjuttu jättipalsamia. Näinä ilmastonmuutoksen aikoina on suuri mahdollisuus, että lähiluontoomme leviää uusia valloittajalajeja nykyisten lisäksi.

Talkookohde löytyy helposti

Talkoita voivat järjestää kaikki. Hyvä vieraslajitalkookohde löytyy usein läheltä tai sopivia kohteita voi kysyä ympäristökeskuksesta. Kun talkookohde sijaitsee Vantaan kaupungin maalla, kasvijätteen poiskuljetuksesta voi sopia etukäteen Vantaan viheralueyksikön kanssa. Kitketyt jättipalsamit voi myös käsitellä paikan päällä niin, etteivät kasvit pääse juurtumaan ja kypsyttämään siemeniään.

Jättipalsamitalkoista voi kysyä lisää Vantaan ympäristökeskuksesta..

Torjuntatoimet tuovat nopeasti tulosta

Jättipalsamin torjuntaa voi tehdä taimien ilmestymisestä toukokuussa aikaan ennen siementen kypsymistä heinä-elokuun vaihteessa. Jättipalsamin hyvä puoli on, että laji on yksivuotinen eivätkä siemenet säily pitkään itämiskykyisinä maaperässä. Kun uusia siemeniä ei anneta kehittyä, palsameista päästää nopeasti eroon. Kitkemisellä ja niitolla on saatu häviämään sankkojakin jättipalsamikasvustoja kahdessa kolmessa vuodessa.

Mitä haittaa jättipalsamista on?

Jättipalsami vie kasvutilan muilta kasveilta ja köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta. Puron varressa kasvavat jättipalsamit eivät vain syrjäytä kasvupaikkansa muita kasveja, vaan haitalliset vaikutukset yltävät myös vesiluontoon. Eroosio pääsee vaikuttamaan maaperään täydellä teholla, kun palsamikasvustot syksyllä lakastuvat. Yksivuotisten jättipalsamien pienet juuret eivät sido maaperää, vaan se huuhtoutuu puroon. Maa-aines samentaa veden ja haittaa esimerkiksi taimenten lisääntymistä, kun kutusoraikot peittyvät liettyneellä maa-aineksella.