Metsien hoito

Vantaan kaupungin alueella on yhteensä noin 9000 ha metsää, josta kaupungin omistuksessa on noin 3500 ha.

Vantaan kaupungin omistamia metsiä hoidetaan Vantaan kaupungin metsänhoidon periaatteiden ja Vantaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Nykyiset metsänhoidon periaatteet on hyväksytty teknisessä lautakunnassa 14.2.2017. Painopiste kaupungin metsien hoidossa on luonnon monimuotoisuuden sekä virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien turvaamisessa.

Luonnon monimuotoisuutta huomioidaan mm. lahopuun määrän lisäämisellä metsissä ja suosimalla metsissä luontaista, monilajista puustoa. Lahopuu on arvokasta sitä käyttävälle lahottajaeliöstölle.

Metsänhoito on myös maisemanhoitoa. Ulkoilureittien varsilta voidaan avata näkymiä tiheää puustoa ja alikasvosta harventamalla. Tiheitä metsiä harvennetaan, jotta metsä säilyy hyväkuntoisena ja kestävänä. Turvallisuuden vuoksi huonokuntoisia puita poistetaan rakennusten ja ulkoilureittien varsilta.

Metsänhoidon periaatteiden pohjalta kaupungin metsille on tehty metsäsuunnitelma, missä metsille on esitetty tarvittavia hoitotoimenpiteitä. Kaupungin nykyinen metsäsuunnitelma koskee vuosia 2008-2017. Vuonna 2017 tehdään uusi metsäsuunnitelma Hakunilan ja Kivistön suuralueille, metsäsuunnittelutyö jatkuu seuraavan parin vuoden aikana muilla suuralueilla

Metsäsuunnitelma on nähtävissä kaupungin karttapaikassa osoitteessa kartta.vantaa.fi, kaupungin metsäsuunnitelma löytyy otsikon " Ympäristö" alta.

Maatalousmaisemien hoito

Vantaan kaupungin alueella on vielä lähes 4000 ha peltoa, josta kaupungin omistuksessa on melkein 800 ha.Tästä peltoalasta 362 ha on kaupungin maatilojen hoidossa. Kaupungin maatilojen pellot sijaitsevat lähinnä Länsi-Vantaan alueella ja toiminta tapahtuu Seutulassa sijaitsevalta Katrinebrgin tilalta.

Kaupungin omistamien peltojen hoidon tavoite on viheralueohjelmassa "Avoimet kulttuurimaisemat säilyvät hoidettuina". Viljelyn seurauksena vantaalainen kulttuurimaisema säilyy monilajisena, tuottavana ja elinvoimaisena. Viljelysmaiseman kulttuurihistoriallinen, ekologinen ja esteettinen arvo säilyy, vain jos maisemaa viljellään edelleen. Kaupungin maatiloilla kaupunkilaiset saavat ulkoilla ja tilalla kokeillaan uusia viljely- ja maisemanhoitotapoja.

Kulttuurimaisemanhoito

Tavoitteena on hoidetun kulttuurimaiseman ylläpitäminen ja taajamakuvan rikastuttaminen, sekä tehokas ympäristöystävällinen toiminta. Viljelysuunnitelman lähtökohtina ovat viljelykierto, mahdollisimman laaja ympärivuotinen kasvipeitteisyys sekä maisemaa elävöittävien kukkivien viljelyskasvien käyttö. Osa viljelyksessä olevasta pellosta on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristökokonaisuuksia.

Kaupungin pelloilla tehdään vuosittain muutamia viljelykokeita yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Kokeiden avulla pyritään löytämään uusia ympäristöystävällisempiä viljelymenetelmiä ja toimintatapoja.

Kaupungin hoidossa olevien peltojen kasvatettavat lajit ovat

  • kevätvehnä 137 ha
  • syysvehnä 12 ha
  • syysruis 4 ha
  • mallasohraa 97 ha
  • rapsi 53 ha
  • monivuotista viherkesantoa 50 ha
  • maisemakukkapeltoja 9 ha

Maisemakukkapellot

Eri puolilla Vantaata sijaitsevilla maisemakukkapelloilla viljellään auringonkukkaa, ruiskaunokkia, kehäkukkaa ja hunajankukkaa. Kaupunkilaiset voivat kerätä poimintapelloilta kukkakimpun omaksi ilokseen. Kukkapelloista kerrotaan kesällä kukkien puhjettua pellon reunoille laitettavin opastauluin.

Kulttuuriperinnön vaaliminen

Vantaan kansanperinteen ystävät ry. ja Vantaan kaupunki ovat vuosittain järjestäneet ruistalkoot Seutulassa. Talkoissa leikataan sirpin avulla ruista perinteisin menetelmin ja vakkakylvetään uusi ruis seuraavan vuoden talkoita varten.

Lampaat ilahduttavat kesällä Koivuhaassa ja Kormuniityssä

Jo useana kesänä Koivuhaassa Tikkurilan keskuspuistossa on ollut lampaita maisemaa hoitamassa. Myös Hakunilan Kormuniityssä laidunnusta jatketaan viimekesäiseen tapaan.

Koivuhakaan saapuu Haltialan tilalta noin 30 pässikaritsaa. Laitumelle tullessaan ne ovat noin kolmen kuukauden ikäisiä. Karitsat tuodaan aitaukseen viikolla 22.

Koivuhaassa lampaat ovat kesän 2018 uudella, noin kahden hehtaarin alueella, joka sijaitsee vanhan aitauksen eteläpuolella. Nykyisen laitumen tulee olla poissa käytöstä noin viiden vuoden välein, jolloin saadaan ennaltaehkäistyä mahdollisten eläintautien tarttuminen. Lampaiden laiduntaminen eri alueella elvyttää myös varsinaisen laitumen kasvukuntoa. Kesällä 2019 palataan vanhalle alueelle.

Lampaat laiduntavat vuorotellen kahdella eri lohkolla, jotta niille riittäisi jatkuvasti tuoretta ruohoa syötäväksi. Alue on aidattu lammasverkolla ja lampaille on rakennettu juoma- ja ruokintapaikka sekä suojakatos. Lampaisiin pääsee tutustumaan aitauksen itäosaan sijoittuvan katselupaikan kohdalta.

Hakunilan Kormuniittyyn saapuu uuhia karitsoineen viikolla 22. Lampaat tulevat Iitistä Väinölän lammas- ja ratsutilalta.

Kormuniityn kaksiosainen lammasaitaus on kooltaan kaksi hehtaaria. Myös Kormuniityn lampaat laiduntavat vuorotellen kahdella lohkolla. Aitauksessa on katos sekä huolto- ja ruokinta-alue lampaille ja aitaukseen on rakennettu katselupaikkoja etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle.

Molemmissa aitauksissa lampaiden laidunkausi jatkuu syyskuun lopulle tai kunnes ravinto laitumelta loppuu.

Lampaita ei saa ruokkia omilla eväillä, jotta eläimet pysyisivät terveinä ja alue puhtaana jyrsijöistä ja linnuista. Tuoretta ruohoa voi tarjota lampaille katselupaikoilta. Aitaukseen meneminen on kielletty.

Lammasaitaukset kesällä 2018
Koivuhaan lammasaitaus Tikkurilan keskuspuistossa
- Kävellen ja pyöräillen katselupaikoille pääsee Koisotien suunnasta puistokäytävää pitkin sekä Arboretumin tai Läntisen Valkoisenlähteentien kautta
- Pysäköinti Arboretumissa (Meiramitie 2)

Kormuniityn lammasaitaus
- rajautuu etelästä Kormuniitynojaan ja itäreunalta Hakunilan urheilupuistoon
- Pysäköinti Hakunilan uimahallilla (Sotungintie 17) tai urheilupuiston pysäköintialueella (Luotikuja 2)

Vantaan metsäsuunnitelma

Ajankohtaista

Instagram

Twitter