Metsien hoito

Vantaan kaupungin alueella on yhteensä noin 9000 ha metsää, josta kaupungin omistuksessa on noin 3500 ha.

Vantaan kaupungin omistamia metsiä hoidetaan Vantaan kaupungin metsänhoidon periaatteiden ja Vantaan metsäsuunnitelman 2008 - 2017 mukaisesti. Metsänhoidon periaatteet on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 11.10.2006. Painopiste kaupungin metsien hoidossa on luonnon monimuotoisuuden sekä virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien turvaamisessa.

Luonnon monimuotoisuutta huomioidaan mm. lahopuun määrän lisäämisellä metsissä ja suosimalla metsissä luontaista, monilajista puustoa. Lahopuu on arvokasta sitä käyttävälle lahottajaeliöstölle.

Metsänhoito on myös maisemanhoitoa. Tiheitä metsiä harvennetaan, jotta metsä säilyy hyväkuntoisena ja kestävänä. Esimerkiksi ulkoilureittien varsilta voidaan avata näkymiä tiheää puustoa ja alikasvosta harventamalla.

Turvallisuuden vuoksi huonokuntoisia puita poistetaan rakennusten ja ulkoilureittien varsilta. Metsänhoidon periaatteiden pohjalta kaupungin metsille on tehty hoitosuunnitelma. Kaupungin metsäsuunnitelma koskee vuosia 2008-2017. Suunnitelmassa metsille on esitetty tarvittavia hoitotoimenpiteitä.

Metsäsuunnitelma on nähtävissä kaupungin karttapaikassa osoitteessa kartta.vantaa.fi, kaupungin metsäsuunnitelma löytyy otsikon " Ympäristö" alta.

Maatalousmaisemien hoito

Vantaan kaupungin alueella on vielä lähes 4000 ha peltoa, josta kaupungin omistuksessa on melkein 800 ha.Tästä peltoalasta 362 ha on kaupungin maatilojen hoidossa. Kaupungin maatilojen pellot sijaitsevat lähinnä Länsi-Vantaan alueella ja toiminta tapahtuu Seutulassa sijaitsevalta Katrinebrgin tilalta.

Kaupungin omistamien peltojen hoidon tavoite on viheralueohjelmassa "Avoimet kulttuurimaisemat säilyvät hoidettuina". Viljelyn seurauksena vantaalainen kulttuurimaisema säilyy monilajisena, tuottavana ja elinvoimaisena. Viljelysmaiseman kulttuurihistoriallinen, ekologinen ja esteettinen arvo säilyy, vain jos maisemaa viljellään edelleen. Kaupungin maatiloilla kaupunkilaiset saavat ulkoilla ja tilalla kokeillaan uusia viljely- ja maisemanhoitotapoja.

Kulttuurimaisemanhoito

Tavoitteena on hoidetun kulttuurimaiseman ylläpitäminen ja taajamakuvan rikastuttaminen, sekä tehokas ympäristöystävällinen toiminta. Viljelysuunnitelman lähtökohtina ovat viljelykierto, mahdollisimman laaja ympärivuotinen kasvipeitteisyys sekä maisemaa elävöittävien kukkivien viljelyskasvien käyttö. Osa viljelyksessä olevasta pellosta on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristökokonaisuuksia.

Kaupungin pelloilla tehdään vuosittain muutamia viljelykokeita yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Kokeiden avulla pyritään löytämään uusia ympäristöystävällisempiä viljelymenetelmiä ja toimintatapoja.

Kaupungin hoidossa olevien peltojen kasvatettavat lajit vuonna 2016

  • kevätvehnä 137 ha
  • syysvehnä 12 ha
  • syysruis 4 ha
  • mallasohraa 97 ha
  • rapsi 53 ha
  • monivuotista viherkesantoa 50 ha
  • maisemakukkapeltoja 9 ha

Maisemakukkapellot

Eri puolilla Vantaata sijaitsevilla maisemakukkapelloilla viljellään auringonkukkaa, ruiskaunokkia, kehäkukkaa ja hunajankukkaa. Kaupunkilaiset voivat kerätä poimintapelloilta kukkakimpun omaksi ilokseen. Kukkapelloista kerrotaan kesällä kukkien puhjettua pellon reunoille laitettavin opastauluin.

Kulttuuriperinnön vaaliminen

Vantaan kansanperinteen ystävät ry. ja Vantaan kaupunki ovat vuosittain järjestäneet ruistalkoot Seutulassa. Talkoissa leikataan sirpin avulla ruista perinteisin menetelmin ja vakkakylvetään uusi ruis seuraavan vuoden talkoita varten.

Lampaat saapuvat kesäkuussa Tikkurilan keskuspuistoon

Lampaat hoitavat tänäkin vuonna Tikkurilan keskuspuiston viljelymaisemaa ja samalla ilahduttavat kuntalaisia. Rodultaan lampaat ovat suomenlampaita. Karitsat ovat syntyneet Helsingissä Haltialan tilalla keväällä 2016. Laitumelle tullessaan ne ovat noin kolmen kuukauden ikäisiä.

Lampaiden laidunkausi alkaa kesäkuussa ja jatkuu lokaLkuun lopulle tai kunnes ravinto laitumelta loppuu. Lampaat laiduntavat vuorotellen kahdella eri lohkolla, jotta niille riittäisi jatkuvasti tuoretta ruohoa syötäväksi. Kooltaan noin kolmen hehtaarin alue on aidattu lammasverkolla ja lampaille on rakennettu juoma- ja ruokintapaikka sekä suojakatos.

Tikkurilan keskuspuisto on kokonaisuudessaan noin neliökilometrin laajuinen viheraluekokonaisuus, jonka peltoalueita on viljelty jo ainakin 1600-luvulta lähtien. Alue on myös kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti merkittävä. Vanhat peltoalueet olivat paikoitellen umpeutumassa viljelyn loputtua. Laidunnuksella pyritään pitämään niittyalueet jatkossakin avoimina. Lammasaitauksen länsipuolella on Arboretumin puulajipuisto ja itäpuolen tuntumassa Kylmäojan puro ja sitä myötäilevä pääulkoilureitti.

Lampaisiin pääsee tutustumaan lähemmin kahden katselupaikan kohdalta, jotka sijoittuvat aitauksen etelä- ja länsiosaan. Katselupaikoilla olevissa opastetauluissa annetaan ohjeita mm. lampaiden syöttämisestä ja varoitetaan aitauksen sähköaidasta. Lampaiden ruokavalioon kuuluvat ruohot ja pensaat, puhdas vesi ja kivennäiset. Vierailijoiden tulee muistaa, ettei lampaita saa ruokkia omilla eväillä, jotta eläimet pysyisivät terveinä ja alue puhtaana jyrsijöistä ja linnuista. Aitaukseen meneminen on kielletty. Tuoretta ruohoa voi tarjota lampaille katselupaikoilta, joiden kohdalla verkkoaita ei ole sähköistetty.

Kävellen ja pyöräillen kohteeseen/ katselupaikoille pääsee Koisotien suunnasta puistokäytävää pitkin sekä Arboretumin tai Läntisen Valkoisenlähteentien kautta. Lähin pysäköintipaikka on Arboretumissa, osoitteessa Meiramitie 2.

Lammasaitauksen on suunnitellut Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksen viheralueyksikkö ja rakentanut Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksen katutekniikka. Lampaiden hoidosta vastaavat Helsingin ja Vantaan kaupungit. Alueen vartioinnista vastaa Securitas.

Lampaat siirtyvät Haltialan tilalta Koivuhaan laitumelle viikolla 23. Alustavan arvion mukaan tiistaina 7.6

Vantaan metsäsuunnitelma