Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki esiopetuksessa

Lapsen kasvun ja oppimisen tukea suunnitellaan aina yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsen tuen tarve on hyvä olla tiedossa esiopetuksen alkaessa, jotta tuen saannin jatkumista voidaan suunnitella. Päiväkodin johtaja, konsultoiva erityislastentarhanopettaja ja kasvatushenkilöstö arvioivat ja neuvottelevat lapsen huoltajien kanssa tukitoimien tarpeesta.

Lapsella on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet ja kehityshaasteet. Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.

Esiopetuksessa lapsella on mahdollista saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Jokaisella lapsella on oikeus saada yleistä tukea ja ohjausta kasvuun ja oppimiseen. Tehostettu tuki on säännöllistä, päivittäin annettavaa tukea. Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityiseen tukeen oikeutettuja ovat aina pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat lapset.

Tehostettua tai erityistä tukea esiopetuksessa tarvitsevat lapset ovat pääsääntöisesti esiopetusryhmässä yhdessä toisten lasten kanssa. Oppimisympäristöä muokkaamalla voidaan tukea lasta. Esimerkiksi pienryhmätoiminta, kuvien ja tukiviittomien käyttö sekä päivästruktuurin tarkentaminen ovat yleisesti käytettyjä tukimuotoja. Lisäksi ryhmäkokoa voidaan tarvittaessa pienentää ja lapsi voi saada ryhmäavustajan tai resurssierityislastentarhanopettajan tukea. Päiväkodeissa toimii myös integroituja erityisryhmiä, joissa tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus voidaan toteuttaa. Näihin ryhmiin lapsi voidaan sijoittaa silloin, kun lapsen tuen tarve on todettu psykologin, lääkärin tai erikoissairaanhoidon tutkimuksissa.

Niille lapsille, jotka tarvitsevat oppimisensa tueksi tehostettua tukea, laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa tehostetun tuen suunnitelma osana Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Niille lapsille, jotka tarvitsevat oppimisensa tueksi erityistä tukea, tehdään erityisen tuen päätös ja laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) osana Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Siihen kirjataan ne käytännön toimet ja pedagogiset ratkaisut, joiden avulla lapsi saa esiopetuksessa tarvitsemaansa erityistä tukea.

Pidennetty oppivelvollisuus

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.

Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin. Oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen esiopetuksen alkamista. Sen lisäksi lapselle tehdään myös erityisen tuen päätös. Nämä lapset ovat huoltajan hakiessa oikeutettuja maksuttomaan esiopetukseen 5-vuotiaana. Velvoittavan esiopetusvuotensa pidennetyn oppivelvollisuuden lapset suorittavat 6-vuotiaana. Esiopetuksessa olevilla pidennetyn oppivelvollisuuden lapsilla on oikeus täydentävään päivähoitoon.

Lisätietoja pidennetystä oppivelvollisuudesta antavat:

Varhaiskasvatuksen konsultoivat erityislastentarhanopettajat

Perusopetuksen aluekoordinaattorit

Perusopetuksen aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin

Yleensä lapsi aloittaa koulun sinä vuonna, jona hän täyttää seitsemän vuotta. Joskus asiantuntija suosittelee lapselle perusopetuksen aloittamista vuotta säädettyä myöhemmin. Jos epäillään, ettei lapsi ole valmis aloittamaan koulua vielä seitsemänvuotiaana, psykologit tekevät hänelle kouluvalmiusarvion. Lisätietoa kouluvalmiusarviosta saa lapsen esiopetuspaikasta, konsultoivilta erityislastentarhanopettajilta ja tutkimuksia tekeviltä psykologeilta. Lapsella, joka aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus esiopetukseen 7-vuotiaana.

Koulun aloittamisen siirto on aina hyvin yksilöllinen päätös ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Koulun aloituksen myöhentäminen tulee suunnitella aina huolella yhteistyössä huoltajien, tutkivan tahon sekä konsultoivan erityislastentarhanopettajan, esiopetuksen opettajan ja erityisopetuksen / kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen aluekoordinaattorin kanssa.

Koulun aloituksen siirrosta voivat hyötyä mm. kypsymättömät lapset, joilla motivaatio koulumaiseen työskentelyyn on vielä heräämättä (esimerkiksi loppuvuodesta syntyneet lapset, keskoslapset tai kansainvälisen adoption kautta vasta esiopetusiässä Suomeen tulleet lapset). Koululykkäys voi olla tarpeen osalle pidennetyn oppivelvollisuuden lapsista, joille pidennys tehdään vasta kuusivuotiaana. (On huomioitava, että perusopetuslain 9 §:n mukaan esiopetusvuosia voi olla enintään kaksi ja osa pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista lapsista on osallistunut esiopetukseen jo viisivuotiaana.)

Lausunnon saamisen jälkeen vanhemmat anovat lapselleen mahdollisuutta aloittaa koulunkäyntinsä vuotta säädettyä myöhemmin. Hakemista varten tarvittavan lomakkeen saa tutkivalta koulupsykologilta tai internetistä.

Lisätietoja perusopetuksen aloittamisesta vuotta myöhemmin:

Varhaiskasvatuksen konsultoivat erityislastentarhanopettajat

Perusopetuksen aluekoordinaattorit