Hankkeet

Vantaan varhaiskasvatus tunnetaan aktiivisena kasvatuksellisen ja pedagogisen toiminnan kehittäjänä.

Vuonna 2018 varhaiskasvatuksessa panostetaan erityisesti lasten liikuntaan, oppimisympäristöihin, kieli- ja kulttuuritietoiseen varhaiskasvatukseen sekä leikilliseen ohjelmoitiin ja robotiikkaan. Näihin teemoihin liittyen varhaiskasvatuksessa on käynnissä erilaisia kehittämishankkeita, joista osaan olemme saaneet valtion avustusta.

Hankkeet 2018:

  • Leikkien Liikkumaan
  • Kokeellinen oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa
  • KOTA -hanke (Esiopetuksen tasa-arvoa edistävät toimenpiteet)
  • Kielitietoinen ja -taitoinen päiväkoti ja koulu 1 ja 2
  • Leikillinen ohjelmointi ja robotiikka
  • Kehittävä palaute

Päättyneet hankkeet:

  • Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämishanke
  • Kohti uutta inklusiivista toimintakulttuuria
  • LivingLab

Päättyneet hankkeet lyhyesti

Tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen käytön kehittämishanke 2016-2017
Vantaan varhaiskasvatus toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämishanketta
yhteistyössä Vantaan perusopetuksen kanssa. Hankkeen tavoitteena varhaiskasvatuksen osalta oli: 1. Tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen käytön osaamisen vahvistaminen esiopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, 2. Tvt:n hyödyntäminen oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja 3. Varhaiskasvatuksen ja perheiden välisen yhteistyön ja tiedonkulun parantaminen.

Vantaan varhaiskasvatuksen henkilöstön tvt -koulutukset järjestettiin vertaisoppimisen mallilla.
Gurupedagogit (joita oli 23) olivat tieto- ja viestintäteknologian pedagogiseen käyttöön koulutettuja lastentarhaopettajia. Gurupedagogit opastivat varhaiskasvatuksen henkilöstöä keväällä 2016 jokaisessa päiväkodissa. Gurupedagogi toimintaa hyödynnetään ja kehiteään edelleen.

Kohti uutta inklusiivista toimintakulttuuria 2016-2017
Hanke nivoutuI uuden varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan ja tukIosaltaan kehityksen ja oppimisen tuen käytännön toteutusta.
Hankkeen avulla autettiin kaikkia lapsia osallistumaan yhteiseen toimintaan ja omalta osaltaan vaikuttamaan siihen. Hankkeessa hyödynnettiin: Tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisen osallistumisen, mallia. positiivisen toimintakulttuurin vahvistamista ja kehittämistä ja tukea tarvitsevien lasten tukemiseen soveltuvia tieto- ja viestintäteknologian pedagogisia mahdollisuuksi.

Yksitoista kasvattajatiimiä Vantaan päiväkodeista pilotoivat Kristine Järnefeltin väitöstutkimuksessa laatimaa tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisen osallistumisen mallia. Toimintamalli tarjoSI kasvattajatiimeille konkreettisen työkalun kehittää ja vahvistaa lapsen toimintaa ja osallistumista. Mallin käytöllä saatiin suoraa hyötyä lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kehittämisessä huomioitiin lasten osallisuus. Hankkeessa kerättyä tietoa on hyödynnetty Kehityksen ja oppimisen tuen linjausten päivityksessä 2017-2018 sekä yleisesti varhaiskasvatuksessa tarjotun tuen ja tukitoimien kehittämisessä Vantaalla.
OPH:n avoimelta Hyvät käytännöt -sivustolta löytyy lisää tässä hankkeessa sekä ympäri Suomea syntyneitä ideoita, toimintamalleja
sekä hyviä käytänteitä varhaiskasvatuksen kehittämiseen!

TAIKAVA-hanke (2014-2016)
TAIKAVA (taidekasvattajat varhaiskasvatuksessa) -hanke oli Vantaan varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden yhteinen, poikkihallinnollinen kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli tuottaa uusia tapoja tukea lasten hyvinvointia ja tuottaa taide- ja kulttuuripalveluita. Kokeilussa kymmeneen päiväkotiin palkattiin taidepedagogi, jonka tehtävänä oli tuoda toimintaan uudenlaisia keinoja ja menetelmiä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi. Myös lapset saivat itse osallistua toiminnan suunnitteluun sen käynnistyttyä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimuksen avulla seurattiin kehittämishankkeen vaikuttavuutta: miten kulttuurin, taiteen ja taidekasvatuksen avulla voidaan edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia.

TAIKAVA-opas

Muita TAIKAVA -julkaisuja

Esiopetuksen lapset leikkiagentteina (2014)
Esiopetuksen lapset leikkiagentteina -hanke oli osa Vantaan varhaiskasvatuksen toiminnan kehittämistyötä. Hanke nivoutui kiinteästi leikkiin keskittyvään painopistetyöskentelyyn ja tuki osaltaan sen käytännön toteutusta. Hankkeeseen osallistuu 6 esiopetusryhmää ja sen toiminta-aika oli elokuusta 2014 vuoden loppuun.

Hankkeen tavoitteena oli lasten osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen, leikin laadun ja pitkäkestoisuuden lisääminen ja esiopettajien taitojen parantaminen. Lisäksi hankkeen yhtenä tavoitteena oli TVT-laitteiden käyttötaitojen kasvattaminen. Hankkeeseen osallistuvien esiopetusryhmien tarkoituksena oli tuottaa toimintamalleja ja havainnollistavaa materiaalia lasta kehittävän luovan leikin kannatteluun ja ohjaamiseen. Kehittämistyössä syntynyttä osaamista jaettiin vantaalaisiin esiopetusryhmiin ja varhaiskasvatukseen.

Esiopetuksen lapset leikkiagentteina-hankejulkaisu

Leikki (2013-2016)
Leikeissä lapset ovat luovimmillaan. ”Inhimillinen toiminta on mahdotonta ilman mielikuvitusta: mielikuvitus on kaiken inhimillisen toiminnan perusta ja kaiken kulttuurielämän peruselementti. Kaikki ympärillämme oleva ihmiskäden jälki on mielikuvituksen ja siihen perustuvan luovuuden tuotosta.” (Lev Vygotski) Leikin painopistetyöskentelyssä palasimme jälleen lasten keskinäisen sekä lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen kysymyksiin. Hyödynsimme tieto- ja viestintätekniikkaa saadaksemme selville lasten pyrkimyksiä leikeissä. Myös lapset tuottivat materiaalia ja kuvauksia omista leikeistään TVT:n suomin keinoin. Tähän liittyi opetushallituksen rahoittama hankkeemme Esiopetuksen lapset ”leikkiagentteina”. Kehitimme leikkiä myös pääkaupunkiseudullisena yhteistyönä Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön VKK-Metron puitteissa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin kansainvälisen tutkijaverkoston ja Vilnan pedagogisen yliopiston leikkilaboratorion kanssa.

Kunta- ja yksikkövasut (2012-2013)
Ensimmäinen kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin Vantaalla vuonna 2000. Nyt käytiin läpi neljäs opetussuunnitelmakierros. Samanaikaisesti kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman rinnalla päivitettiin toimintayksiköiden omat varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelmat ovat perusta vuoropuhelulle lasten, huoltajien, kasvattajien, yhteistyötahojen ja päättäjien välillä, ja auttavat laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lasten hyvinvoinnin toteuttamisessa. Keskeinen tavoite varhaiskasvatussuunnitelmien päivittämisessä oli samalla vahvistaa kehittävää työotetta yksiköissä.

Ympäristö ja luonnontieto (2010-2012)
Painopisteteeman puitteissa ohjattiin kasvatustyötä ympäristön huomioimiseen, etsittiin lähiympäristön luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä uusia mahdollisuuksia, ja otettiin käyttöön tutkivan oppimisen menetelmiä luonnon ilmiöihin perehdyttäessä. Opimme muun muassa, että neljää yksikköä lukuun ottamatta kaikilla vantaalaisilla varhaiskasvatusyksiköillä on lähimetsä kävelymatkan päässä. Kokosimme yhdessä kaupunkisuunnittelun kanssa kartan näistä meille tärkeistä viheralueista, jotta kaavoituksessa voidaan huomioida lasten tarpeet kaupunkiluonnon suojelemisessa.

Innostu kielestä (2007-2010)
Kieli on merkittävä tekijä ihmisen kehityksessä ja siksi kielen kehittymisen edellytysten turvaaminen on tärkeää. Elävät kokemukset ja kieli ovat monenlaisen oppimisen perusta. Kieli liittää lapsen lähiyhteisöönsä ja leikkeihin kavereiden kanssa. Varhaisen vuorovaikutuksen laatu varhaiskasvatuksessa on keskeinen tekijä lasten kielen kehityksessä ja näitä taitoja opeteltiin mm. työpajoissa puheterapeutin ja erityislastentarhanopettajan tuella. Suomen muuttuessa aikaisempaa monikulttuurisemmaksi kielen oppimisen haasteet varhaiskasvatuksessa tulevat vaativammiksi.

Päivähoito liikkuu Vantaalla (2006-2007)
Lasten liikunnan määrä on vähentynyt merkittävästi. Päivähoidossa tapahtuvan liikunnan merkitys on pitkällä tähtäimellä merkittävä kansanterveyttä ja elämänlaatua ajatellen. Projektin tavoitteena oli luoda päivähoitoon riittävästi tilanteita ja paikkoja, joissa lasten hyvinvointia voidaan lisätä liikunnan avulla.

Painopistetyöskentely vuosina 2006-2016

Kehittämistyön strategiset painopisteet valittiin muutamaksi vuodeksi kerrallaan.
Painopistetyö ja sen myötä tapahtunut varhaiskasvatuksen henkilöstön verkostoituminen lisäsi työntekijöiden innostusta omaa työtään kohtaan. Monet hyväksi havaitut toimintatavat levisivät koko varhaiskasvatukseen. Olemassa olevan osaamisen jakaminen sekä toimivien käytäntöjen levittäminen ja parantaminen olivat painopistetyön ydintä.

Varhaiskasvatuksen kehittämistyön
strategiset painopisteet

  • Tieto- ja viestintäteknologia 2016-2018
  • TAIKAVA-hanke (2014-2016)
  • Esiopetuksen lapset leikkiagentteina (2014)
  • Leikki (2013-2016)
  • Kunta- ja yksikkövasut (2012-2013)
  • Ympäristö ja luonnontieto (2010-2012)
  • Innostu kielestä (2007-2010)
  • Päivähoito liikkuu Vantaalla (2006-2007)

Ajankohtaista

Instagram

Twitter