Painopistetyöskentely

Vantaan varhaiskasvatuksessa kehittämistyö on jo pitkään organisoitu painopistetyöskentelyn avulla. Tässä työskentelytavassa päätetään pariksi vuodeksi kerrallaan koko organisaation läpäisevä kehittämisteema. Yhteen teemaan keskittyminen tekee kehittämistyöstä helpommin hallittavaa ja vaikuttavampaa, kun koko varhaiskasvatus sitoutuu yhdessä samoihin tavoitteisiin.

Painopistetyössä hyödynnetään olemassa olevia varhaiskasvatusyksiköiden ja hallinnon kokousrakenteita, joissa valittu teema on säännöllisesti esillä. Tämän lisäksi jokaiseen päiväkotiin on valittu projektivastaava ja heillä on säännöllisesti alueellisia tapaamisia. Näihin tapaamisiin osallistuvat myös päiväkodin johtajat. Tapaamisissa voidaan myös kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita, kehittäjiä ja tutkijoita. Lisäksi osa päiväkodin johtajista toimii mentorina johtajien tiimipalavereissa. Kuvattujen rakenteiden kautta teeman kehittäminen kytkeytyy tiiviisti varhaiskasvatuksen henkilöstön työhön.

Painopistetyö ja sen myötä tapahtunut varhaiskasvatuksen henkilöstön verkostoituminen moninaisissa rakenteissa on lisännyt työntekijöiden innostusta omaa työtään kohtaan. Monet hyväksi havaitut toimintatavat ovat levinneet nopeastikin esimerkiksi projektivastaavien tapaamisten ja vertaiskäyntien kautta. Olemassa olevan osaamisen jakaminen sekä toimivien käytäntöjen levittäminen ja parantaminen ovatkin painopistetyön ydintä.

Painopistetyö ja VASU-työ kehittämisen jatkumona

Päivähoito liikkuu Vantaalla (2006-2007)

Lasten liikunnan määrä on vähentynyt merkittävästi. Päivähoidossa tapahtuvan liikunnan merkitys on pitkällä tähtäimellä merkittävä kansanterveyttä ja elämänlaatua ajatellen. Projektin tavoitteena oli luoda päivähoitoon riittävästi tilanteita ja paikkoja, joissa lasten hyvinvointia voidaan lisätä liikunnan avulla.

Innostu kielestä (2007-2010)

Kieli on merkittävä tekijä ihmisen kehityksessä ja siksi kielen kehittymisen edellytysten turvaaminen on tärkeää. Elävät kokemukset ja kieli ovat monenlaisen oppimisen perusta. Kieli liittää lapsen lähiyhteisöönsä ja leikkeihin kavereiden kanssa. Varhaisen vuorovaikutuksen laatu varhaiskasvatuksessa on keskeinen tekijä lasten kielen kehityksessä ja näitä taitoja opeteltiin mm. työpajoissa puheterapeutin ja erityislastentarhanopettajan tuella. Suomen muuttuessa aikaisempaa monikulttuurisemmaksi kielen oppimisen haasteet varhaiskasvatuksessa tulevat vaativammiksi.

Ympäristö ja luonnontieto (2010-2012)

Painopisteteeman puitteissa ohjattiin kasvatustyötä ympäristön huomioimiseen, etsittiin lähiympäristön luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä uusia mahdollisuuksia, ja otettiin käyttöön tutkivan oppimisen menetelmiä luonnon ilmiöihin perehdyttäessä. Opimme muun muassa, että neljää yksikköä lukuun ottamatta kaikilla vantaalaisilla varhaiskasvatusyksiköillä on lähimetsä kävelymatkan päässä. Kokosimme yhdessä kaupunkisuunnittelun kanssa kartan näistä meille tärkeistä viheralueista, jotta kaavoituksessa voidaan huomioida lasten tarpeet kaupunkiluonnon suojelemisessa.

Kunta- ja yksikkövasut (2012-2013)

Ensimmäinen kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin Vantaalla vuonna 2000. Nyt käytiin läpi neljäs opetussuunnitelmakierros. Samanaikaisesti kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman rinnalla päivitettiin toimintayksiköiden omat varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelmat ovat perusta vuoropuhelulle lasten, huoltajien, kasvattajien, yhteistyötahojen ja päättäjien välillä, ja auttavat laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lasten hyvinvoinnin toteuttamisessa. Keskeinen tavoite varhaiskasvatussuunnitelmien päivittämisessä oli samalla vahvistaa kehittävää työotetta yksiköissä.

Leikki (2013-2016)

Leikeissä lapset ovat luovimmillaan. ”Inhimillinen toiminta on mahdotonta ilman mielikuvitusta: mielikuvitus on kaiken inhimillisen toiminnan perusta ja kaiken kulttuurielämän peruselementti. Kaikki ympärillämme oleva ihmiskäden jälki on mielikuvituksen ja siihen perustuvan luovuuden tuotosta.” (Lev Vygotski) Leikin painopistetyöskentelyssä palaamme jälleen lasten keskinäisen sekä lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen kysymyksiin. Hyödynnämme tieto- ja viestintätekniikkaa saadaksemme selville lasten pyrkimyksiä leikeissä. Myös lapset tuottavat materiaalia ja kuvauksia omista leikeistään TVT:n suomin keinoin. Tähän liittyy opetushallituksen rahoittama hankkeemme Esiopetuksen lapset ”leikkiagentteina”. Kehitetämme leikkiä myös pääkaupunkiseudullisena yhteistyönä Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön VKK-Metron puitteissa. Lisäksi yhteistyötä tehdään kansainvälisen tutkijaverkoston ja Vilnan pedagogisen yliopiston leikkilaboratorion kanssa.

Ajankohtaista

Twitter